Käärmeenpuremat ja tottikset

Juhannus rellestettiin mökillä, ja siinä jossain välissä Ykää puri käärme takajalasta. Itse tilannetta en nähnyt, huomasin vain että jokin on vialla kun holskulla roikkuu häntä alhaalla. Kyllä se heilui ja koira leikki suht normaalisti, mutta ei holskunhännän kuulu osoittaa kohti maata. Noh, hännästä ei löytynyt mitään, mutta myöhemmin toisesta takajalasta löytyi puremajäljet. Takajalka ja häntä myös turposivat, ja olivat selvästi kipeät. Eläinlääkäri oli puhelimessa sitä mieltä, että jos yleisvointi pysyy hyvänä, näytille ei tarvitse tulla. Nesteytys on käärmeen purressa erityisen tärkeää, joten ripottelin vesikuppiin juustoraastetta. Se kikka toimikin oikein hyvin. Jäähaude sai jalan turvotuksen laskemaan, ja parin päivän lepo- ja vesikuurin jälkeen häntäkin nousi taas lippuna taivaita kohti. Selvittiin säikähdyksellä hurjasta koettelemuksesta!

Tänään sitten verryttelyksi kivat tottikset. Ykä veti vinkukilarit heti kun näki tuttuja ihmisiä, sille piti vähän muistuttaa käytöstapoja. Muistutuksen jälkeen oli sitten ihan nätisti.

Päivän teemana oli seuruutukset + pk-noudot. Ampumisia ei nyt otettu lainkaan seuraamisen yhteydessä. Keskittyminen siihen, että koira pysyy oikealla paikalla - pikaisestakin katsekontaktinpoikasesta (tai jos sitä ei tullut, oikeasta paikasta) lyhyt pallopalkka. Mämmikouraohjaajan on annettava koiran olla vahva > Ykällä alkoi viretila nousta heti, kun annoin sen voittaa pallon tai muuten vain menin "avuttomana" sen perässä, kun se veti palloa. Ja kehuin hirveästi. Saatiin, vau, pk-kentällä vähän kontaktiseuruutustakin! Jee!
Tasamaanouto ihan jees, ohjaaja taas vain kämmäilee... jännitettä, jännitettä ennen palkkausta. Miksi se on niin vaikeaa muistaa?
Hyppynoutoa ensin pallolla apuohjaajan avuilla (taputti estettä), sitten kapulalla samoilla avuilla. Hyväkivajee.

Tässä välissä tauko. Sitten vuorossa ensin treenikaverin koira, jolle ammuttiin ja Ykä sai siten kuunnella pamauksia autosta käsin. Vähän ajan päästä kävin muina miehinä ottamassa koiran autosta. Korvat niskassa, ei muuta. Käytiin leppoisasti käppäilemässä pikkulenkki, kauempana seisoskellessa Ykällä oli korvat pystyssä eikä pylly tärissyt yhtään. Kävi istumaankin oma-aloitteisesti, kun tuli tylsää.

Kentälle tultaessa leikittiin pallolla, käskynä oli että minä leikin ja hihhuloin vaikka koira olisi kuinka masis. Mutta sehän leikki ihan kivasti! Hieno elukka. Ensin vähän seuraamista samoilla periaatteilla kuin aiemmin, löytyi kontaktiakin. Jäävistä istuminen sujui ihan hyvin, maahanmeno piti ottaa uusiksi kun ei ekalla kerralla mennyt. Luoksetulo oli aika hidas, joten otettiin vielä kerta kiellon päälle - nyt pallo näkyvissä ja vapautus pallolle suoraan juoksusta.
Tasamaanouto hyvä, samoin hyppy- sekä vinoestenoudot. Ykällä on kyllä hyvä hyppytekniikka, vetää kaikki jalat ihan suppuun eikä liitää kuin, no, liitokala.

Lopuksi eteenlähetys, ei ollut ihan viivasuora mutta palkkapallo löytyi silti. Palloa sitten heiteltiin siinä pitkin poikin kenttää, ja yksi laukauskin siinä kuultiin. Himppusen meni koiralta vire alas, mutta kun minä vain jaksoin riehua ja kannustaa niin sekin meni ohi. Kentän laidalla makoillessa Ykä oli ihan normaali.

Hyvät treenit, näitä lisää!

