sunnuntai 29. elokuuta 2010

AVO3, rotumestari


Joo, mitähän tähän nyt sanoisi. 118pts, AVO3 ja rotumestaruus. Kakkosella oli 117pts. Eipä kyllä koiralla todellakaan ollut meno päällä. Tuomarina Jaana Tala.

Paikalla makaaminen, 9. Pää kääntyili taas puolelta toiselle ihan väkkäränä. Vino lonkka-asento. Mutta pysyipä.
Seuraaminen taluttimetta, 9. Hyi, kamalaa haahuilua.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 8½. Eteni ennen kuin viitsi edes ajatella maahan lakoamista.
Luoksetulo, 0. Oikein vauhdikas, eka liike jossa Yksä edes näytti tekevän töitä - eikä sitten kuunnellut yhtään pysäytyskäskyä. No, eipä olla paljoa harjoiteltukaan, ei sillä. Juoksi suoraan eteen, törmäsi, jäi vinoon.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 0. Seisahtui kivasti, mutta kun ohitin mennäkseni taakse, lähti perään ja tuli sivulle istumaan.
Noutaminen, 8½. Kerrankin sain heitettyä suoraan! Vino palautusasento, muuten aika kiva.
Kauko-ohjaus, 7. Oikein hypähti istumaan. Tokalla istumaannousulla nousi seisomaan... toisella käskyllä istui. Eteni vähän.
Estehyppy, 5. Hyppäsi hienosti ekalla käskyllä, jäi esteen taakse seisomaan. Tokalla käskyllä istui. Palatessaan törmäsi.
Kokonaisvaikutus, 8.

Yht. 118pts, AVO3, rotumestari.

Ei minulla ollut suuriakaan odotuksia tätä ekaa AVO-kisaa varten - hypättiin kuitenkin varsin suoraan kolmen alokaskisan jälkeen seuraavaan luokkaan. Lähinnä halusin vain osallistua rotumestaruuskisoihin ja hankkia kokemusta siitä, miten liikkeet AVO:ssa toimivat. Enkä ensi kerralla hankitaan sama titteli vähän paremmilla pisteillä.

Yksä on viime aikoina ollut vähän ihmeellinen. Välillä normaalin virtaisa ja kiva, välillä flegmaattinen seisoskelija. Ei yhtään sen tapaista, toivotaan, että menee ohi kisatauolla. BH ja TK1 on enemmän kuin tarpeeksi yhdelle vuodelle.

torstai 26. elokuuta 2010

Pohdintoja


Lauantai lähestyy, treenit ovat menneet hienosti ja kainalopallo on paras asia koskaan. Mitä nyt eilen jätkä unohti, mitä "hyppy" tarkoittaa... no, mennään kokeilemaan, ei ole niin kuolemanvakavaa, vaikka jätkällä ei aina ne kaksi aivosolua törmäisikään.

Toivotaan, etten ole nyt liikaa ahnehtinut näiden kisojen kanssa. Olen kuullut paristakin koirasta, jotka ovat menneet ns. lukkoon hirveän koeputken takia. TK2:sta tuskin tavoitellaan, ja talvi-kevät muutenkin lähinnä vaan sikaillaan, juoksennellaan ja vedetään kelkkaa. Ensi kesäksi hauva menee kasvattajalle hoitoon, joten eipä silloinkaan kisailla (ainakaan minun toimestani). Ehkä tässä jää aikaa palautua tämän elokuisen rääkin jälkeen.

Kaveriporukalla vuokrattiin agilityhalli Vantaankoskelta talvikaudeksi, eli keskitytään tosiaan nyt siihen hauskanpitoon sitten. Tokokin jää tauolle joksikin aikaa, kunhan vielä ensi viikon treenit riehutaan läpi.

lauantai 21. elokuuta 2010

BH TK1 Rochallor Phantom

Ja niin se vain meni läpi että heilahti. Tietysti oltiin vielä ekoina suorittamassa. Tuomarina Jouni Vatanen.

