torstai 25. huhtikuuta 2013

Kevään ekat hakutreenit

Kuvat ei liity, kunhan tyhjensin kännykkää. Ei täällä enää lunta ole


Hox! Edelliseen merkintään lisätty agivideo!
Tänään korkattiin kevään ekat hakutreenit. Ykä tiesi heti mihin oltiin tultu ja ääni oli sen mukaista. Kiljuivat Vean kanssa kuorossa, mutta onneksi rauhoittuivat sitten kun eivät päässeetkään heti mihinkään. Hyvät treenit kaiken kaikkiaan, esineruudussa koira oli vähän kujalla mutta kerrankos sitä!

ESINERUUTU
Esineruutu 50m x 50m, todella vetistä ja lätäkköistä metsää. Alustin Ykää sitomalla sen puuhun ja hetsaamalla esineillä, joita muka lähdin viemään ruutuun. Silti koiralla oli nenä ihan ummessa, kun se hommiin pääsi. Vauhti oli kova ja söpösti mentiin vesi roiskuen ohi esineiden. Välillä piti tulla keskilinjan toiselle puolelle paskalle (vaikka se oli juuri paskonut) ja kusta ruutuun. Lopulta ruudun keskeltä, pieneltä saarekkeelta löytyi punainen muovikansi, mutta samalla kun Ykä nosti sen, se sai hajun toisesta, kivemmasta esineestä (lompakko). Ja pudotti kannen. Tätähän ei hyväksytty, joten käskin vain Ykän tuomaan sen löytämänsä kannen ja sillä hyvä. Kun toi, sai namia napaan ja kaikki oli kivaa. Muuten olisi lopetettu tähän, mutta Ykä oli jo merkannut vasemmalla takarajalla olevan lompakon, joten sekin piti vielä poimia kyytiin. T kävi hetsaten heittelemässä lompsaa, mutta siitä huolimatta Ykä vaan kirmasi esineen yli... mutta pääsi se läpyskä kuitenkin lopulta turvaan kun holsku malttoi vähän haistella eikä vain viilettää.

HENKILÖETSINTÄ - ILMAISUTREENIT
Tänään pelkkiä ilmaisutreenejä, eli kaikki ukot hetsaavina näkölähtöinä. Aloitettiin irtorullalla, maalimies koikkelehti mettään ja jyrkkää rinnettä ylös n. 50m päähän. Koiran meno varmaa, rullantuonti varmaa, näyttö niin nopsa että piti oikein kunnolla könytä perässä. Ainakaan tällä puolella aluetta ei ollut paljoakaan lätäköitä, vaikka meinasin silti kaatua ojaan... Maalimiehellä istumisesta nakkia.
Toinen maalimies myös irtorullalla, sama varmuus. Kolmas maalimies sujautti irtorullan kiinni pantaan eikä tuottanut ongelmia. Neljännelle lähetin kiintorullalla, hyvin otti ja toi. Viidennellä Ykä otti kiintorullan suuhunsa, mutta kävi ihan onnessaan näyttämässä sitä vielä maalimiehelle että "KATO MITÄ MULLA ON :---)". Maalimies sanoi "mene" ja Ykä meni.

Ykä oli aivan tolkuttoman mielissään siitä että pääsi taas hakuhommiin, se kyllä tykkää siitä niin valtavasti.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Sanokaa vielä etteivät kerrostalokoirat saa liikkua


Sunnuntaina kävin juoksuttamassa koiria ja siinä sivussa löytyi ruohikosta yksinäinen narupallo. Se lienee korvauksena kaikista niistä palloista, jotka itse olen hukannut ympäriinsä. Heittelin sitä sitten porukalle ylämäkeen jotta saivat vähän mäkijumppaa. Rehkimisen jälkeen jopa Nika läähätti. Tänään oltiin kurapellolla hienoisessa vesisateessa ja kivaa oli taas kaikilla.

