Ykä on käynyt akupunktiossa ja laserissa sekä tehnyt minitreenejä tokossa. Kävipä eilen Vean jäniksenä pyörälenkillä, ja oli hivenen iloinen. Kiinni ollessaan osasi hienosti olla vetämättä ja irti ollessaan kuunteli todella tarkasti ohjeita siitä, millä puolella tietä piti mennä ja kuinka nopeasti. Vea taas veti hienosti tasaisella ravilla koko matkan. Lopuksi rämmittiin vähän mudassa ja metsässä. Vean kanssa pitää nyt alkaa nostaa kuntoa AD-koetta varten, milloin sinne sitten mennäänkään. Ykä saa tulla mukaan välillä, jos selkä vaikuttaa hyvältä, ja ehdottomasti lepoa seuraavana päivänä.
Oman BH lähestyy, apua! No oikeasti ei jännitä edes paljoa, mikä on suht hullua. Mutta shelttien kanssa ei vaan jännitä ihan niin paljoa kun noiden isojen taunojen.
TOKO
Torstain minitreeneissä hallilla, Ykällä liikkeinä ruutu ja luoksetulo pysäytyksineen. Ruutuun irtosi hyvin - eikä kuunnellut maahan-käskyä. Pitäisi vaan antaa sen ensin tajuta olevansa ruudussa. Toka lähetys parempi, osasin odottaa hetken. Tähän väliin luoksetulo, pysäytyskäsky suht isoilla avuilla, palkka siitä. Vikana ruutua uudelleen, käsky vasta kun näytti olevan kuulolla ja oli.
Maanantaina ulkokentällä, teemana ruutu, metskunouto ja jätöt. Ruudussa muistin odottaa, mutta koira lätsähti maahan niin että etujalat oli ulkona ruudusta. Palkkasin ruudun keskelle, koska kuitenkin kuunteli ekaa käskyä, ja otin muita liikkeitä välissä. Hyppynouto metallilla ok, palautti eteen mutta annoin olla. Tiistaina huomattiin tämän olevan virhe, mutta siitä lisää tuonnempana. Kaikki jätöt erillisinä takapalkalla, järjestyksessä seiso-istu-seiso-maahan, vapautus suoraan palkalle. Vikana vielä ruutu uudelleen, nyt meni hyvin, kuunteli hyvin ja meni maihin oikeaan paikkaan! Voisin kyllä tehdä jonkun kollaasin seinille kaikista niistä kuvista joissa Ykä on ruudussa, niin iloiseksi tämä asia minut tekee.
Tiistaina ohjatuissa tokotreeneissä oli aiheena palkattomuus, joka on Ykän heikoin lenkki. Se kuumuu ihan tolkuttomasti jos ei saa palkkaa, ja alkaa kiljuen komentaa että nakkia perkele tänne. Tai sitten se lässähtää, mutta nyt kuumui ja voi kristus mitä huutoa... ekalla kiekalla pelkkä paikkamakuu, kiljahteli riemusta jo kun seuruutin sitä kentälle. Itse häiriköity piilopaikkis sentään ihan ok. Palkaksi sai rutosti kehuja ja rapsutuksia, ja olipa muuten vaikea olla antamatta muuta palkkaa samalla kun kiikutti koiraa autoon.
Tokalla kiekalla ensin seuruutusta. Joka oli sellaista kiljumista että oksat pois. Askelsiirtymät ja juoksu aiheuttavat eniten tunteenpurkauksia. Jätöistä istuminen, vaikutti vähän hitaalta mutta muuten ok. Luoksetulo pysäytyksineen ok, mitä nyt Ykä vissiin kuvitteli tötsän olevan namialusta (???), hidasti oma-aloitteisesti vähän ja pysähtyessä nenäili tötsää. Noh, hyvä pysähdys kuitenkin, loppuasennossa tuli törmäten eteen ja kiljui siirtyessä takaa sivulle. Kaukoissa jotain sählinkiä seisomaannousussa, tsekkasi seuraavan asennon liikkurilta ja teki sen itse (...) ja eteni vähän. Tunnistusnouto ok, haisteli hyvin, mälväsi kapulaa palatessa. Toi eteen, hullu kiljuminen sivulle siirtyessä. Huomaan tässä tietyn teeman. Metallihyppynouto muuten hyvä - mutta palautti eteen ja kiljui AIVAN HULLUNA perusasentoon siirtyessä. Lopuksi metskunouto siten että vähän avitin koiraa tuomaan kapulan suoraan sivulle, ja sehän olikin sitten aivan loistava. Palkaksi sai paaaaljon nakkia kun siirryttiin kentältä pois vähän kävelemään.
Mitä jäi käteen? Lisää palkattomuustreeniä helppojen minitreenien lomaan. Koiralle vähän oppia siitä että vaikka kentällä ei tulisi nakkia/palloa, se kyllä tulee sitten treenien jälkeen muualla. KAIKKI eteentulot kapulan kanssa tai ilman pois, koira AINA suoraan sivulle. Kokeissa luultavasti tarjoaa vahvempaa liikettä eli eteentuloa käskystä huolimatta, mutta yrittänyttä ei laiteta. Näillä mennään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti