KUUMA

Kyllä on kuuma! Treenejä suunnitellaan/skippaillaan koirien jaksamisen mukaan, välillä käydään uimassa ja välillä ihan vaan lepäillään. Oma tuli kuin tulikin kantavaksi, se todettiin alkuviikosta ultrassa ja voi että on kyllä jännää. Elokuun puolessavälissä se lähtee kasvattajalle, joten sen osalta treenitaukoa tulee nyt tämä kolmisen kuukautta. Rally-toko -kisat jäävät välistä, mutta ehtiihän niitä! Meille ei tule pentua mutta kyllä tässä silti jännitetään urakalla. Ykä sai hierojalta vihreää valoa treeni- ja koekentille palaamiseen, jee! Nyt vaan jatkuvaa ylläpitohuoltoa, ettei ikinä enää palata siihen pisteeseen missä oltiin pari kuukautta sitten.

RALLY-TOKO

Tällaista rataa tehtiin rally-tokotreeneissä, tämä ennen ultrausta joten treenasin kaikki neljä koiraa. Ykän kanssa pitää muistaa ensin saada siltä vähän löysiä pois, eli ei suoraan autosta kentälle vaan vähän pallon etsintää tmv juoksutusta. Sitten ei holskulla höyryä niin paljoa. Toka kierros olikin jo ihan eri meiningillä ja fiiliksellä. Vean kanssa pitää muistaa herätellä sitä ennen radalle menoa - palloleikkiä ja muutamia simppeleitä käskyjä, niin johan saku on messissä. Nika ja Oma meni molemmat tosi pätevästi nakkipalkalla, Oma vähän hyppi seuruutuksessa mutta ihan sama tässä vaiheessa.

Lupasin jonkun aivopierun saaneena hankkia kaikille neljälle RTK1-tunnukset, joten pakkohan se on treenata! Tosin T hankkii sitten RTK2:t, minä kolmoset ja T neloset. Vealle ja Ykälle on ekat RT-kokeet varattuna elokuulle, jos käy hyvin niin joudun käymään vain 12:ssa ALO-kisoissa! :D ja Omahan nyt tosiaan mammalomailee, niin pitää puskea noita muita pullia uunista ulos T:tä varten. Eli eiköhän meitä tässä syksyllä kisoissa näe!

 Seuruutusta, takaakiertoa, pujottelua

HAKU

Viime treeneissä tein Ykälle vähän liian haastavan treenin, mutta näistä oppii ja ensi kerralla helpompaa. Tallottu alue oli 50m syvä molempiin suuntiin mutta vain 20-30m pitkä, ja tein virheen laittamalla maalimiehen sekä oikeaan etukulmaan (50m) että alueen oikean takareunan keskivaiheille (20m). Ajattelin ahneuksissani, että otan ensin ekan maalimiehen etukulmasta irtorullalla, sitten lähetän vasemmalle tyhjään ja risteilytän oikealle toiselle maalimiehelle. Mutta kah, Ykäpä ei irronnutkaan kunnolla etukulmaan kun oli haistanut lähempänä olevan maalimiehen. Kerran sain korjattua ja lähetettyä uudelleen, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin haki kakkosmaalimiehen ensin. Ei sinällään haittaa minua, näyttö oli hyvä ja koira periaatteessa teki oikein vaikkei edennytkään kovin pitkälle sinne minne näytin ensimmäisenä.

Keskilinjalle alkupisteen kohdalle palatessa yritin lähettää Ykää oikeaan etukulmaan ukkoa hakemaan, mutta ei oikein irronnut kun oli sitä mieltä että oli jo tsekannut alueen. Lähetin sen sitten vasemmalle tyhjään, sinne upposi hyvin, ja sieltä kutsuin takaisin ja heitin suoraan oikealle. Sitten löytyi sekin ukko ilman muita apuja.

Ensi kerralla ei kahta maalimiestä samalle puolelle (ainakaan noin lähekkäin)! Mutta kuten sanottu, Ykän kohdalla ei haittaa, tärkeintä että sillä oli kivaa ja minä opin suunnittelemaan reenejä paremmin
 

Hakua!

HAKU

Viimeisimmät hakutreenit skipattiin Ykän kanssa koska seuraavana päivänä oli hieroja, mutta nyt uskaltauduttiin ottamaan helppoja pistoja. Edelliset treenit olikin olleet blogin mukaan viime vuoden lokakuussa. Nyt pidetään BOT-loimea päällä ja seuraillaan, mitä selkä asiasta tykkäsi - holsku itse kun oli aivan hillittömän onnellinen. Toivon kovasti, että Ykän kanssa voi välillä tehdä jotain tällaista pientä. Raitasika nukkuu nyt äärettömän tyytyväisen näköisenä pienellä kerällä keskellä sänkyä. Muutkin koirat ovat hyvin hiljaista sakkia nyt - Vea oli myös treenaamassa ja sheltit olivat tallomassa aluetta.