Kytkettynä seuraaminen = erinomainen
Vapaana seuraaminen = erinomainen
Liikkeestä istuminen = erittäin hyvä
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo = hyvä
Paikallaolo häiriön alaisena = erittäin hyvä

Seuruutusta.

Seuruutukset olivat aika sunnuntaikävelymeininkiä pätkien loppuvaiheessa. Tästä tuli myös tuomarilta noottia, vaikka tulikin tosi hyviä arvosanoja. Henkilöryhmissä ei mitään ongelmaa. Käännöksissä voisi olla paremmin mukana, nyt aika löysiä. Liikkeestä istuminen ok, mitä nyt annoin katseavun vahingossa. Pointti oli nyt kuitenkin että istuu ilman että pysähdyn, sama se vaikka tulisi muita apuja. Sama maahan menemisessä, tarpeeton katseapu. Luoksetuloon lähti lujaa, mutta viime hetkellä kaarsi sivuun ja tuli takakautta vinosti eteen istumaan. Ja loppuasentokin oli vino.
Paikallamakuussa heitti lonkalle ja takaisin, vähän haisteli. Ei välittänyt toisesta koirakosta.

Lisää.

Henkilöryhmä.

Istuminen.

Maahanputoaminen.

Kaupunkiosuus Oulunkylän ostarilla, ekoina taas. Vähän piti välillä mennä edellä, mutta oli sopivan välinpitämätön kaikista häiriöistä, myös ohittavasta koirasta. Hauskasti osui, että häiriökoira oli jossain viime viikon tokokokeessa meitä seuraavaksi sijoittunut brasilianterrieri.

Lopuksi mentiin Tuomarinkartanon pelloille juoksemaan ja riekkumaan. Koira on ollut niin hienosti ja tehnyt niin paljon töitä, että nyt ollaan koko viikonloppu tekemättä mitään. Ensi viikolla vielä katsotaan AVO-jutut kuntoon, ja sen kokeen jälkeen relataan oikein kunnolla. Onhan tässä huhkittukin.

Nyt on helppo hymyillä.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Kohti BH:ta

Ei lepoa jumalattomille. Armotonta paahtamista kohti lauantaista BH-koetta. Maanantaina oli Korrin tunti Järvenpäässä, tiistaina käytiin Annikan kanssa testaamassa Viilarin kenttää, tänään oli tokotunti Hernesaaressa. Huomenna ja ylihuomenna käydään ottamassa Viilarin kentällä vielä paikkamakuita. Heitän kyllä koiran auton alle, jos se lähtee BH:n paikkamakuusta, kun toinen koirakko tekee luoksetuloa. Eilen pysyi muuten hyvin ja pitkään, mutta Annikan luoksetulokutsusta lähti huitelemaan ympäri kenttää. Tänään lähti kerran vaikka olin kasvot koiraan päin, mutta eipä sentään huidellut missään. Sitten pysyi vaikka vieressä malikka teki luoksetuloja, mitä nyt alkuun vähän nytkähteli sanan kuullessaan. Vikassa ei edes reagoinut.

Viilarin kentällä saatiin eilen yksi pätevä vinoestenouto lelulla. Ensin Yrjänä yritti kiertää, mutta otettiin uudelleen ja kapusi hienosti. Hyppäsin esteelle kannustamaan koiraa takaisin, ja sehän tuli. Yksä on kyllä muutenkin ollut oikein ihanan virtaisa tällä viikolla, leluriekuttelu tekee tehtävänsä.

Liikkeestä istuminen on ihan hyvällä mallilla, ottaen huomioon, että sitä on ihan aikuisten oikeasti treenattu aivan älyttömän vähän. Käsiavut huspois ja koira kuuntelemaan käskyä. Tänään tosin tarjosi seisomisessakin istumista. Toki korjasin, mutta en nyt ole ihan niin huolissani vielä. BH:n jälkeen sitten seisomista enemmän.

Ainoat asiat, jotka BH:ssa huolettavat, ovat tosiaan:
- paikkamakuu
- kaupunkiosuuden koirien ohittaminen

sunnuntai 15. elokuuta 2010

TK1 Rochallor Phantom

Hatunnoutaja

Mökillä tehtiin yksi nopea esineruutu pallolla ja hatulla. Pallo löytyi heti, hattu oli kauempana ja sitä piti vähän etsiäkin. Myös yksi eteenlähetys pihan poikki. Muuten elettiin kuin pellossa.

Tänään koekentällä aivan törkeän kuuma. Yksä oli ihan muissa maailmoissa, läähätti vain. Varmaan tuo parin päivän mökillä riehuminen otti veronsa. Tuomarina Saija Pollari, eli sama tuomari jonka kokeessa viimeksi syötin koiralle pullaa kehässä. Muistutti vielä että eihän nyt ole mitään taskuissa.
Pallien tarkastamisessa ei mitään ongelmaa.

Luoksepäästävyys, 10. Tuomari jopa kyykistyi koiran eteen, Ykä vain istui nätisti ja hymyili.
Paikalla makaaminen, 10. Vieressä ollut labbisnarttu tuoksui ihanalta, välillä oli kaula pitkällä. Lonkka-asento. Ok. Toisella puolella ollut kultsu veti kyljelleen kun oli niin kuuma.
Seuraaminen kytkettynä, 9½. Omasta mielestäni aivan järkyttävän näköistä haahuilua, kontaktista ei tietoakaan ja käännökset ihan kamalia. No, ei kai siinä, en valita.
Seuraaminen taluttimetta,
10. Ks. edellinen.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 10.
Luoksetulo, 8½. Vähän hitaanpuoleinen lähtö, pikkutörmäys. Peruasentoon hyppääminen kiva.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 9. Otti pari askelta, pentele.
Estehyppy, 10.
Kokonaisvaikutus,
9.

Yht. 191½pts, 2. sija, ALO1 + KP, TK1.

Kopelointi

Paikkamakuu, tarkkana

Jos laitan tämän kuvan niiden haahuilukuvien sijaan, voin antaa sen harhavaikutelman että koira oli ihan into piukeana koko ajan.

Oli siellä näköjään edes ajoittain jotain jota voisi erehtyä kutsumaan kontaktiksi.

Pystipaimen

Jänskätti kyllä vähän oikeasti, että tuliko niitä pisteitä ollenkaan, mutta näköjään niitä sitten jostain ropisi. Hyvä niin, sillä nyt on ALO selvitetty ja voidaan hyvillä mielin siirtyä kohti uusia haasteita.

torstai 12. elokuuta 2010

2 x ALO1


Toinen ALO1 plakkarissa! Dobermanniyhdistyksen koe, tuomarina taas Hannele Pörsti. Piti vähän hätäisesti painella kehään, kun minua edeltävä rotikka myöhästeli, mutta hyvin meni silti. Tuntui kyllä että seuraamisessa kävelin itse miten sattuu, mutta onneksi koira oli innolla mukana.

Luoksepäästävyys, 10.
Paikalla makaaminen, 9. Haisteli ja vaihteli asentoa.
Seuraaminen kytkettynä, 10.
Seuraaminen taluttimetta, 10.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 10.
Luoksetulo, 8. Törmäsi, ei kylläkään niin paljoa että olisi pitänyt tukiaskelia ottaa.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 7. Otti vissiin eilisestä riepottelusta vähän nokkiinsa. Pysähtyi hyvin, mutta väisti, kun palasin viereen. Tuli oma-aloitteisesti samantien perusasentoon.
Estehyppy, 9. En kyllä tiedä, asteli kai.
Kokonaisvaikutus, 8. Seisomisessa väistäminen pudotti.

Yht. 181pts, 2. sija ja ALO1.

Nyt pyöriskelemme mökille, sieltä sunnuntaina Porvooseen metsästämään sitä vikaa ykköstä.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Hiekkanenä


Viikonloppuna tallilla lähinnä riehumassa. Jahtasi heppaa pari kertaa, palasi kyllä kun karjaisin. Kivasti selvisi myös irtiolevista tallikoirista, jotka tulivat yhteislenkillä vastaan. Maneesissa kieli roikkui maassa asti.

Nenä

Kahdet tokotreenit takana tältä viikolta, huomenna koe. Yksä on ollut muuten jotenkin outo, mutta kentällä tekee jutut täysillä. Väliajoilla saattaa unohtua nenä maahan, mutta siihen toki puututaan välittömästi. Maanantaina minuutin piilopaikkamakuu, tänään kahden minuutin. Hyvä eläin. Pitkänmatkan luoksetuloissa palloa ei tipu, jos juoksee ohi, ei vaikka tulisikin lopuksi eteen istumaan. Teki nappisuorituksen kun kerran jäi ilman palkkaa. Lyhyemmät ja pysäytykset ok. Liikkeestä seisomisessa käveli jopa neljä hidasta askelta perään. Jätin palkatta ja otin uudestaan, monta kertaa Lopulta kyllästyin, ja samantien kun kouluttaja sanoi että kävelee taas, käännyin ympäri, nappasin koiraa rinnuksista, heitin sen taaksepäin, karjaisin SEISO ja jatkoin matkaa välittämättä mihin asentoon jäi (istui). Pöllytyksen jälkeen uusi yritys - pysähtyi kuin seinään. Kumma kun pieni ojennus pistää palikat paikoilleen. Yksi upea liikkeestä istuminenkin saatiin, vahvalla käsiavulla tosin. Tyhmänä en lopettanut siihen ja seuraavat kaksi meni huonosti. Sitten yksi hyvä vahvoilla avuilla ja lopetus. Liikkeestä maahan tosi hieno.

Pallopallokuumapallopallo

Hypyt (ALO + AVO) huippuja, hyppynouto myös. Heitän kyllä niin huonosti että sietäisin saada sakkoja. Seuruutukset hyviä, vähän poikitti aluksi, mutta ojensin. Maanantain treeneissä kuului jotain laukauksia kauempaa ja jätkä jäi tuijottelemaan niitä, mutta käskin vaan pari kertaa reippaasti jatkamaan ja tokenihan. Pitäisi päästä johonkin ampumaradalle leikkimään. Sisälläollessa ei armeijan ampumaharjoitukset haitanneet yhtään. Ruudut hyvällä mallilla, nopeita.

Hyvät fiilikset, autoa ei kyllä ole huomenna joten täytynee sitoa Yksä kauemmaksi puuhun rauhoittumaan paikkamakuun ja muiden liikkeiden välissä.

torstai 5. elokuuta 2010

Maalaiselämää


Maalla Yksä osoitti olevansa Varsin Pätevä Maatilakoira. Pihalla pysyi vaikkei sitä ole aidattu eikä kukaan ollut katsomassa perään. Kerran poikkesi katsastamassa naapurin tyhjän koiratarhan, eikä osannut sitten enää ulos kun portti sulkeutui itsestään (...). Ihmettelin kun haukku kuului, mutta koira ei tullut kutsusta luokse. Siellähän se kyhjötti, tarhassa. Oli onnellisin eläin maan päällä kun pääsi sieltä pois, eikä mennyt enää lähellekään sitä pihaa. Ei vaikka illalla tarhaan tulikin labbis huutamaan.

Ääliöt

Yrjänä sai riehua Ringo-springerin kanssa ja juosta pitkin peltoja niin paljon kuin sielu sieti. Ja sehän sieti. Todella hyvä talonvahti jätkä myös oli. Olimme yläkerrassa kun kuulin koiran haukkuvan alhaalla. Luulin sen haukkuvan pihalla haukkuvalle Ringolle tai muulle tyhmälle, mutta pollantilainenhan siellä eteisessä piti sisään astelleet vieraat paikoillaan niin pitkään että tulin toivottamaan ne tervetulleiksi. Sitten kaikki oli ihan ok ja vieraat kivoja. Lasten kanssakin osasi olla nätisti, ja parasta oli kun kaikki heitteli leluja noudettavaksi. Eilen Yrjänä kyllä yllätti kun se puolenyön aikoihin meni omatoimisesti yläkertaan nukkumaan (!) eikä meinannut tulla pihalle kun kutsuin (!!). Oli vaan ollut koko päivän niin paljon tekemistä ettei ollut ehtinyt hetkeäkään torkahtaa.

Haminan keskustassa käytiin katsomassa paraatia, ammuttiin myös tykillä. Pamahdus oli aika valtava. En itse katsonut koiraa juuri silloin, mutta kuulemma Ykä ei reagoinut mitenkään. Oli sen jälkeen aika jännittynyt jonkin aikaa. Palautui kyllä. Toivottavasti ei jäänyt mitään jänskätystä tuosta.


maanantai 2. elokuuta 2010

Patsastelua

Kuvat ottanut Arto, loput löytyvät Sinnan blogista.

Tänään Korrin opissa Järvenpään kupeessa. Ykä alussa huusi ausseille kun kehtasivat tulla tien samaa puolta vastaan. Hyi kamala. Kentällä ja siinä vieressä kaikki oli kyllä ihan ok, kerran piti rähähtää samalle aussille kun oli vissiin niin ärsyttävä naama.
Aluksi hallittua kehään tuloa ja parin askelen seuruutus. Sitten ringissä mm. kontaktinpitoa häiriössä (kouluttaja heilutteli ja pudotteli lelua edessä), paikallamakuuta ja kaukoja. Rinkipaikkamakuu oli kyllä aika hauska, yleensä ollaan tehty rivissä. Kaukoissa alkoi lopussa tarjota aina seisomista istumisen sijaan, mutta saatiin hyviäkin siirtymisiä eikä edes ottanut muiden käskyistä häiriötä.

Luoksetulon pysäytyksiä, ensin niin että minä heitin pallon ja tokalla kerralla niin että avustaja heitti pallon Ykän eteen heti kun olin sanonut käskyn. Ekaksi tuli aika monta mitallista eteenpäin, olisi vaan pitänyt heittää pallo samantien kun sanon käskyn. Toka sujui jo kivemmin. Näitä kuulemma kannattaisi treenata kiertoleikin kautta eikä koemaisesti, pääsee helpommin korjaamaan. Onneksi Yksä osaakin jo kiertää asioita käskystä, joten juttu helpottuu huomattavasti.

Ruutua, vein kannen nameineen Yksän nähden vieraaseen ruutuun. Juoksi hyvin, jäi syömään, sain sanoa SEIS-käskyn kahdesti kun jäi nenä vähän turhan tiiviisti maahan. Palkkasin kannelle. Tämän jälkeen lähietäisyydeltä lähetyksiä ruudun keskelle ilman kantta. Koira ruudun keskellä, SEIS ja samantien pallo. Toimi hyvin.

Huomenna lähdetäänkin maaseudulle riekkumaan, palaamme kuvioihin loppuviikosta.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

I ain't Jesus but I'm walking on water

Näin meillä treenataan.

Perjantaina sukujuhlissa, Yrjänä oli oikein mallikas eläin vaikka siellä juoksentelikin paljon pikkulapsia ympäriinsä. Ensin oli tarkoitus laittaa se naruun johonkin, mutta olikin sitten vapaana siinä kun oli niin söpö ja ihana. Kaikki kehuivat ja vähän tottisteltiinkin nurmialueella.

