Mökkeilyä Sysmän sysimetsissä, eli Yrjänä sai lähinnä juosta, uida ja syödä keppejä. Varsinaista koiranelämää, siis. Yksi makkararuutu tehtiin metsäpohjaan, tallattiin yhdessä kaverini kanssa. Ykä lähti jälleen kuin singottuna hajun perään ja löysi nakit hetkessä. Ehkä ensi treeneissä päästään kokeilemaan jo varsinaista jälkeä. Kevyesti myös muisteltiin tokoliikkeitä, lähinnä perusasentoa, seuraamisen paikkaa ja liikkeestä maahanmenoa. Sekä tietysti eteentuloa.Vähän piti myös leikkiä vahtikoiraa ja ilmoittaa, kun naapurimökille saapui ihmisiä. Tai siis jos me ei vaikka huomattu niin pitäähän sitä nyt tuoda asia julki kaikelle kansalle. Kumea vahtihaukku ei ollut loppua millään. Kun sitten naapurit tulivat Hilla-villakoiransa kanssa tervehtimään (varmistuttuaan ensin, ettei "tuo nyt syö tällaisia Hilloja aamupalaksi"), Ykä oli taas ihan rakastunut. Kerran Yrjänä myös karkasi omatoimisesti naapuriin etsimään Hillaa, mutta muuten pysyi kyllä hyvin pihamaalla.
Koiran maha oli jostain syystä sekaisin ja oksennusta sai olla siivoamassa jatkuvasti. Pari kertaa onnistuin kantamaan Ykän ulos kakomaan, yöllä en jaksanut ja sai puklata lattialle. Mitälie sitten syönyt, kun oksensi sekä tyhjää että täyttä mahaa. Ruokaa ja kermaviiliä söi kuitenkin ihan hyvällä ruokahalulla, toivottavasti oli ohimenevää. Täytynee ostaa piimää tänään kaupasta.
Holsku näyttäisi luppakorvilla muuten aika paljon flätiltä.
Elina kuvasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti