tiistai 23. joulukuuta 2014

Lunta!


Litteä lisävahvistus

Lunta!

Alkuvuosi onkin jännää aikaa, kun Omalla on heti vuodenvaihteen jälkeen kaksi tokokoetta. Jos ohjaaja muistaisi tällä kertaa varmistaa että koira suorittaa liikkeet, ei TK1-tunnus ole kaukana! Lisäksi jonkun aivohalvauksen myötä ilmoitin kaikki neljä (4) koiraa samoihin rallytokokisoihin, joten meno voi olla sen mukaista. Itse ohjaan shelttejä niiden debytoidessa ALO:ssa, T ohjaa isoja niiden ekoissa AVO-kisoissa. Ei tämä aina ihan tervejärkisten hommaa ole!

Niin ja kävihän tässä pari päivää sitten tosi hauska tapahtuma, kun Vean ollessa oikeissa hakutreeneissä, tein käytännön harjoitteena Ykälle esineruudun. Huom, tämä sopii vain todella kylmäpäisille ohjaajille:

  1. Sohella pellolla niin, että onnistut pudottamaan avaimet ennalta määräämättömälle alueelle.
  2. Huomaa asia ja laita koira etsimään niitä.
  3. Alkaa sataa kunnolla lunta, joten panikoi vähän. 
  4. Yritä itsekin etsiä avaimia, tuloksetta. Kannusta koiraa.
  5. Panikoi lisää. Maa muuttuu valkeaksi.
  6. Koira löytää avaimet pitkän ja intensiivisen etsinnän tuloksena jostain ihan muualta kuin mistä itse etsit
  7. Kehu ja hihku niin että pelto raikuu.


Pitkän treenitauon jälkeen kävin lauantaina Oman kanssa vähän tokoilemassa ulkokentällä, kun kaveri halusi häiriötä omalle koiralleen. Tehtiin myös kahdella koiralla eri noheva 2min paikkamakuu ilman aiettakaan haukkumisesta. Tärkeät treenattavat tässä on liikkeestä maahanmeno sekä se, ettei paikkamakuun lopetusperusasentoa saa ennakoida. Maahanmenossa Oma heittää perseensä aina jonnekin metrin päähän niin, että se on 90 astetta vinossa minuun nähden... no, kunhan menisi maahan.


Ykän kanssa en nyt ainakaan johonkin hetkeen treenaa mitään (ellen taas hukkaa avaimia...), vaan se siirtyy kokonaan T:n ohjattavaksi. Kaukoja varmaan aletaan vääntää alustalla, kunhan niihin taas joskus palaillaan. Ykä osaa kaikki rallytokon AVO-liikkeet, mutta sillä on sen verran huonot hermot että ongelmat tulevat lähinnä ylikuumumisesta. Varsinkin perusasennosta eteentulo nostaa kierrokset kaakkoon, samoin askelsiirtymiset. Lisäksi houkutusta pitää vissiin treenata lisää, viime treeneissä Ykällä meni pasmat sekaisin kun kentällä oli iso kasa NAKKEJA! Kuka niitä nyt tänne on jättänyt, syödään pois. Paitsi ettei niitä sit jostain syystä saanutkaan syödä. Senkin ahne porsas.


Oman ja Nikan kanssa tein viime yönä hallissa ALO-rataa. Nehän menivät pätevästi sen läpi molemmat, mitä nyt Oma meni taas liikkeestä maahan -liikkeessä makuulle ihan mihin sattuu. Mutta olen aika vakuuttunut siitä, että molemmat pikkupaimenet saavat heittämällä hyväksytyn tuloksen - ellen minä sössi jotain.


maanantai 8. joulukuuta 2014

Oma TOKO ALO2


Sunnuntaina oltiin Oman ja Vean, meidän perheen kauhukaksikon, kanssa tokokokeissa. Vean ekat kokeet menivät tosi hyvin ohjaajan jännityksestä huolimatta! Tuomarina Harri Laisi. Me napattiin ALO2 tulos pisteillä 148, ois tullut ykkönen jos ohjaaja ois varmistanut liikkeestä maahanmenoa vähän huolellisemmin. Mutta kaiken karvansa pudottanut nakumerle tsemppasi kuitenkin yksilöliikkeissä, vaikka ryhmäliikkeissä sitä selvästi jännitti tosi paljon. PORSKin pieni halli oli kokonaan uusi sille, eikä se nyt hetkeen ole päässyt juuri vieraiden koirien kanssa treenaamaan, joten kummakos tuo.

Asiaan!

Luoksepäästävyys 10. Napotti hienosti kuin tatti paikallaan.
Paikallamakaaminen 7,5. Tuntui hermostuneelta jo ennen liikkeen alkua, mutta paikkamakuu on Omalla ollut aina tosi varma liike. Sinnehän se jäi nätisti, mutta eipä aikaakaan kun sieltä kuului ensimmäinen PUH. Oma tuijotti yleisöä ja kohta alkoikin tasaisesti liikkeen loppuun asti kuulunut PÄK. PÄK. PÄK. Vieressä makaavat onneksi kestivät ihan ongelmitta sheltin haukkumisen, eikä Omallakaan ollut mitään aikeita nousta. Vierelle palatessa se nousi kuitenkin ennenaikaisesti istumaan. Koko pikkukoira ihan tärräsi kun jänskätti niin paljon.
Seuraaminen kytkettynä, 8. Tsemppikoira tsemppasi hienosti, ja suorilla pätkillä olikin hyvän tuntuista seuraamista. Täyskäännöksissä teki hullut kaaret.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 0. Jäi seisomaan, pentele, vaikka annoin vahvan avun ja oikein mulkaisin silmäkulmasta että menee maahan. Mutta merlepä huijasi ja vain käytti vähän kyynäriä maassa. Hienosti se kyllä seisoi siellä oikein ylvään näköisenä eikä varastanut perusasentoa.
Luoksetulo, 7,5. En tiiä mitä tässä oli, päin ei hypännyt mutta tais jotain säätöä olla perusasennon kanssa.
Seuraaminen taluttimetta, 8. Samat ongelmat kuin kytkettynä seuraamisessa.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 9,5. No tän se osaa! Näkyihän se tuolla aiemminkin...
Estehyppy, 8,5. Kaarsi hypyn jälkeen oikealle ties kuinka kauas ja seisahtui vinoon esteeseen nähden. Otti pari askelta etujaloilla kun kävelin kohti.
Kokonaisvaikutus, 8. "Pirteä paketti!"

Yht. 148/200pts, ALO2.


Mutta eipä jäädä tuleen makaamaan, Omalle on tiedossa jo kaksi uutta ALO-koetta heti vuodenvaihteen jälkeen. Ensi kokeissa kyllä varmistan että satavarmasti menee maahan!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Naks naks


Ykän kanssa ollaan tehty naksutinsulkeisia ruoka-aikojen yhteydessä. Itsenäisesti kosketusalustalle hakeutuminen sujuu kuin vettä vaan, pässi pomppii usein kolmella jalalla yksi etujalka ojossa alustan luo että voi läiskäistä tassun mahdollisimman suurella voimalla alas. Palkka tulee kuitenkin vasta kun Ykä on kääntynyt alustalla oikein päin eli on naama minuun päin, ja monesti se myös peruuttaa alustalle hullua vauhtia.


Kosketusalustaa hyväksikäyttäen opetan kaukojen tekniikkaa uusilla siansaksamongerruskäskyillä (STE-NOU-LIE) helpotetusti hyvin lyhyellä välimatkalla, palkkaa tulee vain oikein suoritetuista vaihdoksista. Aika hyvin alkaa mennä kaaliin että etujalkojen pitää pysyä paikoillaan.

Luoksetuloa olen tehnyt olkkaritokoillen uudella käskyllä COME - kun siihen lisää vielä toistaisesti suht vahvat avut (katse + oikean käden nosto), Ykä tulee hienosti takaa kiertäen sivulle. Tähän myöhemmin ensinnäkin lisää välimatkaa ja toisekseen eri liikkeenä pysähtymiset (tai pysähtyminen, jos mennään vasta KV-säännöillä kisaamaan).

Noutoa aloitin aluksi uudella käskyllä BRING, mutta vaikutti olevan helpompaa vanhalla TUO-käskyllä ja luoksetulossakin käytetyillä avuilla. Tätä pitää vielä treenata paljon ja tehdä testejä onko uusi vai vanha käsky oikeasti parempi. Ykä kun on kuusi vuotta tuonut aina kaiken eteen, pitää vähän rikkoa malleja.


Oman kanssa pitäisi mennä huomenna ja uudenvuodenpäivinä tokon ALO-kokeisiin, mutta sillä on sentään hyvä draivi päällä. Se on vaan niin tolkuttoman iloinen koko ajan, hölmö merle. Tavoitteena TK1 ennen KV-sääntöjen voimaantulemista! Ykän kanssa sitten ehkä vasta kokeilemaan KV:n kakkosluokkaa, jos vaihtuneet tehtävät avaisivat jonkun lukon meidän koeperseilyistä. Katsotaan nyt. Manjana, manjana.
Hiljalleen pitäis myös yrittää saada neljä koiraa samaan RT-kokeeseen, katsotaan minkälaista hulinaa siitä tulee.

Voi Nika-parka...

Pian laumaa kohtaa jännyys eli muutto kerrostalosta rivitaloon! Jännintä jännää. Ei enää rappukäytävissä kulkemista! Vain yksi seinänaapuri ja pieni postimerkkipiha. Uudet huudit, uudet kujeet.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Toko-pohdintaa ja hakukuvia

 Kuvaajana Laura Niska

Tänään käytiin hakemassa pari VOI-nollaa lisää. Vielä yhdet kisat niin päästään siirtymään koekirjan tokalle aukeamalle! Ekoista kisoista viisi nollaa, tokista kaksi. Noh. Alkuepätoivon jälkeen tuli vain todettua, että tässä näkyy koiran tämänhetkinen taso, ei voi minkään. Pakko alkaa opettaa joitain liikkeitä kokonaan uusiksi ja rakentaa koiralle uudenlaista mielentilaa, että sen hermorakenne kestää kokeen aiheuttaman kuormituksen. Paljon on jo ajatuksia mielessä, ensi viikolla mennään joku yö halliin testailemaan. Mutta paikkamakuut meni tosi hyvin, varsinkin tokissa kisoissa Ykä makoili tosi hyvällä mielellä. Ja hei löysi ruudun molemmilla kerroilla - ekalla etutassut jäi etureunan yli ja tokalla tarvitsi tokan maahanmenokäskyn (ja lähti seuruutukseen kun käännyin sen edestä oikealle). Mutta löysi ruudun! Ykä! Ruudun! Kaksi kertaa!

 Höhöö

Alustavasti:
- luoksetulo ja noudot uusilla käskysanoilla niin, että koira ei tule ollenkaan eteen istumaan vaan kiertää perusasentoon ohjaajan takaa. Tällä väistetään monta holskuisaa sudenkuoppaa, kuten a) törmääminen, b) varpaiden päällä seisominen ja c) nenille hyppiminen perusasentoon siirryttäessä.
- luoksetulon pysäytykset uusilla käskysanoilla ja kokonaan eri tekniikalla ihan alusta
- kaukoihin koiralle selvä käsitys siitä, että etutassut eivät saa liikkua -> kosketusalusta + uudet käskysanat
- kiljumisesta jäähy, samantien

Välillä sitä miettii että miksi edes yrittää, mutta tässähän sitä nimenomaan oppii kun pitää miettiä, miksi jokin ei toimi. Eikä enää oikeestaan edes harmita. Voihan myös olla, että Ykä on yhdistänyt sitä vaivanneen kipeän selän kokeisiin eikä siksi kykene toimimaan kentällä ihan täydellä kapasiteetilla. Nyt pitää vaan luoda uusia mielleyhtymiä. Lisäksi pitäis tehdä ALO-hommia Oman kanssa, ja jos kesällä iskee joku aivohalvaus, vien sen BH:hon. Koska Oma BH:ssa ois vaan niin naurettavaa että se ois hienoa.


lauantai 1. marraskuuta 2014

Ykä 6v ja muita tarinoita


Tämmöinen ällö pieni raitaystävä on tullut kaveripiiriin! Hyi ällötys. Keiko leikkisi Vea-leikkitädin kanssa 24/7 jos antaisi. Lili-shelttiäkin ollaan nähty pari kertaa - kerran se tuli käymään meillä tutustumaan Veaan, joka olisi mielellään paininut ja leikkinyt mutta minitrikkiä vähän jänskätti. Mutta kyllä se siitä kun Lili saa vähän kurottua kokoeroa umpeen. Toisella kerralla törmäsin Liliin kun oltiin Ykän kanssa lenkillä, Ypelö onneksi osaa käyttäytyä mallikkaasti remmilenkillä vieraidenkin koirien kanssa. Pentu kyllä kiinnosti vähän ja sille heiluteltiin häntääkin!

 
Ykä oli joskus ihan pieni

Ykä täytti viime viikolla 6v! Sen kuonossa on paljon harmaata ja se on rotevoitunut miehen mittoihin - eli ei näytä enää mistään kohtaa siltä rimpulalta joka se oli mukelona ja vuotiaanakin. Kukapa olisi uskonut. Käytiin synttäreiden kunniaksi myös fyssarilla (käsittely + laser + vesijuoksumatto). Nyt ei rintarangassa juuri reaktiota, mutta vasemmassa olassa ja oikeassa reidessä jumeja. Reagoi myös vähän laseriin, mutta onneksi vesijuoksumatolla paikat alkoivat oieta. Fyssarinkin mielestä Ykä on nyt paaaljon parempi kuin puoli vuotta sitten, jes.

AD-koe jäi suorittamatta, mutta terveydentilan vuoksi en halunnut enää riskeerata. Ihan samoin kun olen jo luovuttanut HK1-tittelin kanssa. Sen sijaan läimäistiin syksyllä RTK1-titteli nimen eteen, ja vaikka Ykällä nyt onkin vain alaluokkien koulareita, ihan sama. Ensimmäinen pk-koirani ja vielä vähän maanantaikappale, rakas se on silti kuin mikä ja opettanut minulle paljon. Ja toivottavasti opettaa tulevaisuudessakin. Se ei aina ole päästänyt minua siitä mistä aita on matalin, mutta ainakin voin luottaa siihen ettei se persehdi isoissakaan koiratapahtumissa eikä se ikimaailmassa tuhoa mitään yksin ollessaan. Paitsi mattoja pitää rullailla, koska niistä saa hyviä myttyjä. Mutta ei niitäkään syödä.

Ykä 6v

Vea täytti myös 2v ja siitä on kehkeytynyt äärimmäisen hieno sikaniskainen tyllerö. Eihän siitä nyt voi kuin tykätä. Sen päässä myös alkaa olla havaittavissa järjen hippusia! Hullua että meillä on ollut neljä koiraa kohtsillään kaksi vuotta. Kerrostalossa!



Koska en vain osaa antaa periksi ja näillä ei oikeasti ole enää niin paljoa väliä että jaksaisin stressata, ilmosin Ykän kahteen (saman päivän, saman paikan) toko-VOI -kokeeseen. Olen aika luottavaisin mielin ettei sieltä ykköstä tule vaikka treenattaisiin joka päivä, mutta haetaan nyt vaikka kisakokemusta tulevaisuuden varalle!

Raitaystävä


Joskus me kaikki mietitään mikä Omalla on hätänä

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Hulluna tekstiä

Oma on saapunut kotiin ja lauma on jälleen koossa. Samaan syssyyn haettiin edellisessä viestissä näytetty ällöpentu, Käpäläkoplan LOL eli Lili uuteen kotiinsa meidän yhteiselle kaverille. Minitrikkiä siis tullaan näkemään paljon jatkossa! Ovelaa kun voi kipata näitä itselleen havittelemiaan koiria tutuille, niin ei tartte selvitä sitä pentuajan kakkarumbaa.

RALLY-TOKO/TOKO
T on tehnyt Ykän kanssa rally-tokoa, on hauskaa nähdä kun holsku painaa menemään jonkun muun ohjaamana. Minä tein perjantaina yhden ALO-radan koko lössin kanssa - sheltit olivat ihan älypäteviä! Isojen kanssa sai vähän vääntää kättä. Ehkä ne oli sitä mieltä että niille pitäisi tehdä AVO-rata erikseen, ei niiden enää tartte näitä vauvajuttuja treenata.


Tälle talvelle ostettiin vapaatreenivuoro läheiseen halliin, ja siellä olisi tarkoitus pörräillä öisin koska kuka nyt nukkuu yöllä. Ekalla kerralla treenattiin Ykällä ja Vealla hyppytekniikkaa in'n'out -malliin - kolme matalaa aitaa + neljäntenä tokohyppy eri korkeuksilla, lähetys palkalle aitojen takaa. Ykällä on aika hyvä hyppytekniikka, se vetää takajalat hyvin suppuun kehon alle eikä potkaise niillä taakse. Selkä kiittää! Myös jotain muuta pientä tokoiltiin hallissa, ja lopuksi kipattiin lattialle kokonainen laatikollinen tennispalloja. Holsku oli ihan pähkinöinä. Nikan kanssa tehtiin aksaa ja kristus kun mummu on innoissaan.