Eilen tallilla, jätkä on jo todella pätevä tallikoira. Voi olla vapaana koko ajan. Maneesissa pysyi muuten hallinnassa hyvin mutta paikkamakuutreenaamiset olivat aika kamalia. Nousi melkein aina istumaan, ei mitään älliä taas pienen äijän päässä. Pysyi kyllä hyvin paikallaan vaikka hevonen menikin ihan vierestä ohi, asento vain oli väärä. Lopetettiin kun saatiin onnistunut paikkamakuu edes lyhyellä matkalla. Sitten vielä vapaa makuu ("olepas siinä") ilman remmiä niin että seisoin vieressä ja hevonen laukkasi todella pientä ympyrää meidän ympäri. Viimeksihän Ykä oli hihnassa, hinisi kuin pieni sika ja kyynärät nousivat koko ajan. Nyt inahti vain pari kertaa. Käskin pitämään pään kiinni ja ei tehnyt edes tiukkaa sen jälkeen. Lopuksi jätkä pääsi taas hevosen selkään, aluksi istumaan. Sitten laitoin sen makaamaan poikittain satulan päälle, että tasapaino pysyisi paremmin ratsun liikkuessa. Kyllä jätkä oli vähän sitä mieltä, että tämä nyt ei ehkä ole ihan hyvä juttu, mutta pysyi.

Tänään Holskuliiton koulutuspäivillä Haminan Rotikossa. Eilenkin olisi ollut ohjelmaa, mutta oltiin vain tänään paikalla. Aika vähän lyhytkarvoja, lähinnä Rochallorit edustivat. Heti autosta tekemään alkeellisia viestijuttuja, jotka Yksä nyt läpäisi ilman ongelmaa. Hyvästä nuo lyhyetkin juoksuttelut silti olivat, sillä B-pisteessä oli paljon koiria ja odottelua. Sitten vähän kepin riepottelua (jätkä tarjosi keppiä vieraallekin ja murisi oikein kunnolla, pätevä jätkä) ja huilailua, sitten pidempää viestipätkää hiekkatiellä. Ykä lähti B-pisteestä hyvin ja varmasti, katosi sadan metrin päähän mutkan taakse - ja palasi. Toka lähetys niin että A-piste huuteli, sitten lähti. C-pisteeseen oli A-pisteestä matkaa 440m ja jäljestyspätkä pitkä, mutta minun päähäni juoksi tosi hyvin eli lopetettiin.
Ensi kerralla sitten niin että ensin lähetys ja siitä muutaman sekunnin päästä huuto, ettei ehdi usko loppua. Tai sitten niin että A-piste käy näyttäytymässä. Huutelusta kun pitäisi ylipäätään päästä eroon.


Tottistelua, aika pitkiä seuruutuksia jotka Yrjänä hoitikin ihan mallikkaasti. Askelsiirtymisiä, perusasentoonhakeutumisia, joista pallopalkkaus heti. Liikkeestä maahan kiva, paluu taakse. Vinoestenoutoja kokeiltiin pallolla ja loivalla esteellä, mutta eihän siitä tullut mitään. Oli niin kuuma ettei koira ollut enää oikein mukana, lähti aina kiertämään. Lopulta mentiin yhdessä esteen yli. Sitten hetsasin vähän pallolla, jätin pallon koiran eteen, kiipesin itse ja käskin tuomaan. Toi ja lopetettiin. Sitten eteenlähetys että olisi jotain hauskaakin. Annika vei palkan kentään toiseen päähän. Juoksi nopeasti ja hyvin, vapautus juuri ennen palkkaa.
Viimeisenä paikallamakuu kun toisaalla kentällä tapahtui muuta, suurimman osan ajasta olin piilossa. Pari kertaa kävin palkkaamassa. Kerran nousi seisomaan kun odottelu venyi. Tulin esteen takaa ja karjaisin MAAHAN, olipa sen jälkeen. Sitten vielä lopuksi seisoskelin hetken näkyvillä, kun kentällä tehtiin eteenlähetystä. Pysyi, hieno eläin.

Ohjaan kuulemma koiraa kivannäköisesti ja -kuuloisesti, tuollaisia kommentteja on aina todella lämmittävää kuulla.

Ennen lähtöä Yksä pääsi pellolle juoksemaan ihanan Sinnan kanssa. Kuvia myöhemmin.