Tavoitteiden pohdiskelua

Joulupyhät rellestettiin mökillä paukkupakkasissa. Kuvia tulee jahka kuvia tulee. Kova oli meno ja Ykä murisi taas keppiriepotuksissa puolitutuillekin. Hieno eläin. Jossain välissä tehtiin vähän kotipihatokoiluja pitkän tauon jälkeen. Piilopaikkamakoiluja, seuraamisia, luoksetulon pysäytystä + eteen tiivistämistä erikseen, liikkeestä seiso ja maahan. Jätkä oli ihan into piukeana koko ajan, kun kerrankin pääsi töihin.

Tänään syödään nakkia aina kun pamahtaa. Edellisinä vuosina Yksä ei ole ollut tulitteista moksiskaan, mutta pelataan varman päälle tuon orastavan laukausarkuuden takia.

Tämän vuoden saavutetut tavoitteet:
- kyynär-, lonkka- ja selkäkuvat
- TK1
- AVO korkattu (2 x AVO3)
- BH
- MH-luonnekuvaus

Ensi vuosi?
- AVO1
- mahdollisesti syksyllä VOI:n korkkaus, kesän Ykähän on hoidossa
- luonnetesti loppuvuodesta
- lisää pk-lajien treenausta (viesti, jälki) ja tottishommia, jos sitä vaikka joskus eksyisi pk-puolellekin kisaamaan

Some bitches call us dogs

Keskiviikkona oli vika tokokerta ennen talvilomaa. Kovilla pakkasilla ei pahemmin ulkona treenailla. Tai työrodut treenaa, mutta muut eivät oikein. Uudelleen ryhmiin taas jahka lauhenee, sitä ennen satunnaisesti missä nyt vain treenejä on. Saatiin joululahjaksi edellisessä merkinnässä näkyvä päheä Hurtan heijastinpanta.

Tänään piti lähteä vetämään kelkkaa, mutta iski päälle sellaiset pakkaset että eipä menty. Siispä ex tempore uudelle hallille pikatreeneihin. Jätkä oli ihan kierroksilla (iih viih viih), olihan paikalla Annika eli yksi Yrjänän lempi-ihmisistä. Työmoodi löytyi kun koira tajusi, että mulla on nakkia ja pallo. Ihan älyttömän kivat treenit, myös liikkeestä maahanmeno meni hienosti! 2min piilopaikkamakuu, AVO-hyppy, tasamaanouto ja hyppynouto oikein mainioita.

Hyppynoutoja hierottiin sitten vielä enemmän, kun kerran oli mahdollisuus korottaa estettä. Ensin ~65cm. Meinasi juosta ohi, mutta älähdin. Palasi sivulle, otettiin uudestaan. Kannustuksesta hyppäsi kapula suussa takaisinkin. Otettiin kerta ilman kannustuksia, ja meni niin hyvin, että uskalsin korottaa ~80cm:iin. Ja jätkähän haki kilon kapulan ihan tuosta noin vaan. Sitten juostiin pallon kanssa ympäri hallia ja hihkuttiin.

Lopuksi huomasin, että seinustalla oli laatikollinen tunnareita. Minulla myös sattumoisin oma mukana. Kippasin puolet laatikosta lattialle ja heitin oman sekaan. Ensin Yksä oli ihan kujalla ja toi mitä sattuu. Sitten puutuin väärien nosteluun älähdyksellä. Johan löytyi. Seuraavalla kerralla oli jo erittäin pätevää nenätyöskentelyä. Sitten kaadoin loputkin vääristä tunnareista lattialle, eli niitä oli varmaan kuutisenkymmentä. Nyt oikein näki, että koira oli tajunnut jutun juonen ja haisteli kaikki rauhallisesti läpi ennen kuin nosti ja toi oman. Siihen oli hyvä lopettaa.

Tänään tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun hain Yrjänän kotiin. Herranjestas. Myös sadas toko-tag!

Suolistotulehdus ja siitä selviäminen

Saatiin lahjaksi hieno heijastinpanta

Su-ma -yön jätkä herätteli puolen tunnin välein, että nyt pihalle tai ripuloin lattialle. Sama rundi jatkui ma-ti -yönä. Melkein pelkkää vettä vaan tuli ulos. Tehobacteilla ei mitään vaikutusta. Toko jätettiin suosiolla välistä, vaikka Yksä näytti muuten olevan oma pirteä itsensä. Eilen tuli sitten (kirkasta) vertakin ulosteen mukana, joten eläinlääkärireissuhan siitä tuli. Suolistotulehdus, saatiin lääkkeet ja jo saman illan aikana alkoi näyttää paremmalta. Riisi-seiti-piimä -seosta (ja tehobactia) ruoaksi vielä pari päivää, jotta vatsa kunnolla asettuu. Viime yönä jopa nukuttiin! Tänään siis ryhmätoko taas kutsuu, onkin viimeinen laatuaan.

Painoa oli muuten jälleen 26,3kg. Näköjään on hyvin hallinnassa tämä leikatun koiran kunnon ja painon ylläpito: runsaasti energiapitoista ruokaa + lisukkeita + luita ja runsaasti erilaista liikuntaa.

Lähijärven jäällä ollaan käyty juoksemassa melkoisesti kun kerran jäätynyt on. Yrjänän mielestä se arvatenkin on parasta ikinä.

Itsenäisyyspäivän kokeet

Emiel piirsi

Ihan ykköstä ei tullut, mutta eipä se mitään. Koira kuitenkin toimi himppusen paremmin kuin viime kokeissa ja tulihan sieltä vähän enemmän pisteitäkin. On taas enemmän kokemusta AVO:sta.
Kokeet semilämpimässä parkkihallissa, tuomarina Harri Laisi. Tuomari vielä lopuksi kehui että onpa hieno hollantilainen.

Paikalla makaaminen, 5. Jäi maihin kivasti, mutta oli kuulemma noussut istumaan heti kun olin päässyt näkösuojaan. Maassaollessaan oli ollut levoton, istumassa vaan olla möllöttänyt korvat pystyssä.
Seuraaminen taluttimetta, 9. Seuraaminen on kivaa jee!
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 0. Jäi seisomaan, vaikka yritin antaa toisenkin käskyn. Katteli vaan että "mitä sä huudat siellä :(". Ollaan liikaa hinkattu seisomista. Kehästä päästyä tein pari kertaa ja koira putosi maahan nopeasti että läts vaan ja häntä heilui.
Luoksetulo, 6. Ekasta käsimerkistä hidasti vauhtia, tokasta pysähtyi. Eli ei kyllä lähellekään merkkitolppaa. Loppuosuus tosi hieno. Mutta hei - pysähtyi!
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 10. Että siitäs saitte sitten nii.
Noutaminen, 8½. Hidas, vino?
Kauko-ohjaus, 5. Koira katteli lamppuja. Toka istuminen tökki, siihen tarvittiin lisäkäsky.
Estehyppy, 10. Ykä pysähtyi esteen eteen ennen kuin hyppäsi, mutta ei siitä näköjään rokotettu.
Kokonaisvaikutus, 8.

Yht. 132,5, AVO3.

Äsken hankitreeniä rentoutukseksi, eli koira ja omistaja rämpimään melkein puolimetrisessä umpihangessa. Holsku loikki kuin kauris ja oli iloinen.

Show me the meaning of being lonely

Vikat ryhmätreenit ennen maanantaisia kokeita. Seuruutukset vietikkäitä mutta vähän vinoja. Pitkästä aikaa täysipitkä piilopaikkamakuu, eli 3min. Pakkasta oli ehkä -5 astetta. Pysyi hienosti ja suorassa!

Tasamaanouto, AVO-hyppy ja kaukot ok. Pitää vaan noudossa ja hypyssä itse muistaa olla pienessä haara-asennossa: koira jää liian kauas jos ei saa etujalkojaan minun jalkojeni väliin. Jätöissä keskityttiin seisomiseen ja maahanmenoon. Seisomisessa tuppaa karkaamaan syrjään, kun palaan. Tätä lähdettiin korjaamaan sillä, että rauhoitan koiran silitellen seisomaan, käyn edessä ja palaan sivulle silittelemään ja kehumaan. Sitten käyn edessä ja takana ennen kuin palaan sivulle, ja siitä seuruutuksen kautta superpalkka. Pysyikin paremmin.
Seisomisia hinkattiin sitten niin kauan, että liikkeestä maahanmenossa jäi aina seisomaan. Tätä korjattiin siten että pallo putosi heti, kun koira meni oikeaan asentoon. Alkoikin vaikuttaa ihan pätevältä.

Toinen kokeita ajatellen hauska juttu oli se, että Ykä oli viime treeneissä ihan unohtanut, mitä luoksetulon stoppi tarkoittaa. Se vaan juoksi läpi ja heilutti häntää että pallo tänne, tai meni maahan edettyään melkein kiinni minuun. Siispä tänään viimeiset avut siihen. Eli valumisista ei palkkaa, haen vain koiran ja vien sen takaisin. Kun pysähtyy käsimerkistä, en heitä palloa taakse vaan kehun rauhallisesti ja siirryn koiran viereen. Silittelen ja kehun paikalla pysymisestä, ja sitten heitän pallon taakse. Tällä konstilla saatiin ainakin lyhyellä matkalla tosi hyviä tuloksia.

Tästähän tämä, itsenäisyyspäivänä sitten ykköstulos taskuun ja takaisin koelomalle.

Uusia juttuja: tunnarit ja ohjattunouto

Pari uutta tokojuttua! Pitäisi kai pysyä AVO:n liikkeissä, kun on kokeetkin tulossa, mutta sehän olisi ihan tylsää. Eli tänään ohjatunnoudon ja tunnarin alkeita. Merkille lähetystä kokeiltiin jo viime viikolla, joten siltä pohjalta sitten lähdettiin ohjatussanoudossa etenemään. Kaksi tötsää n. viiden metrin etäisyydellä toisistaan, toisen takana namia ja toisen ei. Kävin silti aina molempien luona ennen kuin palasin koiran luo. Lähetys "oikee"/"vasen" + käsimerkki., riippuen kummassa oli namialunen. Alussa meni vähän sekaisin, mutta muutaman toiston jälkeen alkoi tajuta. Vapautus heti namien syönnin jälkeen.

Tunnarit. Koira kauemmas puuhun kiinni, ettei nähnyt, mitä tein. Neljä hajutonta tunnarikapulaa maahan sekalaiseen järjestykseen. Koira lähemmäs istumaan, hajustettu tunnarikapula muiden joukkoon. Koiran luo, kehujen kanssa ohjaus kauemmas (että on hetken selin), käännös, istutus ja lähetys "oma"-käskyllä. Lähti, nappasi väärän, mietti, pudotti, haisteli, toi oikean. Hirveät juhlat, jätkällähän aivosolut törmäilee toisiinsa! Kävin ottamassa Ykän lähmäämän väärän tunnarin pois, vein oman takaisin, ja uudelleen sama ruljanssi. Nyt sama juttu, nappasi väärän, sitten kiinnostui taaempana katselevasta bortsusta. Bortsu sanoi että menes pentele töihin, joten jätkä pudotti väärän kapulan ja toi oikean tosi ylpeänä itsestään. Niin se vaan jatkaa töitä, vaikka muilta tuleekin vähän haukkumista.

Muuten saman vanhan kertaamista. Olipahan vaan kivat treenit, hyvä mieli. Koira toimii ja haluaa tehdä. Hyvä.

Marraskuu

Joulukuu lähestyy uhkaavasti, mutta vettä vain sataa. Kyllä tähän yksi lumi/räntäpäiväkin tosin mahtui. Ja Yrjänä tykkäsi. Holskuahan ei haittaa vaikka sataisi jääpuikkoja vaakasuoraan suoraan naamalle, ei lenkillä eikä treeneissä.

Tokoiltu on ahkerasti ja koirapuistoissa riehuttu. Tänään meni Rajasaaressa puolitoista tuntia varsin kepeästi, ja Ykäkin oli ihan siivosti, vaikka koiria oli ihan tuhottoman paljon. Kyllähän sen pitää välillä haukkua, mutta haukkukoot. Kunhan lopettaa käskystä, jos menee liiallisuuksiin, ja lopettaahan se.

Pistin kolme ohjatunnoudonkapulaa ja säkillisen tunnareita tilaukseen, päästään itsenäisyyspäivän AVO-kokeen jälkeen mahdollisesti aloittelemaan VOI- ja EVL-luokkien juttuja. Yksi idarihan me jo otettiin muutama viikko sitten, se meni ihan hyvin. Seisomaan jättämisessä kääntyili vähän, mutta en palkannut ja otin neliön seuraavalla sivustalla uusiksi. AVO-puolen jutuista, jätkä on oppinut istumaannousun piilopaikkamakuun aikana. Sitä hinkkaillaan pois palkkailemalla tiheämmin. Jätöt myös vähän niin ja näin, ne myös korkealla treenilistalla. Ruutu on älyttömän hyvällä mallilla, kaukot myös (istu-maahan) sekä luoksetulot + seisomaan pysäytys. Noudon paluuseen vielä lisää vauhtia.

Tokokurssilla käydään siis yhä pari kertaa viikossa, muuten rällätään pitkin maita ja mantuja. Ykän mielestä on myös tosi kivaa etsiä "hukkuneita" avaimia maastosta.

Synttäritottistelut

2v!

Eilen agihommia ja tokoja hallissa. Aluksi jätkä oli jotenkin tosi stressaantunut eikä keskittynyt kunnolla, mutta jossain välissä sillä naksahti työmoodi päälle ja siinähän sitten mentiin eikä meinattu.

Tänään synttäritottistelua Hyvinkäällä sakujen kentällä. Aivan järkyttävää poikitusta seuraamisessa. Itselle muistutuksena, ettei Yksää koskaan palkata oikeasta kädestä, siitähän tämä poikitus johtuu. Että nakkia mulle nyt sieltä oikeasta taskusta nii.
Liikkeestä istuminen ok käsiavuilla ja pitkilläkin välimatkoilla. Maahanmeno hidas, ja liikutteli muutenkin takapäätään. Luoksetulo siitä nopea, istui eteen vinoon ja palkkasin sitten siitä epähuomiossa. Miksiköhän tulee vinoon, nii. Liikkeestä seisomisessa pysähtyi kivasti, mutta kun jatkoin kävelyä kentän toiseen päähän, oli ottanut pari askelta. Mitä jääviin tulee, tarvitaan lisää jännitettä omaan kehoon, ja ylipäätään lisää virtaa koko touhuun. Ykä osaa tehdä nopeasti ja näyttävästi, minä sitä vaan hidastan.

Tässä välissä vein pallon toiseen päähän kenttää eteenmenoa varten. Laitoin sen alustan päälle, että varmasti erottuu. Sitten noutoja. Tasamaanouto tehtiin poikkeuksellisesti eri suuntaan kuin missä pallo oli, koska Ykä näytti siltä että sinkoaa. Tekikin hienon suorituksen. Hyppynouto myös oikein hieno, este ei tosin ollut ihan metrinen. Vinoestenoutoa ensimmäistä kertaa kilon kapulalla. Ekalla lähetyksellä juoksi esteen ohi, toka oli nappisuoritus. Superbileet siitä hyvästä. Kolmannella vielä tosi hieno onnistuminen ja siirtyminen eteenmenopaikalle. Seuruutuksesta lähetin eteen, ja koira lähti juoksemaan laajoja ympyröitä pitkin kenttää. Ei sillä ollut mitään hajuakaan mistään pallosta. Tokalla kerralla sama juttu, joten jätin sen istumaan ja kävin näyttämässä palloa. Tästä palattiin tekemään yksi hyppynouto ja kokeiltiin uudestaan. Nyt oli näköjään pallon paikka muistissa, lähti rakettina.

Paikallamakuu BH-tyyliin, eli selin 30 askelen päässä kun malikka teki liikkeitä. Nousi kolmen minuutin päästä seisomaan. Kävin laittamassa takaisin, ja sitten olikin hienosti pitkän pätkän loppuun asti.

Lopuksi hengailtiin kentän laidalla, kun sakut ottivat puruja. Yksä oli pätevä eikä sanonut kenellekään mitään. Loistavassa vireessä, joten tehtiin vähän pikkutottisteluja. Huominen jälki peruuntui, mutta eipä se mitään.

Täällä tehdään töitä hei

Tokotreeneissä aluksi seuruutusta hihnassa. Peruutus on jätkän mielestä ihan superkivaa. Kainalopallo on myös mahtava - koiraa on erittäin helppo palkata oikeasta asennosta ilman turhia rapisteluja tai käsien laittamista taskuun. Senkun vaan nostaa vähän kättä ja pallo putoaa. Piilopaikkamakuu 3min, oli heittänyt lonkalle. Ei haittaa. Paljon oli vieressä häiriötä. Pysyy myös istuen, vaikka kävisin kuinka pitkällä.

Liikkeestä pysähtymiset ovat mielestäni kärsineet vähän inflaatiota. Kai se ihan hyvin pysähtyy, ja oikeaan asentoon, mutta ei ole oikein terävyyttä mukana. Taaksepalaamiset onnistui hyvin. Sen sijaan luoksetulot ja erityisesti luoksetulon pysäytykset - vau! Ei voi muuta sanoa.
Hauska juttu sattui, kun Ykän pallo lensi lehtikasaan ja se sitä sieltä etsi, kun tuli bortsu päälle. Ykä katsoi sitä kerran ja jatkoi muina miehinä pallon etsimistä. Bortsukin häkeltyi ja lähti pois. Aivan älyttömän upea raitaeläin. En olisi uskonut. Ei myöskään lähtenyt mihinkään, kun kaksi pikkukoiraa lähtivät rähisten vetämään rinkiä ympäri kenttää.
AVO-hypyt todella pätevän näköisiä. Lähetän Yksän melko kaukaa telineelle, koska tällöin liike on näyttävämpi ja koira saa otettua kunnolla vauhtia. Sama juttu hyppynoudoissa, jotka muuten meni heti täysin nappiin. Jes! Tasamaanoudotkin tosi nopeita ja iloisia. Osasin heittää suoraan!


Ruudut onnistuivat tänään erinomaisesti. Lähetin Yksää ruutuun eri suunnista vinosti, eikä mitään ongelmaa. Namien syönnin jälkeen seisautuskäsky SEISO, kehuja ja palkka kannelle. Yksi kokonainen liikekin meni hyvin.

Lopuksi menimme rinkiin kouluttajan ympärille, ja seurautimme koirat ihan kiinni ympyrän keskiosaa, jossa perusasento. Ykä oli vähän sitä mieltä, että ei tarttis, ja jäi vähän taaemmas seisomaan. Sai namia heti kun tuli oikeaan asentoon. Tokalla kerralla laitettiin koirat maahan, ja siinä tuli vieressä ollut terrieri päälle. Ykä nousi seisomaan, mutta käskin takaisin maihin ja sai siitä suuret kehut.
Muuten lähinnä söpöä eteentulon tiivistelyä kun koira oli niin ihana ja innokas. Tiivisti ihan oma-aloitteisesti, kun lähdin hyppimään tasajalkaa taaksepäin. Lisäksi perusasentoon hakeutumisen nopeutta treenattiin siten, että heitin pallon välittömästi kun koira oli oikeassa asennossa. Johan alkoi takamus liikkua.

Lauantaina, eli 2v-synttärinä, lähdetään katsomaan sakemannien puruja ja tottistelemaan. Sunnuntaina pitkästä aikaa peltojälkeä. Mukavan koiraisa viikonloppu tulossa.

Tokotoko

Ollaan pyöriskelty mökeillä ja vaelleltu vapaana metsissä. Käytiin valloittamassa myös Kammiovuori. Mökillä otettiin yksi esineruutu, joka olikin aika vaikea, koska olin yksin tallomassa. Esineitä kolme (lapanen, hattu, pallo) ja maasto vaikeakulkuista hakkuumetsää. Löytyivät kaikki, palloa piti etsiä vähän enemmänkin.

Tänään alkoi tokon ryhmätreenit, eli lomailu on ohi. Sää oli varsin kamala, tuulinen ja sadetta vihmoi, mutta mitä teki koira? Oli niin työvireessä ettei mitään rotia. Palkkana kainalopalloa ja siankieltä, joka kyllä ahneelle sialle maistuu. Aluksi seuruutusta hihnassa, vähän piti muistutella miten homma toimii, mutta johan alkoi sujua hetken päästä. Yritti ensin inistä, mutta ilmoitin että eipä sovi ja sitten työskenneltiin hipihiljaa. Verryttelyn jälkeen piilopaikkamakuu 1½min kahden ventovieraan koiran välissä. Kävin minuutin jälkeen palkkaamassa ja olipa skarppi asento. Paikallaistuminen tosi hieno ja terävä myös.


Tasamaanoudot nopeaa, iloista laukkaa. Ensin päästi irti kapulasta heti kun sain siitä otteen, mutta käskin ottaa uudelleen kiinni ja piti hyvin. Toka oli sitten oikeaoppinen pitämisineen kaikkineen. Hyppynoudoissa vasta kolmas kerta onnistui, kun ensin piti kiertää este kapulan kanssa ja toisella kerralla juosta suorilta esteen ohi ja palauttaa kapula esteen yli. Vika olikin hieno. AVO-hyppy ok, mitä nyt jäi vinoon istumaan esteen toiselle puolelle. Jäävät ok, istumista piti vähän muistella. Seisomisessa lähti taas perään kun kävelin ohi, mutta otin uudelleen ja pysyi. Ei vaan saa katsoa koiraan päinkään taakse palatessa. Luoksetulot räjähtäviä ja tiiviitä, seisomaan pysäytykset käsimerkillä todella hienoja ja sähäköitä.

Suurimman osan ajasta Ykä seurasi minua kuin ajatus ja tauoilla istui vaan ja tuijotti silmiin, että nakkinakkinakkipallopallo. Välillä taas oli vähän liiankin kivaa, kun piti moneenkin otteeseen singota johonkin ihan muualle. Ei edes muiden koirien luo, kunhan piti vain vähän riekkua. Palasi joka kerta yhdellä älähdyksellä. Varsinkin ruutu oli hankala, varasti ekalla kerralla muina miehinä syömään namit... ei mennyt muutenkaan ihan putkeen ruutu tänään. Vauhti älytön ja pari ihan ok pysäytystä kuitenkin. Kaukot oikein hienoja viiden metrin etäisyydeltä. Ainoa hinkattava on seiso-maahan. Se onnistuu läheltä, kun vähän nojaan eteenpäin käsimerkkejä antaessa - silloin siirtymä on puhdas eikä edistä yhtään.


Lopuksi vähän vapaana seuraamista (kivaa ja tiivistä, hyvä kontakti) ja pitkänmatkan luoksetulo. Jätin Ykän istumaan ja menin n. 80m päähän. Jätkällähän on ollut taipumusta juosta ohitseni ja rallatella hetki ennen kuin tulee eteen istumaan, nyt tuli järkyttävää kiitolaukkaa ja siististi oikeaan kohtaan.

Oltiinpa näköjään Holsku-lehdessäkin, mitäs me rotumestarit.

Treenailun aloittelua

Parina viime päivänä ollaan otettu sisätiloissa alkeellista tunnaria ja noutoa. Tunnarissa lähinnä opetellaan siihen, että vaikka nyt ei noudetakaan kilon kapulaa, pikkupalikkaa ei silti pyöritellä suussa eikä varsinkaan heitellä. Eikä sitä noudeta tassut edellä. Aika hyvin on mennyt oppi perille, ja koira on aivan älyttömän hyvässä vireessä. Nyt ollaan siis tehty yhdellä palikalla, täytyy ostaa hajustamattomia seuraavaa vaihetta varten. Oman kapulan etsiminen onnistuu metsästäkin.

Noutoa vaan vahvisteltiin, 250g:n puukapulalla ja normaalilla metallisella. Hirveän kivan ja iloisen näköistä toimintaa, tiiviit eteentulot.

Olen äärettömän onnellinen, että jätkä on taas oma itsensä.

Taukoilua

Yksä on ollut mökillä muutamia pätkiä hoidossa ja nauttinut elämästään. On kyllä ollut pelkkää heiluvaa häntää kotiintullessa.

Toisin sanoen ollaan hyvin vähän tehty yhtään mitään. Vähän perusasentoja ja askelsiirtymisiä, eteen tiivistämisiä ja objektien kiertämistä silloin tällöin. Pysäytykset näyttävät toimivan käsimerkillä paljon paremmin kuin äänellisellä käskyllä. Pyöräkin saatiin viimein korjattua, joten Y-valjailla ja vyöhön kiinnitetyllä hihnalla ollaan menty sellaista haipakkaa että heikompia hirvittää. Jätkä vetää ihan tulessa ihan hullua vauhtia ja pysähtyessä hymyilee koko naamallaan kieli maassa roikkuen.

Kolmen viikon päästä takaisin tokotreeneihin, ja josko sinne agihalliinkin pääsisi taas tällä viikolla. Rento taukoilu toimii.

Elävää elämää

Pikkukoikkelehtija 19vko. Pelkkää jalkaa.

Eipä ole tarvinnut jätkän haukahtaa kuin yhdelle (1!) koiralle, vaikka runsaasti ollaan kaikennäköisiä koirakoita ohiteltu tässä männäpäivien aikana. Huippua! Tämänpäiväinen haukahduskin tuli vain, koska toinen aloitti tuijottamisen ja pörisemisen jo pitkän matkan päästä. Pitihän siihen nyt sanoa vähän jotain. Palasimme molemmat ruotuun hetkessä, ja seuraavasta ohituksesta pääsin jo palkkaamaan ruhtinaallisesti. Paria koirakkoa ohitettaessa kanssa alkoi jo omatoimisesti ottaa kontaktia, että kato kun oon hyvä, namit tänne. Pari ei mennyt ihan niin mallikkaasti, mutta pörinöittä ja vetämisittä silti. Jes!

Ollaan myös lenkkeilty todella paljon, eli keskitytty molemminpuoliseen kävelytreeniin tokojuttujen sijaan. Hyvin vähän perusasentoon hakeutumisia ennen kepin/pallon/muu, mikä, heittoa, muuten ei mitään. Tänään rannalla repi muristen keppiä allekirjoittaneen kanssa ja silmiin syttyy into heti, kun edes näytän siltä että pallo saattaa lentää kohta. Taukoilu tekee hyvää. Koira on niin hyvin kuulolla kaikkialla, että lenkillä on jatkuvasti hyvä mieli. Kyllä minä olen niin ihastunut tähän rotuun, ettei liene hankala arvata, minkä merkkinen elukka tänne on tulossa seuraavaksi, sitten joskus.

Täksi yöksi ja huomiseksi Töölöön pakoon ikkunaremontin tieltä, perjantaina taas agi. Porokin maistuu jo.

Ohitusvoittoja!

Nyt on tainnut viimein löytyä se oikea tapa ohittaa muita koirakoita. Eilen oli auto lainassa, joten ajeltiin Luukkiin. Ensin vähän pahimpien höyryjen päästelyä yksin koirapuistossa, sitten 2,5km pikkupätkä. Tämän jälkeen törmättiin ja tutustuttiin Harmi-snautseriin, jonka kanssa kierrettiin sitten vielä vajaa kuutisen kilometriä metsälenkkiä. Ykä on selkeästi huomannut, etten viitsi muiden läsnäollessa sitä sen kamalammin pyöritellä, joten sehän persehti ja veti koko matkan niin että höyry vain nousi korvista. Harmia ei tarvinnut noteerata, mutta vastaantulevat koirakot saivat asianmukaiset pörhistelyt. Huutamista sentään ei.

Kun Harmi lähti kotiin, päätin sen viimeisen kerran, että nyt loppui remmin riuhtominen, karjuminen ja kiskominen. Samoin loppuu namien kaivelu taskusta, kun koiria tulee näkyviin, kuin myös kaikki muu huomion kiinnittäminen. Ennen LÄHELLÄ-käskyllä (Yksä kävelee löysällä remmillä/vapaana vierellä tai takana, ei ohita minua) ei ollut ohitettaessa mitään painoarvoa, vaikka muuten toimikin oikein mallikkaasti. Tämä siksi, etten osannut tarpeeksi selvästi näyttää, että käsky muuten on sama vaikka kiihtymystila on mikä. Nyt sanon koirakoita nähdessäni tavallisella äänellä "lähellä", ja jos Ykä yhtään yrittää edistää, räppäisen hihnalla naamaan. Sitten uusi käsky yhtä neutraalilla äänellä ja kehuja, kun menee hyvin. Tuijotteluun ja karvojen nosteluun en puutu, mutta mun ohitseni ei mennä, tai tulee remmistä. Eikä mitenkään olan takaa, tietenkään, kunhan vain sen verran että menee perille. Heti ohituksen jälkeen vuolaasti kehuja ja paljon nakkia naamaan. Mutta vasta (onnistuneen) ohituksen jälkeen. Itse kävelen normaalisti hidastelematta, saatan kyllä kiertää vähän kauempaa jos on mahdollisuus.