Toisella kerralla kokeilin Ykällä VOI-liikkeitä ja Nikalla aksaa. Ykä oli todella messissä kaikessa paitsi tunnarissa, jossa se oli vähän liiankin messissä ja kuolasi n. kaikkia kapuloita. Kerran toi vääränkin. No, yritystä ainakin oli. Ruudun paikantaminen alkaa myös olla hyvin kupolissa, ja kaukoja olen nyt tehnyt ylipitkältä matkalta takapalkalla. Toimii, ja toivottavasti toimii kokeissakin sitten kun matka on lyhyempi.

Kolmannella kerralla tehtiin oli Ykän kanssa aiheena houkutus ja seuruutuksesta hyppääminen, eli pari uutta rallyn AVO-luokan liikettä. Hypyssä ei minkäänlaatuista ongelmaa, eikä kyllä houkutuksessakaan. Vaikeutin vielä liikettä laittamalla pallojen lisäksi aukinaisia namipurkkeja houkuttimiksi ja kiertelemällä niitä hyvin läheltä. Vielä pitäisi saada jotain oikein haisevaa ja herkullista houkuttimeksi. Kaukot koko kentän pituudelta ok.

AGILITY
Nika-mummu on ollut TODELLA liekeissä agilitysta, ihanaa kun se on niin syttynyt lajiin. Pitää vaan osata ottaa sikäli varoen ettei liukastumisia ym tule.  Kepit menee ältsin hyvin ja erilaisia hyppykaavioita oli ilo tehdä, kun koira kuuntelee. Lauantaina käytiin tekniikkakurssilla ja ihmettelen yhä miten voin olla niin käsittämättömän tauno kun en vaan älyä miten mikäkin kaavio menee. Mutta ehkä se tästä, nyt on ainakin ehkä jotain kaalissa. Hullua keskivartalojumppaa tuo ainakin on! Ehdittiin myös kerran itsenäisesti vääntää takaakiertoja.

HAKU
Viime sunnuntaina ALO-mallin rata, kiintorulla. Maalimiehet molemmissa etukulmissa ja vasemmassa takakulmassa - tarkoituksena risteilyttää keskikohta + oikea takakulma ja viskata koira sieltä ukolle. Ja tietty tsekata pysyykö Ykällä polla kasassa eli että se ei ota kiintorullaa tyhjillä suuhun. Ja sillähän pysyi. Hakualueella ja sen reunoilla pärryyttelevät mopopojat vähän laajensivat Ykän kaaria kun se kai ajatteli että ne saattaisivat olla ukkoja, mutta muuten Ykä upposi hyvin ja suoraan. Keskivaiheen+takarajan risteilytyksessä oli aika väljät tunnelmat kun Ykä ohitti minut noin kahden metrin päästä laukatessaan tuhatta ja sataa keskilinjan toiselle puolelle, mutta annoin mennä kun sillä oli niin hyvä draivi päällä.

Tänään sadesäässä ALO-mallin rata irtorullilla. Maalimiehet molemmissa etukulmissa ja vasemmalla keskellä, eli vain kolme pistoa jolla jokaisella ukko. Oikean etukulman kanssa sai vähän tehdä töitä että ukko löytyi, mutta hyvin upposi syvälle.

Anna pallo

maanantai 29. syyskuuta 2014

RTK1 Rochallor Phantom ja RTK1 Sonorian Giuditta!

 Kesä oli ihan okei!

Lauantain RT-kisoista nappasin molemmille isoille hurtille ykköset, vaikka täytyy myöntää että ois vissiin pitänyt esim. treenata ennen kokeita. Ykä sai 90/100pts, kymmenen pisteen menetys tuli kun suoritettiin vitoskyltti väärin (Ykä ehti tehdä ylimääräisen istumisen kun peruutin kolme askelta). Vea oli jotenkin oudon paineistunut eikä oikein syttynyt pallosta, mutta pysyi se ihan hyvin mukana kunnes ohjaajalle tuli joku törkeä aivopieru vikan kyltin kohdalla. Koira oli vähän kuutamolla siinä, haahuili ja istui johonkin ihan mihin sattuu, joten ajattelin että uusin kyltin. No se meni vielä huonommin, joten uusin toisen kerran. Jonka ansiosta Vea iski vikojen askeleiden jälkeen maate. Tämän takia Vea sai 82/100pts, ja melkein kaikki pistemenetykset tulivat ainoastaan vikalla kyltillä. Mutta no, tästä opittiin taas vähän lisää ja ykköstulos tuli, joten en jaksa itseäni liikaa asiasta moittia vaikka harmittaahan tuo!