Hakukoetreenit

Treenattu on ja kisoissakin käyty. Hakukokeisiin mentiin lähinnä sillä mielellä, että jatketaan niin kauan kunnes tuomari keskeyttää. Kentälle mennessä Ykä oli jo paineistunut kun oli kuullut autoon laukauksia, pylly tärisi eikä kontaktia ollut. Totteli kuitenkin. Olikohan se Sara joka kyseli miksi treeniblogeissa on aina vain kuvia siitä kun koira onnistuu - no, laitetaan nyt näitä toisenlaisiakin kuvia esille, kun niitä kerta on.

Tasamaanoudon varsin avara palautus

Seuruutuskaavio. Luikki ekasta laukauksesta etuoikealle, käskytin takaisin. Sen jälkeen pysyi oikealla paikalla suht ok, vaikka korvat olivatkin takana ja pää alhaalla.
Liikkeestä istuminen. Annoin aika vahvat avut, koska halusin olla varma että istuu. Ja istuihan se.
Liikkeestä maahanmeno+luoksetulo. Ekan "MAA"-käskyn jälkeen näin sivusilmällä, ettei ole menossa maahan, joten käskin toisen kerran ja katsoin että menee. Luoksetulo hidas, sivulletulo vähän vauhdikkaampi.
Tasamaanouto. Hidas molempiin suuntiin, palautuksessa jäi istumaan aika kauas. Mutta teki ilman lisäkäskytystä!
Hyppynouto. Ei ollut koirassa yhtään potkua, eikä ilman virettä pääse metrisen esteen yli. "HYPPY"-käskystä käveli esteen eteen, katsoi sitä, kiersi, haki kapulan, kiersi takaisin, toi kapulan suoraan sivulle. Aika jännä sijaistoimintotarjous.
Vinoestenouto. Sama juttu, vaikka vinoeste on aina ollut Ykän mielestä tosi kiva juttu. Ei yhtään virettä, eli kiersi, nouti, kiersi, toi sivulle.

 Esteenkierto

Eteenlähetys. Valmistelevasta seuruutuksesta karkasi taas etuoikealle korvat niskassa, parilla lisäkäskyllä tuli takaisin. "ETEEN"-käskystä lähti luotisuoraan sinne minne käskettiin, "MAAHAN"-käskystä kääntyi ja lätsähti maihin. Jess!

Paikkamakuu. Ekasta laukauksesta nousi ja lähti kipittämään minua kohti. Otin kiinni, käskin vapaalla makuukäskyllä maahan ja rauhoittuikin siihen tosi hyvin. Pylly ei tärissyt yhtään.

 Jännittävä kapulan palautus

Maastoihin mentiin ihan vain huvikseen kokeilemaan nouseeko ukot. Metsässä Ykä oli ihan into piukeana korvat pystyssä. Lähetin oikeaan etukulmaan, lähti hyvin osoitettuun suuntaan, eteni n. 5m ennen kuin hyppäsi puunrungon yli - ja rulla hipaisi koiraa poskeen ja Ykä otti sen suuhunsa. Kentällä kerätty paine oli kuitenkin jäänyt vielä mieleen. Käskin pudottamaan ja koetin lähettää uudestaan etsimään, mutta koira ei enää ollut oikein kartalla siitä, mitä oli tekemässä. Kun ei irronnut toiseenkaan etukulmaan, keskeytettiin.

Mitä tästä opimme? Koira ei ollut koevalmis, mutta treenin kannalta kokeet tekivät oikein hyvää. Kentällä nyt vain pitää tehdä hommia, vaikka paineet kasvavat. Se selvästi auttoi Ykää tsemppaamaan. Ja tietysti kiittelin ja taputtelin koiraa aina liikkeen päätteeksi, riippumatta siitä ropisiko pisteitä tai ei.

Juhannuksen jälkeen paukkutreenit, pk-treenit ja hakuhommat taas käyntiin, katsotaan elokuussa uudestaan! Tokoa ollaan treenattu tällä viikolla kyllä, mutta jääköön tämä merkintä nyt vain koepainotteiseksi.

Esine-etsintää ja paineistumista

Tänään pk-seminaarissa Hyvinkäällä, eli kokeenomaisissa treeneissä. Numeroksi siunaantui kutonen. Aluksi esineruutu, johon kokeilin ensimmäistä kertaa esinehetsaamiseen liittyviä oppeja. Kun neloskoira oli ruudussa, otin Ykän autosta. Se oli kuullut vaimeita laukauksia autoon ja oli tavanomaista himmailevampi. Apuohjaaja piti hihnaa ja hetsasin parilla esineellä toistelemalla sanaa "ESINE". Koiraankin tuli vähän potkua. Sitten mukamas lähdin viemään tavaroita ruutuun ja viivyin pienen hetken koiralta piilossa. Jätin omat esineet sivuun ja kun vitoskoira meni hommiin, hain Ykän. Kyselin vielä pariin kertaan missä ESINEET olivat ennen kuin käskin maahan odottelemaan vuoroaan.