Joka tapauksessa! Ääntä lähti kuin Kiljusten perheestä kun otin holskun autosta, koira tiesi samantien mitä oltiin tultu tekemään vaikka maasto oli täysin uusi. En kamalasti puuttunut haukkumiseen enkä leveässä pannassa vetämiseen ennen valjaiden päälle laittoa, sen jälkeen sai kyllä vetää aloituspaikan suuntaan mutta ei huutaa. Eka maalimies puolihaamuna vasemmassa etukulmassa, 50m syvällä. Upposi lähetyksestä kuin veitsi voihin, ei mitään ääntelyä, haki irtorullan maalimieheltä, ja lähti viemään sitä samalla puolella kauempana piilossa olevalle T:lle, josta oli ilmeisesti saanut hajun... karjaisusta kääntyi ennen kuin ehti löytää T:n ja toi rullan minulle. Näyttöliinan laitoin pannan sijaan valjaisiin enkä roikkunut kiinni liinassa.

Toinen maalimies oikeassa etukulmassa, 50m syvällä, kuopan pohjalla. Erittäin suora pisto. Olin varoittanut maalimiestä että Ykä saattaa jäädä pussailemaan, mutta eikä mitä - se oli kuulemma yhdellä loikalla hypännyt monttuun, ottanut salamannopeasti irtorullan ja toisella loikalla oli jo matkalla takaisin keskilinjalle. Näytöllä onnistuin taas rynäisemään, mutta onneksi en pitänyt liinasta kiinni niin ei haitannut koiran suoritusta.

Vika maalimies, T, alueen keskivaiheilla vasemmalla, 50m:ssä. Suora pisto, mutta oli kuulemma kiertänyt häntä heiluen pari kertaa sitä kuusta, jonka alla T oli piilossa, ennen kuin oli ottanut hajun ja hakenut rullan kuin hai. Rullaa palauttaessa alkoi vähän kuumuus ja rasitus haitata, pudotti rullan kerran mutta toi pyydettäessä. Näyttöliinaa kiinnittäessä takajalat tärisivät melkoisesti, mutta ei haitannut näytölle juoksemista. Autolle sai kävellä vapaana pallo suussa, ravasi hyvin - normaalisti heittää aika herkästi peitsaamiseksi. Tarkkaillaan! Mutta ei vain voi käsittää miten iloinen voi koira olla kun pääsee TÖIHIN.

--

Vähän aikaa sitten käytiin Vean ja Oman kanssa mätsärissä, minä handlasin Veaa ja kaveri omaa. Vealle SIN ei sij. ja Omalle PUN ei sij. Hienosti pikkusaku käyttäytyi koirapaljoudessa, ja käyttäytymistähän me tultiinkin reenaamaan! Olihan sillä kuitenkin vielä reikä kyljessä ja sen ympäriltä ajeltu iso läntti karvaa, joten ei sinänsä ihme ettei oltu kovin nätteinä :D

Hoplaa

Sopu sijaa antaa

Laumalla menee oikein hyvin. Ykällä kävi hieroja viikon välein viisi kertaa, nyt on kahden viikon paussi. Ero on suhteellisen huima. Ensimmäisellä kerralla, kuten todettua, selkä oli aivan täysin jumissa eikä liikkunut mihinkään suuntaan, jaloista nyt puhumattakaan. Pikkuhiljaa jumeja ja herneitä on saatu auki, ja viimeisimmällä kerralla saatiin ensimmäistä kertaa molemmat takajalatkin täysin veltoksi lihaksi. Ja se, jos jokin, on paljon. Selkä on nyt paljon elastisempi kuin aiemmin. Aiemmin vapaana juoksutuksen jälkeen esiintyneet takajalkojen supertärinät ovat melkein kokonaan jääneet pois; tänään metsässä jalat taas vähän tärräsivät mutta tärinä loppui nopsaan. Ykä on muutenkin ollut huippuiloinen ja ystävällinen, eli valoa näkyy tunnelin päässä!

Vea onnistui rei'ittämään kylkensä tuossa viikko takaperin, juoksi ilmeisesti pellolla oksaa päin. Kolmella tikillä selvittiin eikä reikä onneksi koiraa juuri kiinnosta.

Jonkin verran ollaan reenailtu kaikenlaista, Ykä ja erityisesti kasvattajalta astutusreissulta kotiin palannut Oma on todella liekeissä mistä tahansa treenaamiseen liittyvästäkään. Olen alustavasti ilmoittanut Oman elokuun rally-toko -kisoihin, mutta jos merle on kantavana niin pitää kysyä saanko vaihtaa koiraa.

Ylläolevan kaltaista rataa tehtiin sunnuntaina, voi olla että unohdin jonkin yksittäisen esteen kartasta mutta ihan sama. Minä ohjasin Nikaa ja kaveri ohjasi Omaa oman koiran ollessa hoidossa. Oma ohjaantui aika hyvin vieraallakin, mutta se ei tullutkaan yllätyksenä - Oma seuraa ketä tahansa jolla on nakkia. Nika-mummu veti radan myös ykkösellä läpi. Loppuminuuteilla otin Ykänkin pyllyilemään jotain, eli tehtiin rata ilman A-estettä ja puomia. Vitsi että oli kivaa kaikilla! Treenien jälkeen otettiin vielä lyhkäisesti rally-toko -juttuja.

Oman luonnetesti- ja tokotulokset näkyy nyt KoiraNetissä - mahtavaa, että kaikilla meidän koirilla on jotain tuloksia ihan virallisestikin!