Mitä tästä sitten on seurannut? Minä olen paljon rauhallisempi ja varmempi, vaikka ohituskohta olisikin kapea ja tilaa vähän. Tiedän, että saan pölhöilyt loppumaan välittömästi ilman turhia pyörittelyjä, tukisteluja ja puhutteluja. Se tieto tuo varmuutta, ja se varmuus välittyy koiraankin. Tänään mentiin todella monen koirakon ohi ko. menetelmällä, eikä tarvinnut kertaakaan edes muistuttaa, miten homma toimii. Koirapuistossa oli paljon aidan viertä juoksevia, räkyttäviä koiria, ja mentiin ohi ihan vierestä kuin vettä vaan.

Paljon ollaan myös oltu "lähellä"-käskyn alla vapaana tässä lähiostarin nurkilla. Pysyy hyvin mukana eikä häiriinny ihmisistä. Kantaa myös hienosti pieniä ostoksia, ja vastaantulijat hymyilevät. Tarkoitus paljossa vapaana olemisessa on se, että remmittä ulkoilu ei ole mikään sen ihmeellisempi juttu, eikä vapaaksi päästyä siksi tarvitse samantien vetää pää kolmantena jalkana horisonttiin. Koiria ei olla vapaana ohitettu, mitä nyt tänään kaupan seinässä kiinni ollut. Ekalla kerralla Ykä yritti vähän nostaa kierroksia siitä, tokalla kerralla ei edes huomannut.

Ykä on myös vissiin laihiksella. Olen nyt kolmena ruokailukertana tarjonnut sille poroa, eikä arvon herralle kelpaa. Nappulat kyllä kelpaisivat. Olkoot sitten syömättä, eihän se minulta ole pois. Sama ruoka tulee eteen kyllä seuraavallakin kerralla.

MH-kuvaus

Tältä viikolta kaksi toko- ja yksi agikerta takana. Yksä on ollut ihan into piukeana tekemässä ihan kaikkea. Agilityssäkin oli vielä tutut käskyt hallussa, vaikka ei olla pitkään aikaan päästy treenailemaan. Tauon aikana on muhinut kaikki selväksi pienessä polskun päässä. Hieno eläin!

Tänään sitten MH-kuvaus Mäntsälässä, Tiibetinmastiffit ry:n järjestämänä. Kuvaajina Kai Tarkka ja Riitta Liimatainen.

Ykä oli vetänyt naamaansa jotain tyhmää, koska sillä oli vatsa kuralla. No, ei se menoa haitannut, hirveää nelivetoa vaan rynnistettiin eteenpäin. Tästä tulee nyt ehkä maailmanhistorian pisin blogimerkintä, mutta aina ei voi voittaa.

MH-kuvaus 4.9.2010, BH TK 1 Rochallor Phantom

KONTAKTI:
1a, tervehtiminen: 4
"Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen."
A/N: Jee, kivaa, mitä täällä tapahtuu, jee!

1b, yhteistyö: 3
"Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta."
A/N: Hajuja jee minne me mennään mikä täällä haisee jee!

1c, käsittely: 3
"Hyväksyy käsittelyn."
A/N: Olihan se ihan nätisti, vähän kiemurteli.

LEIKKI 1:
2a, leikkihalu: 5
"Leikkii - aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen."
A/N: Jätkä syttyi välittömästi, kun patukka edes vilahti sen näkökentässä. Ei tarvinnut saalistaa maata pitkin, käskivät heittää samantien. Pari kertaa piti tehdä ennen kuin osasin heittää/saada kopin. Mämmikoura mikä mämmikoura.

2b, tarttuminen: 3
"Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla."
A/N: Mutta annas kun se otti sen sitten suuhunsa... koira lähti sellaista rallia eestaas pellonlaitaa, että jess, patukka, PARASTA IKINÄ!

2c, puruote ja taisteluhalu: 5
"Tarttuu heti koko suulla, vetää, tempoo, ravistaa - kunnes TO irrottaa."
A/N: Jätkähän leikkii vaikka kiven kanssa. Hieno elukka. Ärrinmurrin.

TAKAA-AJO:
3a, 1. kerta: 3
"Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista."
A/N: Sinne läks. Tämän jälkeen viehelaite meni epäkuntoon ja jouduttiin seisoskelemaan tyhjänpantteina varmaan puoli tuntia. No, eipä se meitä haitannut.

3a, 2. kerta: 5
"Aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi--."
A/N: Kuten sanottu.

TARTTUMINEN:
3a, 1. kerta: 3
"Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä."
A/N: Vähän se sitä testasi, mutta kukas nyt liikkumatonta viehettä enää tappaisi.

3b, 2. kerta: 1
"Ei kiinnostu saaliista."
A/N: Rikkinäinen viehelaite vaihdettiin juoksijaan, ja Ykähän sitten juoksi vieheen ohi tsekkaamaan, että kukas se täällä kirmaa hei.

AKTIVITEETTITASO:
4: 2
"Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata."
A/N: Mikäs siinä seisoskellessa. Ykä on oppinut bussiakin odottelemaan, joten 3min ei tuntunut missään. Jossain vaiheessa istahti alas ja hengaili siinä tyytyväisenä. Olivat odottaneet näin aktiiviselta koiralta jonninsortin poukkoilua, mutta tällä äijällä on hyvät hermot.

ETÄLEIKKI:
5a, kiinnostus: 3
"Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja."
A/N: Siinähän katseli korvat pystyssä, että mitäs tämä tämmöinen on.

5b, uhka/aggressio: 1
"Ei osoita uhkauselkeitä."
A/N: Juoksi vinhaa vauhtia avustajan ohi, ja samaa vauhtia takaisin. Juokseminen on niin kivaa, ettei avustaja kiinnostanut yhtään.

5c, uteliaisuus: 1
"Ei saavu avustajan luo."
A/N: Ks. edellinen.

5d, leikkihalu: 1
"Ei osoita kiinnostusta."
A/N: Ks. edellinen.

5e, yhteistyö: 1
"Ei osoita kiinnostusta."
A/N: Ks. edellinen.

YLLÄTYS:
6a, pelko: 1
"Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti."
A/N: Haalarin noustessa jätkä lähti välittömästi sitä kohti, haukahti kerran. Haisteli kiinnostuneena, josta kovasti kehuja. Ei pienintäkään aikomusta karata.

6b, puolutus/aggressio: 1
"Ei osoita uhkauseleitä."
A/N: Kukas nyt tyhjälle haalarille uhittelisi.

6c, uteliaisuus: 5
"Menee haalarin luo--."
A/N: Välittömästi.

6d, jäljellejäävä pelko: 1 "Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä."
A/N: Kuten sanottu.

6e, jäljellejäävä kiinnostus: 3
"Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria väh. kahdella ohituskerralla."
A/N: Se oli ihan kiva haalari se.

ÄÄNIHERKKYYS:
7a, pelko: 5
"Pakenee enemmän kuin 5 metriä."
A/N: Singahti--

7b, uteliaisuus: 5
"Menee räminälaitteen luo ilman apua."
A/N: --mutta kääntyi samantien kannoillaan ja tuli juoksujalkaa takaisin että hei hetkinen.

7c, jäljellejäävä pelko: 1
"Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä."
A/N: Ei siinäkään ollut sitten mitään jännää.

7d, jäljellejäävä kiinnostus: 1
"Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan."
A/N: Ks. edellinen.

AAVEET:
8a, puolustus/aggressio: 1 "Ei osoita uhkauseleitä."
A/N: Kaksi lakanaan pukeutunutta tyyppiähän tuossa vain hiippailee, mikäs siinä nyt niin ihmeellistä on.

8b, tarkkaavaisuus: 3 "Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista."
A/N: Ks. edellinen.

8c, pelko: 1 "On ohjaajan edessä tai sivulla."
A/N: Oli aluksi sivulla, siirtyi sitten eteen ja yritti ottaa ilmavainua aaveista.

8d, uteliaisuus: 3
"Menee katsomaan, kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä."
A/N: Pönttöpää luuli olevansa yhä hihnassa, kun päästin irti. Eli pysyi paikoillaan. Kun menin lähemmäs aavetta, jätkä kai oletti olevansa käskyn alla, koska se istui alas ja jäi siihen pää kallellaan katselemaan että saisinkos mäkin tulla. Tuli heti kun sain ekan sanan sanottua aaveelle, ei tarvinnut yhtään houkutella.

8e, kontaktinotto aaveeseen: 4
"Ottaa itse kontaktia avustajaan."
A/N: Voi että oli kivoja haamuja sitten kun niitä sai tulla moikkaamaan! Heilui koko koira kun häntä viuhui niin paljon. Eikä Ykää edes yhtään ihmetyttänyt, kun haamun hupun alta paljastui ihminen. Tokalle haamulle siirryttäessä jätkä meni iloisesti ja hyppäsikin haamua vasten kun oli niin kivaa.

LEIKKI 2:
9a, leikkihalu: 5
"Leikkii - aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen."
A/N: Yrjänä, leikkiminen, jne.

9b, tarttuminen: 5 "Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista."
A/N: Ja taas lähti raitapaita juoksemaan patukka suussa pitkin maita ja mantuja.

AMPUMINEN:
10: 4 "Keskeyttää leikin/passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen."
A/N: Olihan se kai arvattavissa. Halusin silti nähdä, miten reagoi. Ekan laukauksen kuullessaan vähän hätkähti, mutta jatkoi leikkimistä. Tokasta irrotti, eikä enää suostunut jatkamaan. Passiivisessa osuudessa pyörähti kerran itsensä ympäri, jäi sitten hermostuneesti tuijottelemaan. Tätä ehdottomasti treenataan ennen luonnetestiin menemistä, ja paljon. Uudenvuodenraketit ei haittaa, eikä ampuminen kauempana, mutta noin lähellä oli näköjään liikaa tässä vaiheessa.

AVO3, rotumestari

Joo, mitähän tähän nyt sanoisi. 118pts, AVO3 ja rotumestaruus. Kakkosella oli 117pts. Eipä kyllä koiralla todellakaan ollut meno päällä. Tuomarina Jaana Tala.

Paikalla makaaminen, 9. Pää kääntyili taas puolelta toiselle ihan väkkäränä. Vino lonkka-asento. Mutta pysyipä.
Seuraaminen taluttimetta, 9. Hyi, kamalaa haahuilua.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 8½. Eteni ennen kuin viitsi edes ajatella maahan lakoamista.
Luoksetulo, 0. Oikein vauhdikas, eka liike jossa Yksä edes näytti tekevän töitä - eikä sitten kuunnellut yhtään pysäytyskäskyä. No, eipä olla paljoa harjoiteltukaan, ei sillä. Juoksi suoraan eteen, törmäsi, jäi vinoon.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 0. Seisahtui kivasti, mutta kun ohitin mennäkseni taakse, lähti perään ja tuli sivulle istumaan.
Noutaminen, 8½. Kerrankin sain heitettyä suoraan! Vino palautusasento, muuten aika kiva.
Kauko-ohjaus, 7. Oikein hypähti istumaan. Tokalla istumaannousulla nousi seisomaan... toisella käskyllä istui. Eteni vähän.
Estehyppy, 5. Hyppäsi hienosti ekalla käskyllä, jäi esteen taakse seisomaan. Tokalla käskyllä istui. Palatessaan törmäsi.
Kokonaisvaikutus, 8.

Yht. 118pts, AVO3, rotumestari.

Ei minulla ollut suuriakaan odotuksia tätä ekaa AVO-kisaa varten - hypättiin kuitenkin varsin suoraan kolmen alokaskisan jälkeen seuraavaan luokkaan. Lähinnä halusin vain osallistua rotumestaruuskisoihin ja hankkia kokemusta siitä, miten liikkeet AVO:ssa toimivat. Enkä ensi kerralla hankitaan sama titteli vähän paremmilla pisteillä.

Yksä on viime aikoina ollut vähän ihmeellinen. Välillä normaalin virtaisa ja kiva, välillä flegmaattinen seisoskelija. Ei yhtään sen tapaista, toivotaan, että menee ohi kisatauolla. BH ja TK1 on enemmän kuin tarpeeksi yhdelle vuodelle.

Pohdintoja

Lauantai lähestyy, treenit ovat menneet hienosti ja kainalopallo on paras asia koskaan. Mitä nyt eilen jätkä unohti, mitä "hyppy" tarkoittaa... no, mennään kokeilemaan, ei ole niin kuolemanvakavaa, vaikka jätkällä ei aina ne kaksi aivosolua törmäisikään.

Toivotaan, etten ole nyt liikaa ahnehtinut näiden kisojen kanssa. Olen kuullut paristakin koirasta, jotka ovat menneet ns. lukkoon hirveän koeputken takia. TK2:sta tuskin tavoitellaan, ja talvi-kevät muutenkin lähinnä vaan sikaillaan, juoksennellaan ja vedetään kelkkaa. Ensi kesäksi hauva menee kasvattajalle hoitoon, joten eipä silloinkaan kisailla (ainakaan minun toimestani). Ehkä tässä jää aikaa palautua tämän elokuisen rääkin jälkeen.

Kaveriporukalla vuokrattiin agilityhalli Vantaankoskelta talvikaudeksi, eli keskitytään tosiaan nyt siihen hauskanpitoon sitten. Tokokin jää tauolle joksikin aikaa, kunhan vielä ensi viikon treenit riehutaan läpi.

BH TK1 Rochallor Phantom

Ja niin se vain meni läpi että heilahti. Tietysti oltiin vielä ekoina suorittamassa. Tuomarina Jouni Vatanen.

Kytkettynä seuraaminen = erinomainen
Vapaana seuraaminen = erinomainen
Liikkeestä istuminen = erittäin hyvä
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo = hyvä
Paikallaolo häiriön alaisena = erittäin hyvä

Seuruutusta.

Seuruutukset olivat aika sunnuntaikävelymeininkiä pätkien loppuvaiheessa. Tästä tuli myös tuomarilta noottia, vaikka tulikin tosi hyviä arvosanoja. Henkilöryhmissä ei mitään ongelmaa. Käännöksissä voisi olla paremmin mukana, nyt aika löysiä. Liikkeestä istuminen ok, mitä nyt annoin katseavun vahingossa. Pointti oli nyt kuitenkin että istuu ilman että pysähdyn, sama se vaikka tulisi muita apuja. Sama maahan menemisessä, tarpeeton katseapu. Luoksetuloon lähti lujaa, mutta viime hetkellä kaarsi sivuun ja tuli takakautta vinosti eteen istumaan. Ja loppuasentokin oli vino.
Paikallamakuussa heitti lonkalle ja takaisin, vähän haisteli. Ei välittänyt toisesta koirakosta.

Lisää.

Henkilöryhmä.

Istuminen.

Maahanputoaminen.

Kaupunkiosuus Oulunkylän ostarilla, ekoina taas. Vähän piti välillä mennä edellä, mutta oli sopivan välinpitämätön kaikista häiriöistä, myös ohittavasta koirasta. Hauskasti osui, että häiriökoira oli jossain viime viikon tokokokeessa meitä seuraavaksi sijoittunut brasilianterrieri.

Lopuksi mentiin Tuomarinkartanon pelloille juoksemaan ja riekkumaan. Koira on ollut niin hienosti ja tehnyt niin paljon töitä, että nyt ollaan koko viikonloppu tekemättä mitään. Ensi viikolla vielä katsotaan AVO-jutut kuntoon, ja sen kokeen jälkeen relataan oikein kunnolla. Onhan tässä huhkittukin.

Nyt on helppo hymyillä.

Kohti BH:ta

Ei lepoa jumalattomille. Armotonta paahtamista kohti lauantaista BH-koetta. Maanantaina oli Korrin tunti Järvenpäässä, tiistaina käytiin Annikan kanssa testaamassa Viilarin kenttää, tänään oli tokotunti Hernesaaressa. Huomenna ja ylihuomenna käydään ottamassa Viilarin kentällä vielä paikkamakuita. Heitän kyllä koiran auton alle, jos se lähtee BH:n paikkamakuusta, kun toinen koirakko tekee luoksetuloa. Eilen pysyi muuten hyvin ja pitkään, mutta Annikan luoksetulokutsusta lähti huitelemaan ympäri kenttää. Tänään lähti kerran vaikka olin kasvot koiraan päin, mutta eipä sentään huidellut missään. Sitten pysyi vaikka vieressä malikka teki luoksetuloja, mitä nyt alkuun vähän nytkähteli sanan kuullessaan. Vikassa ei edes reagoinut.

Viilarin kentällä saatiin eilen yksi pätevä vinoestenouto lelulla. Ensin Yrjänä yritti kiertää, mutta otettiin uudelleen ja kapusi hienosti. Hyppäsin esteelle kannustamaan koiraa takaisin, ja sehän tuli. Yksä on kyllä muutenkin ollut oikein ihanan virtaisa tällä viikolla, leluriekuttelu tekee tehtävänsä.

Liikkeestä istuminen on ihan hyvällä mallilla, ottaen huomioon, että sitä on ihan aikuisten oikeasti treenattu aivan älyttömän vähän. Käsiavut huspois ja koira kuuntelemaan käskyä. Tänään tosin tarjosi seisomisessakin istumista. Toki korjasin, mutta en nyt ole ihan niin huolissani vielä. BH:n jälkeen sitten seisomista enemmän.

Ainoat asiat, jotka BH:ssa huolettavat, ovat tosiaan:
- paikkamakuu
- kaupunkiosuuden koirien ohittaminen

TK1 Rochallor Phantom

Hatunnoutaja

Mökillä tehtiin yksi nopea esineruutu pallolla ja hatulla. Pallo löytyi heti, hattu oli kauempana ja sitä piti vähän etsiäkin. Myös yksi eteenlähetys pihan poikki. Muuten elettiin kuin pellossa.

Tänään koekentällä aivan törkeän kuuma. Yksä oli ihan muissa maailmoissa, läähätti vain. Varmaan tuo parin päivän mökillä riehuminen otti veronsa. Tuomarina Saija Pollari, eli sama tuomari jonka kokeessa viimeksi syötin koiralle pullaa kehässä. Muistutti vielä että eihän nyt ole mitään taskuissa.
Pallien tarkastamisessa ei mitään ongelmaa.