AGILITY
Sunnuntai-illlan agissa mukana Ykä ja Oma. Tarkoituksena sekä kerrata perjantain keppioppeja sekä vääntää tolkutonta kieputtelurataa:


Ykälle on ilmaantunut jokin putkiongelma, eli se ei halua sujahtaa putkeen vauhdista vaan sitä pitää aina jäädä arpomaan. Tätä korjataan. Videosta on leikattu pois se kun koira juoksee suoraan mun eteen ja melkein kaadun törmätessäni siihen... sekä se kun keskellä rataa seison hoomoilasena ja yritän miettiä mikä este oli seuraavaksi.


TOKO
Maanantain tokotreeneissä Ykä oli koko tunnin ajan aivan mahtavalla päällä! Se oli ihan superiloinen ja vireessä ja häntä sen kuin heilui. Palkkasin hyvin paljon erilaisilla palloilla ja vain vähän namilla, ehkä vire juontui siitä. Alkuun eteen/sivulle siirtymisiä erinäisistä lokaatioista - vaikein tuntui olevan eteentulo siitä, kun koira istuu oikealla puolellani ja minä olen kääntyneenä oikea kylki sen suuntaan.
Piilopaikkamakuusta hakiessa seuruutin koiraa tavanomaista pidemmän pätkän, ja jätkä oikein virittyi palkkaa odottaessaan. Tätä pitää hyödyntää, eli tehdä esim. kaksi liikettä peräkkäin ja palkata vasta sitten.
Kaukot VOI-matkalta pelkillä suullisilla käskyillä mahtavia ja häntä heilui.
Ruutu namikannella pätkitettynä sekä kokonaisena liikkeenä tosi hieno.
Hyppynouto sekä metallinouto hienoja.
Tunnistusnoudot ihan superhieno - ekalla kerralla nosti heti oman, pudotti, nosti ja toi. Tokalla kerralla nosti heti oman ja toi. Ei merkkiäkään väärien lähmimisestä!
Liikkeestä jäämiset hienoja!
Luoksetulon pysäytykset hyviä - vauhti on hidas mutta ihan sama, olen tyytyväinen!

Kaikki muukin meni ihan älyttömän hyvin, ei voi muuta kuin olla ylpeä ja huomata, että on tässä näköjään taas kisavalmis. Treenien jälkeen joukkio esiteini-ikäisiä poikia tuli ihailemaan Ykää, ja kaksi halusi temppuilla sen kanssa. Annoin pojille nakkia kouraan ja ne sitten pujotuttivat Ykää jalkojensa välistä ym. Ykä oli oikein innoissaan ja tykkäsi kovasti. Sosiaaliholsku!


perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kaikenlaista jännää puuhaa

TOKO

Maanantain reeneissä oli paikalla myös katusählyä pelaavia teinejä, joista lähti kova kolina. Tämä hermostutti Ykää, joka kyllä teki mitä pyydettiin mutta oli melkoinen lahna. Samantien kun pojat lähtivät, Ykän silmät alkoivat loistaa ja häntä heilua. Noh, välillä pitää treenata mälsissäkin häiriöissä!
Keskiviikon treeneihin saatiin taas mukaan ihanaakin ihanampi palkkalussupallo! Aiemman olin hukannut joskus talvella ja vasta nyt sain hankituksi uuden. Ykähän oli ihan pähkinöinä ja seurasi niin tiiviisti ja pätevästi ettei aikoihin.
Ruudun harjoittelussa palasin taas namikanteen, ja se meni selvästi paremmin kuin siten että ruudussa on pallo. Pääsin sitä paitsi ottamaan koko liikettä ja se meni tosi hyvin. Tärkeää kyllä loppuseuruutuksessa jatkaa seuruutusta niin kauan, ettei enää avaudu niin törkeästi.
Tunnarissa palikat rivissä. Haisteli, nosti oman, pudotti oman, haisteli vieraat, toi oman.
Luoksetulon pysäytyksissä uusi, toimiva palkkaussysteemi! Aiheuttaa kylläkin hitaan köpöttelyluoksetulon, mutta ainakin koira pysähtyy heti käskystä. Ja tällä hetkellä se on tärkeintä, vaikka toki salamanluikas luoksetulo kuin-seinään -pysähdyksineen olisi näyttävämpi. Koiralle takapalkka, ja tokasta pysäytyksestä joko vapautus sinne tai sitten ohjaajalta pallopalkka ohjaajan taakse. Toimii!
Kaukot menivät pelkillä suullisilla käskyillä niin hyvin, että nekin ansaitsevat erityismerkinnän.