Kolmista kisoista haettiin siis pelkkiä tuplaykkösiä, ja nyt isot siirtyvät puntaroimaan RT:n AVO-juttuja. Minä taas otan asiakseni hakea Nikalle RT-koularin. Ykä oli muuten Suomen eka lk holsku, joka sai koularin rally-tokosta! Yksi pitkis ehti ensin, muuten olisi Suomen eka holsku.


Eilen käytiin katsomassa Oman pentuja, jotka olivat ehkä ihanimpia pieniä mönkiäisiä ikinä. Varsinkin trikkinarttu (yksittäiskuvassa) oli aivan mahdottoman ihana ja sen häntä heilui aina kun mitä vain tapahtui. Jos vain olisi pennun paikka auki, se muuttaisi tänne heti, mutta pakko se on hillitä itseään vielä pari vuotta. Lisäksi kaikille on jo monta kotiehdokasta. Mutta olen jo luvannut, että jollen sopivaa holskuyhdistelmää löydä vielä silloin, otan seuraavaksi harrastuskoirakseni sheltin! Koska kattokaa nyt. Hyi.

torstai 25. syyskuuta 2014

Rallya, hakua, aksaa

Laakereilla ei olla levätty vaikka blogi ei olekaan päivittynyt. Väänsin Ykälle ja Vealle Hangon rally-toko -kokeissa tokat ykköset, eli tämän viikon kisoissa tavoitellaan koularia! Ihanaa kisata pitkästä aikaa alemmissa luokissa kun onnistuukin jossain, alkoi vähän jo usko pettää kun seitsemän tokon VOI-kokeen jälkeen ei vaan sitä yhtä ykköstä tipu. Mutta saadaan me sekin vielä, aikanaan. Kunhan vain:

1) ostetaan tunnareita
2) ostetaan ruutunauhaa
3) treenataan...
4) mennään kokeisiin

Nyt saatiin talvikaudelle vapaatreenioikeus lämmitettyyn maneesiin, joten voidaan mennä öisin tekemään hommia! Kun ei pitäisi esim. nukkua. Mutta lämmin maneesi! Talvella! Ykälle VOI-hommia, rally-tokon AVO-luokkaa (kuten aiemmin todettua, sopimuksemme mukaisesti, T ohjaa sitä siinä) ja verrytyksen puolelta keppitreeniä ja hyppytekniikkaa, Nikalle aksaa ja rallya. Omalle rallya jahka se palaa mammalomalta (ja aksaa mutta en ohjaa sitä siinä). Veaa mun ei tartte katsella ennen kuin se menee rally-tokon VOI:hin. Mikä ei toivottavasti ole ihan huomenna. Nyt on pakko mennä reenaamaan kun on kerta tästä ilosta maksettu.

Yhden syyskuisen viikonlopun Ykä ja Vea olivat mökillä hoidossa, olivat ilmeisesti olleet nätisti ja liikkuneet aivan hirveästi. Jälkimmäisestä johtuen ne (erityisesti Ykä) olivat melko juntturassa seuraavat päivät, mutta onneksi myös väsyneitä eli lepäilivät kyllä tyytyväisinä pari päivää. Ensi viikolla tulee taas hieroja tsekkaamaan, missä kuosissa holsku on.

RTK

Ykä oli jotenkin ihan ihmevireessä Hangon kokeissa, vähän samanlainen mitä se on jos treeneissä otan sen kentälle virittymään ja suorittamaan suoraan autosta. Minkä siis tein nytkin, koska yleensä raitakoira muistuttaa kokeissa enemmän perässävedettävää siikaa. Mutta nyt se oli jopa aika lailla perseilevä itsensä, mm. HAUKAHTI minulle kesken radan. Hullua! 96/100pts ja ALO1 sieltä ropisi.