Luoksepäästävyys, 10. Tuomari jopa kyykistyi koiran eteen, Ykä vain istui nätisti ja hymyili.
Paikalla makaaminen, 10. Vieressä ollut labbisnarttu tuoksui ihanalta, välillä oli kaula pitkällä. Lonkka-asento. Ok. Toisella puolella ollut kultsu veti kyljelleen kun oli niin kuuma.
Seuraaminen kytkettynä, 9½. Omasta mielestäni aivan järkyttävän näköistä haahuilua, kontaktista ei tietoakaan ja käännökset ihan kamalia. No, ei kai siinä, en valita.
Seuraaminen taluttimetta, 10. Ks. edellinen.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 10.
Luoksetulo, 8½. Vähän hitaanpuoleinen lähtö, pikkutörmäys. Peruasentoon hyppääminen kiva.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 9. Otti pari askelta, pentele.
Estehyppy, 10.
Kokonaisvaikutus, 9.

Yht. 191½pts, 2. sija, ALO1 + KP, TK1.

Kopelointi

Paikkamakuu, tarkkana

Jos laitan tämän kuvan niiden haahuilukuvien sijaan, voin antaa sen harhavaikutelman että koira oli ihan into piukeana koko ajan.

Oli siellä näköjään edes ajoittain jotain jota voisi erehtyä kutsumaan kontaktiksi.

Pystipaimen

Jänskätti kyllä vähän oikeasti, että tuliko niitä pisteitä ollenkaan, mutta näköjään niitä sitten jostain ropisi. Hyvä niin, sillä nyt on ALO selvitetty ja voidaan hyvillä mielin siirtyä kohti uusia haasteita.

2 x ALO1

Toinen ALO1 plakkarissa! Dobermanniyhdistyksen koe, tuomarina taas Hannele Pörsti. Piti vähän hätäisesti painella kehään, kun minua edeltävä rotikka myöhästeli, mutta hyvin meni silti. Tuntui kyllä että seuraamisessa kävelin itse miten sattuu, mutta onneksi koira oli innolla mukana.

Luoksepäästävyys, 10.
Paikalla makaaminen, 9. Haisteli ja vaihteli asentoa.
Seuraaminen kytkettynä, 10.
Seuraaminen taluttimetta, 10.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 10.
Luoksetulo, 8. Törmäsi, ei kylläkään niin paljoa että olisi pitänyt tukiaskelia ottaa.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 7. Otti vissiin eilisestä riepottelusta vähän nokkiinsa. Pysähtyi hyvin, mutta väisti, kun palasin viereen. Tuli oma-aloitteisesti samantien perusasentoon.
Estehyppy, 9. En kyllä tiedä, asteli kai.
Kokonaisvaikutus, 8. Seisomisessa väistäminen pudotti.

Yht. 181pts, 2. sija ja ALO1.

Nyt pyöriskelemme mökille, sieltä sunnuntaina Porvooseen metsästämään sitä vikaa ykköstä.

Hiekkanenä

Viikonloppuna tallilla lähinnä riehumassa. Jahtasi heppaa pari kertaa, palasi kyllä kun karjaisin. Kivasti selvisi myös irtiolevista tallikoirista, jotka tulivat yhteislenkillä vastaan. Maneesissa kieli roikkui maassa asti.

Nenä

Kahdet tokotreenit takana tältä viikolta, huomenna koe. Yksä on ollut muuten jotenkin outo, mutta kentällä tekee jutut täysillä. Väliajoilla saattaa unohtua nenä maahan, mutta siihen toki puututaan välittömästi. Maanantaina minuutin piilopaikkamakuu, tänään kahden minuutin. Hyvä eläin. Pitkänmatkan luoksetuloissa palloa ei tipu, jos juoksee ohi, ei vaikka tulisikin lopuksi eteen istumaan. Teki nappisuorituksen kun kerran jäi ilman palkkaa. Lyhyemmät ja pysäytykset ok. Liikkeestä seisomisessa käveli jopa neljä hidasta askelta perään. Jätin palkatta ja otin uudestaan, monta kertaa Lopulta kyllästyin, ja samantien kun kouluttaja sanoi että kävelee taas, käännyin ympäri, nappasin koiraa rinnuksista, heitin sen taaksepäin, karjaisin SEISO ja jatkoin matkaa välittämättä mihin asentoon jäi (istui). Pöllytyksen jälkeen uusi yritys - pysähtyi kuin seinään. Kumma kun pieni ojennus pistää palikat paikoilleen. Yksi upea liikkeestä istuminenkin saatiin, vahvalla käsiavulla tosin. Tyhmänä en lopettanut siihen ja seuraavat kaksi meni huonosti. Sitten yksi hyvä vahvoilla avuilla ja lopetus. Liikkeestä maahan tosi hieno.

Pallopallokuumapallopallo

Hypyt (ALO + AVO) huippuja, hyppynouto myös. Heitän kyllä niin huonosti että sietäisin saada sakkoja. Seuruutukset hyviä, vähän poikitti aluksi, mutta ojensin. Maanantain treeneissä kuului jotain laukauksia kauempaa ja jätkä jäi tuijottelemaan niitä, mutta käskin vaan pari kertaa reippaasti jatkamaan ja tokenihan. Pitäisi päästä johonkin ampumaradalle leikkimään. Sisälläollessa ei armeijan ampumaharjoitukset haitanneet yhtään. Ruudut hyvällä mallilla, nopeita.

Hyvät fiilikset, autoa ei kyllä ole huomenna joten täytynee sitoa Yksä kauemmaksi puuhun rauhoittumaan paikkamakuun ja muiden liikkeiden välissä.

Maalaiselämää

Maalla Yksä osoitti olevansa Varsin Pätevä Maatilakoira. Pihalla pysyi vaikkei sitä ole aidattu eikä kukaan ollut katsomassa perään. Kerran poikkesi katsastamassa naapurin tyhjän koiratarhan, eikä osannut sitten enää ulos kun portti sulkeutui itsestään (...). Ihmettelin kun haukku kuului, mutta koira ei tullut kutsusta luokse. Siellähän se kyhjötti, tarhassa. Oli onnellisin eläin maan päällä kun pääsi sieltä pois, eikä mennyt enää lähellekään sitä pihaa. Ei vaikka illalla tarhaan tulikin labbis huutamaan.

Ääliöt

Yrjänä sai riehua Ringo-springerin kanssa ja juosta pitkin peltoja niin paljon kuin sielu sieti. Ja sehän sieti. Todella hyvä talonvahti jätkä myös oli. Olimme yläkerrassa kun kuulin koiran haukkuvan alhaalla. Luulin sen haukkuvan pihalla haukkuvalle Ringolle tai muulle tyhmälle, mutta pollantilainenhan siellä eteisessä piti sisään astelleet vieraat paikoillaan niin pitkään että tulin toivottamaan ne tervetulleiksi. Sitten kaikki oli ihan ok ja vieraat kivoja. Lasten kanssakin osasi olla nätisti, ja parasta oli kun kaikki heitteli leluja noudettavaksi. Eilen Yrjänä kyllä yllätti kun se puolenyön aikoihin meni omatoimisesti yläkertaan nukkumaan (!) eikä meinannut tulla pihalle kun kutsuin (!!). Oli vaan ollut koko päivän niin paljon tekemistä ettei ollut ehtinyt hetkeäkään torkahtaa.

Haminan keskustassa käytiin katsomassa paraatia, ammuttiin myös tykillä. Pamahdus oli aika valtava. En itse katsonut koiraa juuri silloin, mutta kuulemma Ykä ei reagoinut mitenkään. Oli sen jälkeen aika jännittynyt jonkin aikaa. Palautui kyllä. Toivottavasti ei jäänyt mitään jänskätystä tuosta.

Patsastelua

Kuvat ottanut Arto, loput löytyvät Sinnan blogista.

Tänään Korrin opissa Järvenpään kupeessa. Ykä alussa huusi ausseille kun kehtasivat tulla tien samaa puolta vastaan. Hyi kamala. Kentällä ja siinä vieressä kaikki oli kyllä ihan ok, kerran piti rähähtää samalle aussille kun oli vissiin niin ärsyttävä naama.
Aluksi hallittua kehään tuloa ja parin askelen seuruutus. Sitten ringissä mm. kontaktinpitoa häiriössä (kouluttaja heilutteli ja pudotteli lelua edessä), paikallamakuuta ja kaukoja. Rinkipaikkamakuu oli kyllä aika hauska, yleensä ollaan tehty rivissä. Kaukoissa alkoi lopussa tarjota aina seisomista istumisen sijaan, mutta saatiin hyviäkin siirtymisiä eikä edes ottanut muiden käskyistä häiriötä.

Luoksetulon pysäytyksiä, ensin niin että minä heitin pallon ja tokalla kerralla niin että avustaja heitti pallon Ykän eteen heti kun olin sanonut käskyn. Ekaksi tuli aika monta mitallista eteenpäin, olisi vaan pitänyt heittää pallo samantien kun sanon käskyn. Toka sujui jo kivemmin. Näitä kuulemma kannattaisi treenata kiertoleikin kautta eikä koemaisesti, pääsee helpommin korjaamaan. Onneksi Yksä osaakin jo kiertää asioita käskystä, joten juttu helpottuu huomattavasti.

Ruutua, vein kannen nameineen Yksän nähden vieraaseen ruutuun. Juoksi hyvin, jäi syömään, sain sanoa SEIS-käskyn kahdesti kun jäi nenä vähän turhan tiiviisti maahan. Palkkasin kannelle. Tämän jälkeen lähietäisyydeltä lähetyksiä ruudun keskelle ilman kantta. Koira ruudun keskellä, SEIS ja samantien pallo. Toimi hyvin.

Huomenna lähdetäänkin maaseudulle riekkumaan, palaamme kuvioihin loppuviikosta.

I ain't Jesus but I'm walking on water

Näin meillä treenataan.

Perjantaina sukujuhlissa, Yrjänä oli oikein mallikas eläin vaikka siellä juoksentelikin paljon pikkulapsia ympäriinsä. Ensin oli tarkoitus laittaa se naruun johonkin, mutta olikin sitten vapaana siinä kun oli niin söpö ja ihana. Kaikki kehuivat ja vähän tottisteltiinkin nurmialueella.