Esineruutupaikalla mietin hetken että pitäisikö Ykä lähettää ruutuun jommastakummasta kulmasta, mutta päätin sitten laittaa sen menemään keskeltä. "ETSIESINE"-käskystä lähti täysin osoitettuun suuntaan, juoksi ruudun takaosaan, katosi hetkeksi kasvillisuuden taa ja palasi tyhjin suin. Käskin samalla käskyllä uudestaan samasta kohdasta, lähti ongelmitta minne pitikin. Sitten sai hajun edessään olevasta risuryteiköstä, ja hetken kierteli häntä heiluen että miten hajun luo pääsisi. Hanska sieltä löytyi! Muistaakseni aikaa meni noin 50s. Tämä huippusuoritus vei meidät kymmenen koiran "kokeissa" sijalle 2. Voitettiin pysti ja 15kg koiranruokaa! Ihan mahtava suoritus, vaikka autosta otettaessa Ykä selvästi oli vähän paineistunut.

Sitten tottista. Seuruutuskaavion alussa Ykä oli vähän löllö, ja laukauksen kuullessaan luikki pari metriä edestäni poispäin. Kehuilla ja kannustuksella palasi matkalaukkuseuraamaan, välillä joku kontaktinpoikanen. Lyhyen sivun pysähdyksestä patukkapalkka, purki kyllä paineistustaan ihan hyvin leikkiin. Se oli hyvä! Liikkeestä istumisessa tsekkasin pienellä päänliikkeellä oikeaan asentoon jäämisen - istuihan se, mutta ihan vinossa ja sen näköisenä, että taivas putoaa niskaan. Liikkeestä maahanmenossa vilkaisin myös taakseni. Ja kutsuin koiraa ennen kuin sain siihen lupaa... ai miten niin pk-puolella pitää joissain jutuissa katsoa tuomariakin? Tuli vinoon eteen, korjasin, sivulle siirtyi ihan kivasti.

Tästä vähän taputtelua ja nakkia naamaan ennen siirtymistä paikallamakuuseen. Kai se siellä ihan nätisti oli koko sen ajan kun vastaparina ollut aussi teki tottikset pitkän kaavan mukaan noutoineen kaikkineen. Laukauksia oli siis vain yksi per pari, eli Ykän paikkamakuussa ei ammuttu. Palatessa vähän pylly tärisi, kieli oli pitkällä ja korvat takana. Seuruutus ulos kentältä ja patukkariekuntaa. Ykä oli paineistunut koko treenin ajan, mutta teki se mitä käskettiin. Ei ehkä hirveän innoissaan eikä hyvällä vireellä, mutta tekipä silti.

Paukkutreeniksi otin Ykän kentän laidalla olevaan katokseen makoilemaan. Hirveä läähätys ja tärinä, mutta ei auttanut, siinä oli oltava kyynärät maassa. Auton turvaan ei ollut mitään asiaa siinä tilassa. Ekat kaksi laukausta tulivat suht läheltä ja ne saivat Ykän ponkaisemaan pystyyn. Palautin takaisin makuuasentoon. Kun sitten myöhemmin tuli kaksi laukausta vähän kauempaa ja siten vaimeampina, Ykä reagoi niihin paljon vähemmän. Pää taisi liikahtaa, mutta sekin hitaasti. Tästä sai palkaksi vapautuksen ja pääsi autoon, vaikka olikin vielä melko paineissaan. Tärkeintä oli, että pysyi makuulla ja että autolle pääsi vain kävelemällä nätisti.

Voi olla ettei ensi viikon lauantain hakukokeissa tule tottiksesta tulosta, mutta eipä se haittaa. Tämän kesän tavoitteeksi tuleekin saada Ykälle mahdollisimman paljon paukkukokemusta. Se tarvitsee paljon tämän päivän treenien kaltaisia tilanteita, jotta se oppii, etteivät laukaukset oikeasti tarkoita sitä, että tulee sota ja kaikki kuolee. Ei sen tartte tykätä kovista äänistä, sen tarttee sietää niitä sen verran että tietää, ettei työskentelyä saa lopettaa kovan äänen kuullessaan.

Tokot

Eilen pyöräilyä koko porukalla; Omakin tuli takaisin kasvattajalta kun oli jäänyt tyhjäksi. Nyt oli astetta hiljaisempaa sakkia, eli ei tarvinnut liikoja hinistä ja kirkua edes silloin, kun toinen pyöräilijä otti spurttia edellä. Hyvä!

Tänään tokoa, joka aloitettiin hienosti rähjäämällä lk collielle... kurinpalautuksen jälkeen oltiinkin ihan nätisti. Seuraamisessa vähän lällyilyä aluksi, mutta skarppasi vaatimuksesta hyvin. Ohjaaja voisi opetella kävelemään täyskäännökset. Piilopaikkaistuminen ja pk-makuu ongelmitta, samoin jäävät istu ja maahan. Maasta pk-tyyliin luoksetulo. Kaukoja tehtiin sivusta, ei meinannut millään haluta pysyä seisomassa käskyvälien pidentyessä.
Tokoluoksetulot "SEIS"-pysäytyksellä sekä läpijuoksuina aika jees!

Tasamaanoudot puukapulalla ja metallikapulalla ihan ok, lisätään vauhtia.

Muuten kai temppuiltiin omiamme.

Mainostukseksi valokuva A3-kokoisesta lyijykynätilaustyöstä, jonka tein

Ohjaaja voisi täyskäännösten kävelemisen opettelun lisäksi opetella pk-seuruutuskaavion. Ihan vain noin niin kuin ensi viikon (!!!) kokeita ajatellen.

Huomenna esineruutukesäkisoja ja tottishommia Hyvinkäällä!

Treenieläin hyppii ja metsästää

Eilen illalla käväistiin Viilarinkentällä ottamassa noutoja. Kova meno päällä, ihana. Madallettu hyppynouto jees, metristä yritti alkuun kiertää. Laitoin sitten hihnaan ja juoksin vierellä kannustamassa molempiin suuntiin. Tekniikkaa pitää vielä hioa, kolauttaa takajalat esteeseen palatessa - vaikka ei se näytä menoa hidastavan. Ehkä murraa ja palkkaantuu vieläkin paremmin vain. Pari kertaa saatiin onnistunut metrinen hyppynouto ilman hihnaa, kun avustaja seisoi esteen vieressä ja kannustin takaisin tullessa. Eka haettiin patukkaa, sitten kapulaa. Kyllä tämä tästä!

HAKU
Tänään Landbossa treenailemassa. Kiintorulla, koska pitkään on tehty irtorullilla - seuraavissa treeneissä taas irto. Eka maalimies etukulmassa, umpipiilossa melko lähellä keskilinjaa; koira ei edennyt käskettyyn suuntaan joten käskin takaisin. Tästä se otti vähän nokkiinsa, ja seuraavalla lähetyksellä kyllä meni oikeaan suuntaan - mutta parin metrin päässä otti rullan suuhunsa ja palasi. Ajatteli kai että tällä sitä on aiemminkin saatu nakkia, miellytetään vähän. Tätä hölmöilyä ei katsottu yhtään, irrotus ja uusi lähetys. Sitten piilokin löytyi, vähän Ykä arpoi että mitäs sitten, mutta otti rullan. Kerran sylkäisi matkalla, mutta otti itse uudestaan kiinni. Näyttö mainio!

Toka maalimies pidemmällä toisella puolen etukulmassa, lähti näkölähdöllä umpipiiloon. Ei ongelmaa - paitsi että näytöllä koiran pitäisi istua eikä ryömiä maalimiehen syliin pusuttelemaan...

Kolmas myös pidemmällä, valmiina umpipiilossa. Kallioinen maasto. Maalimiehen mukaan ei kuullut että koira olisi käynyt piilolla, mutta niin se vain toi rullan ja vei minut oikeaan paikkaan. Oli kai saanut hajun kauempaa, ei voi tietää.

Neljäs takalinjalla, lähempänä keskilinjaa, puoliumppari. Pussasi maalimiestä pikaisesti ennen kuin nappasi rullan ja toi. Taas sama juttu näytöllä, maalimies on niin kiva että on vaikeaa istua paikoillaan.

Hitsi että oli pätevä elukka tänään metsässä, alun hölmöilystä huolimatta! Ykä on muutenkin skarpannut hirveästi viime aikoina, selvästi lötköilyyn puuttuminen ja sähäkkyyteen kannustaminen on auttanut. Kiihtyy nollasta sataan nanosekunnissa - mahtava piirre treeneissä, harmaita hiuksia herättävä arkielämässä. Mutta näillä mennään!