Vea ei ollut ihan niin häiriintynyt vieraista koirista kuin mitä se oli viime kokeissa, mutta täällä olikin koiria paljon vähemmän. Tyty käyttäytyi aika kivasti ja oli kentällä hyvin kuulolla. Niinpä se räjäytti potin ja voitti pisteissä veikkansa, saaden 99/100pts, ALO1 ja sijoittuen toiseksi. Nyt vielä yhdet ALO1:set niin voin lakata pilaamasta T:n koiraa poikittavalla rapuseuraamisella!

HAKU
Jossain välissä hakuiltiin, Ykälle lähes kokeenomainen rata. Alueen syvyys molempiin suuntiin 50m ja pituus 100m. Vasempaan etukulmaan tyhjä, sinne irtosi aika kivasti kun sinne oltiin tallottu vahva haju hetkeä aiemmin. Takaisin kutsuessa ei ollut järin suorassa linjassa toiselle puolelle heittoa varten, joten varmuudeksi pysäytin ja lähetin uudelleen suorana. Oikeasta etukulmasta löytyi eka maalimies 50m:stä ja Ykä liikutti irtorullan minulle vauhdilla. Näyttö suora ja hieno.

 

Edettiin noin puoleenväliin rataa ja iskin koiran oikealle, tarkoituksena että se etenisi tikkana alueen takalinjalle ja saisi sieltä hajun takakulmassa olevasta tokasta ukosta. Ja niinhän se tekikin! Tosi hieno. Vika maalimies oli vasemmassa takakulmassa, eikä siinäkään ongelmia. Tälle näytölle roikuin kokeeksi liinassa kiinni, sillä ei ollut minkään valtakunnan merkitystä koiran menoon. Yhden tyhjän olisin voinut ottaa keskivasemmalle, mutta ihan sama. En kai raportoinut tätä edeltäviäkään hakutreenejä, mutta ne meni hienosti ja tehtiin esineruutuakin erittäin hyvällä menestyksellä (yksi oma esine [jääskraappana toimiva muovilaatta] ei apuja). Kiva tietää, että Ykä handlaa hommat vaikkei titteleitä olekaan. Ja piru vie kun se rakastaa työntekoa.


AGILITY
Nikan kanssa ollaan aksailtu, minä olen ihan uuno agikentällä mutta alan hiljalleen oppia jotain. Ensin pitää vaan sähläillä. Aika karvalakkimeininkiä mun ohjaamiseni vielä on, mutta ei sillä varmaan ole mitään väliä koska me pelataan Nikan kanssa aika hyvin yhteen. Meillä on tälle vuodelle jopa lisenssikin ostettuna, mutta katsotaan nyt uskaltaudutaanko oikeisiin kisoihin ennen ensi vuotta. Yksissä möllikisoissa kuitenkin käytiin ja sepä olikin aika kivaa! Mölliradalta napattiin nollatulos (vaikka meinasin juosta päin estettä ja tein jonkun oudon ohjausliikkeen joka aksaa paremmin osaavien mielestä oli "mielenkiintoinen"), kisaavien rata vedettiin kahdesti! Ekalta kiekalta hylly, koska meillä oli jotain erimielisyyksiä siitä pitääkö muurin yli hypätä, mutta muuten rata meni hienosti. Tokalla kiekalla korjailin paljon omia ohjausmokia ja saatiin -5 virhepistettä (oisko ollut taas se muuri) sekä rapiat 6s yliaikaa. Nika oli aivan törkeän hieno pieni agieläin! Kepit, meidän murheenkryyni, meni molemmilla kierroksilla tosi hyvin, kun ensin otin koiran haltuun. Saisipa oikeissakin kisoissa mennä saman radan kahteen otteeseen...


Nika on myös paikannut mamma-Omaa tämän ohjatuissa aksatreeneissä, eilen käytiin imemässä viimeiset opit mukaan talven varalle. Rengasta pitää treenata enemmän, mutta muuten kaikki alkoi mennä aika sutjakasti. Kepitkin meni aivan älyttömän hyvin. Tähtien asennot olivat myös oikeat ja Nika palkkaantui ihan raivona vinkuvasta tennispallosta - yleensä se haluaa vaan namia eikä sitä lelut kiinnosta yhtään. Meistä on kyllä lutviutunut aikamoinen tehotiimi!


Loppuun hullu läjä ratoja, joita ollaan menty:

 Omatoimitreenirata, jossa kaksi osaa: 1-6 sekä 20-28

Keskiviikon ohjatun treenin rata: 1-8 ja 20-25

 
 Möllikisojen möllirata


Möllikisojen kisaavien ykkösluokan rata