Eilen tallilla, jätkä on jo todella pätevä tallikoira. Voi olla vapaana koko ajan. Maneesissa pysyi muuten hallinnassa hyvin mutta paikkamakuutreenaamiset olivat aika kamalia. Nousi melkein aina istumaan, ei mitään älliä taas pienen äijän päässä. Pysyi kyllä hyvin paikallaan vaikka hevonen menikin ihan vierestä ohi, asento vain oli väärä. Lopetettiin kun saatiin onnistunut paikkamakuu edes lyhyellä matkalla. Sitten vielä vapaa makuu ("olepas siinä") ilman remmiä niin että seisoin vieressä ja hevonen laukkasi todella pientä ympyrää meidän ympäri. Viimeksihän Ykä oli hihnassa, hinisi kuin pieni sika ja kyynärät nousivat koko ajan. Nyt inahti vain pari kertaa. Käskin pitämään pään kiinni ja ei tehnyt edes tiukkaa sen jälkeen. Lopuksi jätkä pääsi taas hevosen selkään, aluksi istumaan. Sitten laitoin sen makaamaan poikittain satulan päälle, että tasapaino pysyisi paremmin ratsun liikkuessa. Kyllä jätkä oli vähän sitä mieltä, että tämä nyt ei ehkä ole ihan hyvä juttu, mutta pysyi.

Tänään Holskuliiton koulutuspäivillä Haminan Rotikossa. Eilenkin olisi ollut ohjelmaa, mutta oltiin vain tänään paikalla. Aika vähän lyhytkarvoja, lähinnä Rochallorit edustivat. Heti autosta tekemään alkeellisia viestijuttuja, jotka Yksä nyt läpäisi ilman ongelmaa. Hyvästä nuo lyhyetkin juoksuttelut silti olivat, sillä B-pisteessä oli paljon koiria ja odottelua. Sitten vähän kepin riepottelua (jätkä tarjosi keppiä vieraallekin ja murisi oikein kunnolla, pätevä jätkä) ja huilailua, sitten pidempää viestipätkää hiekkatiellä. Ykä lähti B-pisteestä hyvin ja varmasti, katosi sadan metrin päähän mutkan taakse - ja palasi. Toka lähetys niin että A-piste huuteli, sitten lähti. C-pisteeseen oli A-pisteestä matkaa 440m ja jäljestyspätkä pitkä, mutta minun päähäni juoksi tosi hyvin eli lopetettiin.

Ensi kerralla sitten niin että ensin lähetys ja siitä muutaman sekunnin päästä huuto, ettei ehdi usko loppua. Tai sitten niin että A-piste käy näyttäytymässä. Huutelusta kun pitäisi ylipäätään päästä eroon.

Tottistelua, aika pitkiä seuruutuksia jotka Yrjänä hoitikin ihan mallikkaasti. Askelsiirtymisiä, perusasentoonhakeutumisia, joista pallopalkkaus heti. Liikkeestä maahan kiva, paluu taakse. Vinoestenoutoja kokeiltiin pallolla ja loivalla esteellä, mutta eihän siitä tullut mitään. Oli niin kuuma ettei koira ollut enää oikein mukana, lähti aina kiertämään. Lopulta mentiin yhdessä esteen yli. Sitten hetsasin vähän pallolla, jätin pallon koiran eteen, kiipesin itse ja käskin tuomaan. Toi ja lopetettiin. Sitten eteenlähetys että olisi jotain hauskaakin. Annika vei palkan kentään toiseen päähän. Juoksi nopeasti ja hyvin, vapautus juuri ennen palkkaa.
Viimeisenä paikallamakuu kun toisaalla kentällä tapahtui muuta, suurimman osan ajasta olin piilossa. Pari kertaa kävin palkkaamassa. Kerran nousi seisomaan kun odottelu venyi. Tulin esteen takaa ja karjaisin MAAHAN, olipa sen jälkeen. Sitten vielä lopuksi seisoskelin hetken näkyvillä, kun kentällä tehtiin eteenlähetystä. Pysyi, hieno eläin.

Ohjaan kuulemma koiraa kivannäköisesti ja -kuuloisesti, tuollaisia kommentteja on aina todella lämmittävää kuulla.

Ennen lähtöä Yksä pääsi pellolle juoksemaan ihanan Sinnan kanssa. Kuvia myöhemmin.

Mombasa

Tallilla käytiin uittamassa heppaa. Ja siitähän piti vetää aivan järkyttävät herneet nenään, että miksi tuo mutten minä. Siinä sitten aikamme taisteltiin ja annoin vähän sakinhivutusta kun ei kovaan kalloon muuten uponnut että huutamalla ja riehumalla ei mennä yhtään mihinkään. Lopuksi karsittiin vielä pillinenäiset hininät pois kun niitä en siedä yhtään, ja sitten pääsi eläin lampeen parin perusasennon ja askelsiirtymisen kautta. Olipa muuten loppuajan niin nätisti, niin nätisti, vissiin oli päivän turpiinottoannokset sillä hoidettu. Laitumien välisillä tie- ja polkuosuuksilla oli myös vapaana, joko käskyn alla tai ei, ja siinä ohiteltiin nätisti kissoja ja laitumilla laiduntavia hevosia. Aiemmalla kerralla oli kentällä lähtenyt ajamaan takaa liinassa laukkaavaa hevosta ja vapaana hyppäävä hevonen nyt oli ainakin ihan kamala kun siis ettekö te nyt näe että se on irti ja karkaa! Nyt pystyin maneesissa pitämään Yksää irti ja juoksuttamaan ilman käskyn alla olemista. Totteli mukinoitta "jätä"-käskyä vaikka mentiin läheltäkin. Tästä tietysti nakkia naamaan ja takaisin vapaalle.

Illemmalla mereen uimaan, hienosti tuli hakemaan meitä uijia takaisin pitkältäkin. Ei siis tule päälle vaan kiertää edestä takaisin rantaan ihan vaan noin vinkkinä, ja tulee takaisin jos ei sana kuulu. Kyllä teki hyvää näiden paahdepäivien jälkeen, sekä koiralle että ihmisille.

Jotain tokoja otettu, vähän BH-kaavion tynkää. Palkkana palloa ja jos alkaa kontakti pettää tai käännös mennä pieleen niin muistutusta että nyt ollaan hommissa, skarppaa. Liikkeestä seisominen tosi siisti ja puhdas taaksepalaamisten kanssakin.

Helteet jatkuvat

Sain paikan kaikkialta mihin ilmoittauduinkin, eli elokuun kalenteri näyttää aika täydeltä. Huikeaa! Viikonloppuna käytiin tallilla Tuusulassa ja mökkeiltiin Kouvolassa, lauantaina 9km kävelylenkki ja sunnuntaina 2 x 12km pyörälenkki rämällä, ruosteisella jopolla hiekkatietä myöten vapaana. Ja vallan tuhottomasti uimista ja keppien syöntiä. Maanantai otettiin lepopäivän kannalta ja nyt tiistaina käveltiin keskustassa ja Rajasaaressa. Yrjänä uskoi älyttömän hyvin lähtemiskäskyä, vaikka leikkikin rantaviivalla monen koiran kasassa. Vapaana ohittaminenkin sujui vapaana paremmin kuin kytkettynä, mitä nyt heti ohituksen jälkeen piti kirmailla eteenpäin.

Nyt vaan yhtä kaikki lisää (toko)treeniä etenkin liikkeestä istumiseen, tosin vasta sitten kun nuo ALO:t on saatu alta pois. Ei sekoitella pakkaa ennen niitä.

Kesäyö oli kuumin kai

KoiraNettiin on näköjään tullut Yrjänän hieno 191 pisteen suoritus, mutta ei niitä aiempia vaatimattomampia (köh, hylky, köh). Näyttäähän se tietysti paremmalta noin. Ilmoittauduin alustavasti ALO:on 12.8. ja 15.8., rotumestiksiin menen AVO:on oli TK1:stä tai ei. Kuulemma ei ollut kukaan muu ilmoittautunut, saa nähdä olenko yksin siellä. Maanantaina pitäisi olla haukkana puhelimessa kiinni ja tiedustella BH-koepaikkoja 21.8. oleviin kokeisiin. Ja Yrjänästä kun piti tulla vain harrastelukoira, mites näitä kokeita ja tavoitteita nyt on joka sormelle ja varpaalle.

Viikonloppuna Porvoossa, löydettiin aamulenkillä koulutuskenttä. Lähinnä A-esteitä (agilitymaisia lähetyksiä ja yksi helpotettu kepin nouto) ja tikkaita. Tikkaat vertikaalisessa asennossa parinkymmenen sentin päässä maasta, eikä holskulla ollut mitään ongelmia tajuta jutun juonta. Metrisen esteen yli lähetin agilitymaisesti kerran kun halusin nähdä pääseekö tuo edes sen yli kun näytti niin korkealta. Kerran juoksi ohi mutta tokalla kerralla loikkasi hienosti. Kunhan hyppynoudon tekniikka saadaan matalammilla esteillä kunnolla haltuun niin sitten aletaan vasta varsinaisesti opetella korkeutta ja perusasennosta lähettelyä.

Tokoiltu ollaan, näissäkin helteissä. Koiran pitää oppia että hommia tehdään vaikka sää olisi mikä, ja aika hyvin se alkaa iskostua kalloon. Ryhmätreeneistä on parin viikon tauko nyt mutta elokuussa sitten taas, kun noita kisojakin näemmä on.