Niin! Ja oon taas menossa VOI-kokeisiin, jos eräs tietty raidallinen kakkapää ei mene satuttamaan itseään/sairastumaan/muu, mikä ennen sitä. Kyllä, Ykä, katson sinua. Nikakin tulee sinne metsästämään ALO1:stä.


DOBO

Lihaskuntomielessä ostimme dobomunan, joka on sopivasti shelteille vähän iso ja holskulle vähän pieni. Dobokirjan avulla päästiin hyvään alkuun, ja veikkaan, että tuosta tasapainoilusta ym. on kyllä hyötyä Ykän jumiselälle. Ja jos allekirjoittanutkin siinä kiinteytyy, niin sehän on vain plussaa. Onneksi on myös neljä koiraa niin yhtä voi lämpätä sillaikaa kun toisella on tauko. Ei käy aika pitkäksi.

AGILITY

Tänään käytiin Ykän ja Oman kanssa Ykän kasvattajan luona opettelemassa agilityn keppien logiikkaa. Nimenomaan tarkoituksena päästä hetimiten eroon käsiavuista, l. opettaa kepit alusta lähtien uudestaan. Vartaloapu+naksu+namitus -menetelmällä homma toimikin hienosti! Välillä piti odottaa että Ykän pitkät piuhat vievät ajatukset perille ja se tajuaa itse mitä pitää tehdä, mutta niin se vaan meni hienosti. Hyviä oivalluksia tuli itsellekin!

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Ykä ja Vea painivat!

 Vahtieläimet hienoissa maisemissa

Perjantaina suunnattiin koko köörin kera Iittiin porukoideni mökille, tarkoituksena lähinnä löhötä ja levätä koko viikonloppu. Jossain vaiheessa kipattiin Ykä ja Vea keskenään mökin pihalle, ja jotain legendaarista tapahtui: Ykä innostui PAINIMAAN Vean kanssa. Paini vielä useaan otteeseen eli joka kerta, kun se oli kahdestaan pikkusiskon kanssa pihalla, Kai se luuli ettei kukaan ole katsomassa ja näkemässä, mutta harmi että painitanner oli heti olkkarin ikkunoiden edessä... Näistä pösilöistä tuli napattua noin tuhat ja yksi kuvaa siltä varalta, ettei Ykä enää ikinä halua leikkiä mukelon kanssa. Oon niin ylpeä pikkuholskusta.

 Pusutyttö ja piikkikorva

 Välillä mentiin mukkelismakkelis


 Välillä kiltti veli antoi Vean voittaa

 Osa kuvista kyllä näytti vähän joltain muulta kuin leikiltä...

 En edes tiedä mitä tässä tapahtuu.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Pohdintaa koiran kunnosta ja siitä että haluaisi harrastaa KAIKKEA

 
Maanantaina ja tänään kevään ekat ryhmätokot, nyt ollaan taas asian ytimessä. Tosin koiralla on joko tosi huono kunto tai tosi huono aivokunto talven jäljiltä, koska se tuntuu väsyvän nopeammin kuin ennen. Sama tosin on huomattu myös palloa pellolla heitettäessä - Ykä palauttaa pallon hitaasti ja alkaa puuskuttaa äkkiä. Pitänee käyttää koira jossain vaiheessa kuntotarkastuksessa, ettei sydämessä tai nielussa (ks keppitapaturma) ole mitään häikkää. Hierojallakin voisi käydä näin liukkaiden kelien päätteeksi. Odotan edelleen pyöräkelejä (ja ehjää pyörää), koska Omakin pitäisi saada laihtumaan. Ja koska pyöräily koirien kanssa on kivaa.

Mutta tokottelut menivät hyvin vaikkei koira koko aikaa ihan messissä ollutkaan. Täpäkkyyttä ja sähäkkyyttä toivoisin kyllä ihan kaikessa suhteessa koiraan takaisin - en jotenkin osaa treenata kunnolla muunlaisen koiran kanssa.