Elävässä arjessa uiskennellaan paljon, heitellään palloa ja opetellaan muutenkin olemaan koiriksi. Ohituksissa välillä pientä haukahtelua ja irokeeseilyä jos liian lähelle joudutaan ja toinen huutaa, mutta hölmöily loppuu käskystä lyhyeen ja matka jatkuu normaalisti. Sisällä on alkanut näin öisin silloin tällöin murista ja haukahdella tyhjälle, kai meille sitten on joku ninja murtautunut kun ei sitä kukaan muu näe tai kuule kuin Yrskä.

Tokotoko

Tehtiinhän me viime ryhmätreeneissä ruutuakin. Joku pässi on palkannut koiraa merkille (ruudun etureunan jommallekummalle tötsälle) menemisestä. Hyvin koira kuitenkin älysi korjata paikkaansa uudella "ruutu"-käskyllä. Otettiin lähinnä seisomisilla, eli koiran lähetys ruutuun syömään namia, "seiso" ja vapautus. Paikka alkaa olla ihan ok.

Keskiviikkona intensiivistä seuruutusta, eli pallo vasemmassa kainalossa ja palkka parin askelen jälkeen hyvästä kontaktista välittömästi. Nyt Yksä välillä katselee eteensä vaikka oikealla paikalla pysyykin, pallopalkalla siitä eroon. Luoksetuloissa ottaa todella herkästi häiriötä muiden käskyistä, eli lähtee hiippailemaan perään jos joku toinen huutaa käskyn. Luoksetulon pysäytyksissä sekä käsi- että äänikäsky, pysähtymisestä vapautus ja lähdin juoksemaan poispäin. Piilopaikkamakuu lonkalla 2min, haisteli kuulemma kaula pitkällä mutta pysyi. Metallitasamaanouto ok, vähän hidas ja eteenluovutuspaikka vähän kaukana. Ja voisin edelleen opetella heittämään suoraan. AVO-hypyt ihan ok, kuulemma heilautan ulommaista jalkaa samalla kun sanon hyppy-käskyn. Siitä eroon. Koira istuu myös turhan lähelle estettä. Kaukot kivoja, jätöt myös. Ruutuja myös pari, seisomisesta vapautus.

Katselin tuossa vähän toko- ja BH-kokeita, ehkä sitä voisi elokuulle ottaa vielä muutaman ALO:n ja sitten holskujen rotumestaruuksiin mennä kokeilemaan AVOa riippumatta siitä onko TK1 hanskassa. Vai mitähän sitä tekisi.
BH-koe voisi olla 9.8. Kouvolassa tai loppukuusta jossain täällä pääkaupunkiseudulla.

Opettele:
- BH-kaavio kokonaisuudessaan
- seuruutusta ihmisryhmässä
- liikkeestä istuminen ilman helpotuksia

Sirkuskoira

Kevät Vantaalla.

Vähän harmittaa ettei täällä Helsingissä oikein ole juoksutus/jälkipeltoja, vaikka muuten Yksälle tekeekin hyvää asua paikassa jossa täytyy ohitella paljon koiria. No, bussilla pääsee. Uskomattoman kuuma täällä on ollut, mutta olemme silti käyneet tallilla ja juoksulenkilläkin. Tallilla ensin pieni maastolenkki pellon ympäri Oden-hevosen vierellä. Pari kertaa haukahti, mutta pyöräytin ja sanoin että et kuule ala. Ja menipä nätisti, minun ja hevosen välissäkin. Maastolenkin jälkeen maneesiin katsomaan kun Oden ja toinen heppa treenailivat. Kun kouluratsastaja lähti pois, saatiin olla vähän vapaammin. Niinpä hihna pois ja kävelyä ympäri maneesia "lähellä"-käskyn alla. Ei häiriintynyt oikeastaan yhtään. Otettiin siinä sitten vähän tokoliikkeitä, lähinnä kaukoja, perusasentoon hakeutumista ja pari luoksetuloa samalla kun hevonenkin treenasi. Sitten jätin Ykän aina yhteen nurkkaan makaamaan ja kiersin maneesin reunoja myöten vastapäivään. Ekalla kerralla nousi istumaan kun pääsin toiseen päähän, käskin kaukona maahan. Tokalla kerralla nousi taas, palasin luokse ja tylsistytin 30s. Sitten menikin jo niin hyvin että sai juosta pallon kanssa. Ei lähtenyt moikkaamaan heppaa edes silloin.
Lopuksi laitoin Ykän istumaan paikallaan seisovan hevosen selkään. Hitto ettei tullut kameraa mukaan, sen verran hyvin sujui. Ensi kerralla sitten. Ensi kerralla kokeillaan myös sitä pysyykö koira liikkuvan hevosen selässä.

Tänään tokotreenit. Aluksi seuruutusta, eli askelsiirtymisiä ja saksalaisia täyskäännöksiä. Järkyttävän kuuma, mutta jaksoi silti tehdä hommia hyvin. Sitten jättöjä, maahan ja seiso. Paluu koiran taakse. Nopeita ja hienoja. Piilopaikkamakuu, tarvitsee lisää treeniä. Vähän eläintä hämäsi kun kyykistyin kumpareen taakse piiloon ja nousi siis pari kertaa istumaan. Metallinoudot eivät oikein onnistuneet, mutta lopulta saatiin ihan ok:n näköinen suoritus. Pitäisi itse opetella heittämään kunnolla. Luoksetuloja, ensin suoria ja sitten pysäytyksillä. Aluksi niin että huusin "seis" ja heitin pallon samantien koiran taakse, sitten niin että ensin käsky, ja pysäytyksestä pallo. Alkoi nopeasti ennakoida ja otettiinkin sitten läpijuoksuja. Tätä ei hirveästi kyllä tarvitse treenata. Kaukot viiden metrin etäisyydeltä, istu-maahan-istu monta kertaa peräkkäin, tosi puhtaita suorituksia.

Luokkavoitto ja kunniapalkinto, ALO1

Kokeet eivät alkaneet hirveän hyvin, kun lähdin ajamaan Porvoota kohti aivan järkyttävässä myrskyssä ja onnistuin jumittamaan auton vesimonttuun. Tielle oli kertynyt kokonainen lampi ja siihenhän se kiesi sitten jäi. No, hinausauto kehiin ja viestiä Tyrnille, joka lupautuikin Hyvinkäältä asti tulla kuskaamaan meitä. Ehdimme ajoissa paikalle ja sää oli varsin hyvä, vaikkakin melkoisen lämmin. Liikkeet menivät aivan hikoiluttavaa vauhtia, edes valmis-sanaa ei pyydetty sanomaan vaan liikkeelle lähdettiin samantien kun asento oli oikea.

Tuomarina Hannele Pörsti.

Luoksepäästävyys, 10. Tuomari vain hieman hiplaili koiran rintakehää, ei edes kehään mentäessä tarkastanut palleja. No, mikäpä siinä, Ykä istui nätisti.
Paikalla makaaminen, 10. Alussa oli kaikkea sählinkiä kun vieressä olleen kääpiövilliksen ohjaaja vaihtui kesken kaiken, ko. koira paskoi kehään ja keskeyttikin sitten. Ykällä pyöri pää jonkin verran, aika paljon tuijotteli myös minua. Asento suora. Kauempana oikealla haisevat hevoset kiinnostivat. Kun liikkuri lopetti liikkeen Yksä sinkosi katsomaan että mitä niin kivaa siellä kaukana oli, kun kerran seisoin siellä niin kauan. Onneksi vasta liikkeen lopuksi.
Seuraaminen kytkettynä, 9. Vähän ainakin oli pyörähtää eteen pysähtyessä, korjasi sitten. Täyskäännökset oikealle varmuuden vuoksi, oikein kivoja.
Seuraaminen taluttimetta, 10. Täyskäännökset oikealle, hyvän näköistä.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 10. Ei huomautettavaa.
Luoksetulo, 10. Astuin sitten koiran tassun päälle kun se tuli perusasentoon ennen liikettä. Tuomari kysyi älähdyksestä ja heilautin vain kättäni, että "ei se mitään", koska Yrjänä nyt ei vähästä hätkähdä. Tule-käskystä koira lähti sellaista haipakkaa että vähän pelkäsin että törmää, mutta tekikin ihan nappisuorituksen.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 8. Asteli pari askelta.
Estehyppy, 9. Haisteli estettä, ehkä aavistuksen vino seisominen.
Kokonaisvaikutus, 9.

Yht. 191pts.

Että olin ylpeä pikkuhollantilaisesta! Nyt vaan jää pohdittavaksi, että tähdätäänkö koulariin vai hypätäänkö suoraan AVO:on. Luoksetulon pysäytyksiä ja piilopaikkamakuuta lukuunottamatta pitäisi kyllä olla nekin liikkeet kasassa, piilopaikkamakuitakin ollaan kyllä tehty muttei rivissä.

+28 astetta

Mökillä, Yksä saa painia ja uida mielin määrin 7kk springeriuros Ringon kanssa. Ringo alkaa vasta tajuta olevansa mies joten Yrjänä saa välillä pistää sitä vähän aisoihin. Ensin tein sen virheen että komensin ärhentelevää Ykää, ennen kuin tajusin että sehän ärhentelee ihan aiheesta. Oppiipahan Ringokin talon tavoille, jos oppii. Urokset.

Äsken metsäjälki, mutkitteleva, parisataa askelta. Kaksi keppiä, vanheni kolmisen varttia. Kepeistä ei löytynyt kumpikaan ja pää nousi vähän turhan usein maasta, mutta koira eteni kuitenkin varmasti jopa paljaalla, tuulisella kalliolla. Kun vielä saisi nuo kepit opetettua.