Ensi tai sitä seuraavalla viikolla alkaa haku, jonne myös Vesku tulee mukaan! Alkaa olla näköjään kevät, kun treenikerrat alkavat näin lisääntyä... Mihin väliin sitä vielä saa ängettyä paimentamisen ja kantsiskohan sunnuntain agilityt jättää kokonaan tyttöjen hommiksi? Mutkun Ykänkin kanssa on kivaa pyllyillä radalla. Miksi pitääkin olla niin innostunut kaikesta?

tiistai 9. huhtikuuta 2013

If it ain't Dutch, it ain't much


Anonyymi sähköpostivalittaja iski jälleen, aiheena sama kuin viime kerralla eli se että rakkimme mölyävät aamusta iltaan eikä niitä ikinä käytetä missään. Käytiin vähän pimpottelemassa ovikelloja, kahdeksan perhettä saatiin kiinni eikä kellään ollut mitään ongelmaa. Ei seinä-, katto- eikä lattianaapureilla. Videovalvonta osoitti että 99% ajasta kaikki koirat nukkuvat. Joten vaikka aluksi pisti vituttamaan, nyt alkaa verenpaine laskea. Vähän tarkempaa selontekoa Nikan, Oman ja Vean blogissa, kannattaa lukea.

Viime viikolla tehtiin vähän hyvänmielen pikkureenejä kellarissa, ohessa todistusaineistoa videon muodossa. Keskityin lähinnä pallopalkan kivuuteen ja lyhyisiin pätkiin. Ja kivaa olikin!




Viikonloppuna pörräiltiin pellolla. Onni on vapaana kulkeva, iloinen lauma. Sunnuntai-iltana Ykä jäi pitämään kotia pystyssä kun tytöt kävivät maneesissa agiliteilemassa.

 Pallonheittoa odotellessa

Sit läks

 Suikelo luminorppa

Pieni ja iso

Höhöö

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Agia viimein videolla

Ykä on alkanut taas olla tosi rasittavan äänekäs kun se on innoissaan - sitten ne vielä Vean kanssa innostavat toisiaan ja sehän se hauskaa on. Agikentän laidallakin piti oikein kunnolla ilmoittaa Ykälle että nyt muuten toi kiljuminen loppuu IHAN OIKEASTI. Ravistettava ennen käyttöä jne, ei tuohon mikään "no oo nyt hiljaa" tepsi. Ilmoituksen jälkeen oli oikein fiinisti ja teki temppuja iloisesti häntä heiluen. Pitäisi vaan aina olla johdonmukaisen tosissaan joka kerta, ettei pääsisi eskaloitumaan.

Alkuhöyryjä purettiin seuruutuksella, pallon perässä juoksemisella sekä pyörimällä yleisesti pitkin esteitä ilman mitään suunnitelmaa. Tauon jälkeen tehtiin jotain suht järkevääkin, ja lopuksi Ihan Oikeaa Agilityrataa josta on videomatskuakin. Jotain häröilyä oli koiran osalta putkien kanssa, niihin lisää treeniä.
 T:n rakentama treenirata, jossa meni pää pyörälle
Mulla on kyllä agilityratojen suhteen sellaiset linnunaivot, että meitä tuskin kisakentillä tulla näkemään. Ymmärrän radat joissa seuraava este on suoraan edellisen esteen edessä tai maksimissaan siinä etuviistossa, mutta siitä poikkeavat menevät ihan yli hilseen. Videolta näkyy kuinka poukkoilen radalla mihin sattuu ja olen pihalla kuin lumiukko. Lopuksi T tuleekin ohjaksiin ja näyttää mistä kana pissii.


Agilityopeteltavaa ohjaajalle:
- opettele nyt herran tähden tajuamaan miten ne radat menevät...
- älä anna koiran mennä esteitä ilman käskyä > opettele antamaan käskyt aikaisemmin = ks. ylempi kohta
- puomien kontaktit

Videollakin näkyvän radan ratakartta

Mutta voi Oma, se on niin ihanan innoissaan ja tosi taitava ja nopea! Se on kyllä ylittänyt kaikki (olemattomat) odotukset ja osoittanut olevansa ehta agikoira. Ens viikolla se pääsee myös T:n kanssa rallytokon alkeiskurssille!