tiistai 23. joulukuuta 2014

Lunta!


Litteä lisävahvistus

Lunta!

Alkuvuosi onkin jännää aikaa, kun Omalla on heti vuodenvaihteen jälkeen kaksi tokokoetta. Jos ohjaaja muistaisi tällä kertaa varmistaa että koira suorittaa liikkeet, ei TK1-tunnus ole kaukana! Lisäksi jonkun aivohalvauksen myötä ilmoitin kaikki neljä (4) koiraa samoihin rallytokokisoihin, joten meno voi olla sen mukaista. Itse ohjaan shelttejä niiden debytoidessa ALO:ssa, T ohjaa isoja niiden ekoissa AVO-kisoissa. Ei tämä aina ihan tervejärkisten hommaa ole!

Niin ja kävihän tässä pari päivää sitten tosi hauska tapahtuma, kun Vean ollessa oikeissa hakutreeneissä, tein käytännön harjoitteena Ykälle esineruudun. Huom, tämä sopii vain todella kylmäpäisille ohjaajille:

  1. Sohella pellolla niin, että onnistut pudottamaan avaimet ennalta määräämättömälle alueelle.
  2. Huomaa asia ja laita koira etsimään niitä.
  3. Alkaa sataa kunnolla lunta, joten panikoi vähän. 
  4. Yritä itsekin etsiä avaimia, tuloksetta. Kannusta koiraa.
  5. Panikoi lisää. Maa muuttuu valkeaksi.
  6. Koira löytää avaimet pitkän ja intensiivisen etsinnän tuloksena jostain ihan muualta kuin mistä itse etsit
  7. Kehu ja hihku niin että pelto raikuu.


Pitkän treenitauon jälkeen kävin lauantaina Oman kanssa vähän tokoilemassa ulkokentällä, kun kaveri halusi häiriötä omalle koiralleen. Tehtiin myös kahdella koiralla eri noheva 2min paikkamakuu ilman aiettakaan haukkumisesta. Tärkeät treenattavat tässä on liikkeestä maahanmeno sekä se, ettei paikkamakuun lopetusperusasentoa saa ennakoida. Maahanmenossa Oma heittää perseensä aina jonnekin metrin päähän niin, että se on 90 astetta vinossa minuun nähden... no, kunhan menisi maahan.


Ykän kanssa en nyt ainakaan johonkin hetkeen treenaa mitään (ellen taas hukkaa avaimia...), vaan se siirtyy kokonaan T:n ohjattavaksi. Kaukoja varmaan aletaan vääntää alustalla, kunhan niihin taas joskus palaillaan. Ykä osaa kaikki rallytokon AVO-liikkeet, mutta sillä on sen verran huonot hermot että ongelmat tulevat lähinnä ylikuumumisesta. Varsinkin perusasennosta eteentulo nostaa kierrokset kaakkoon, samoin askelsiirtymiset. Lisäksi houkutusta pitää vissiin treenata lisää, viime treeneissä Ykällä meni pasmat sekaisin kun kentällä oli iso kasa NAKKEJA! Kuka niitä nyt tänne on jättänyt, syödään pois. Paitsi ettei niitä sit jostain syystä saanutkaan syödä. Senkin ahne porsas.


Oman ja Nikan kanssa tein viime yönä hallissa ALO-rataa. Nehän menivät pätevästi sen läpi molemmat, mitä nyt Oma meni taas liikkeestä maahan -liikkeessä makuulle ihan mihin sattuu. Mutta olen aika vakuuttunut siitä, että molemmat pikkupaimenet saavat heittämällä hyväksytyn tuloksen - ellen minä sössi jotain.


maanantai 8. joulukuuta 2014

Oma TOKO ALO2


Sunnuntaina oltiin Oman ja Vean, meidän perheen kauhukaksikon, kanssa tokokokeissa. Vean ekat kokeet menivät tosi hyvin ohjaajan jännityksestä huolimatta! Tuomarina Harri Laisi. Me napattiin ALO2 tulos pisteillä 148, ois tullut ykkönen jos ohjaaja ois varmistanut liikkeestä maahanmenoa vähän huolellisemmin. Mutta kaiken karvansa pudottanut nakumerle tsemppasi kuitenkin yksilöliikkeissä, vaikka ryhmäliikkeissä sitä selvästi jännitti tosi paljon. PORSKin pieni halli oli kokonaan uusi sille, eikä se nyt hetkeen ole päässyt juuri vieraiden koirien kanssa treenaamaan, joten kummakos tuo.

Asiaan!

Luoksepäästävyys 10. Napotti hienosti kuin tatti paikallaan.
Paikallamakaaminen 7,5. Tuntui hermostuneelta jo ennen liikkeen alkua, mutta paikkamakuu on Omalla ollut aina tosi varma liike. Sinnehän se jäi nätisti, mutta eipä aikaakaan kun sieltä kuului ensimmäinen PUH. Oma tuijotti yleisöä ja kohta alkoikin tasaisesti liikkeen loppuun asti kuulunut PÄK. PÄK. PÄK. Vieressä makaavat onneksi kestivät ihan ongelmitta sheltin haukkumisen, eikä Omallakaan ollut mitään aikeita nousta. Vierelle palatessa se nousi kuitenkin ennenaikaisesti istumaan. Koko pikkukoira ihan tärräsi kun jänskätti niin paljon.
Seuraaminen kytkettynä, 8. Tsemppikoira tsemppasi hienosti, ja suorilla pätkillä olikin hyvän tuntuista seuraamista. Täyskäännöksissä teki hullut kaaret.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 0. Jäi seisomaan, pentele, vaikka annoin vahvan avun ja oikein mulkaisin silmäkulmasta että menee maahan. Mutta merlepä huijasi ja vain käytti vähän kyynäriä maassa. Hienosti se kyllä seisoi siellä oikein ylvään näköisenä eikä varastanut perusasentoa.
Luoksetulo, 7,5. En tiiä mitä tässä oli, päin ei hypännyt mutta tais jotain säätöä olla perusasennon kanssa.
Seuraaminen taluttimetta, 8. Samat ongelmat kuin kytkettynä seuraamisessa.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 9,5. No tän se osaa! Näkyihän se tuolla aiemminkin...
Estehyppy, 8,5. Kaarsi hypyn jälkeen oikealle ties kuinka kauas ja seisahtui vinoon esteeseen nähden. Otti pari askelta etujaloilla kun kävelin kohti.
Kokonaisvaikutus, 8. "Pirteä paketti!"

Yht. 148/200pts, ALO2.


Mutta eipä jäädä tuleen makaamaan, Omalle on tiedossa jo kaksi uutta ALO-koetta heti vuodenvaihteen jälkeen. Ensi kokeissa kyllä varmistan että satavarmasti menee maahan!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Naks naks


Ykän kanssa ollaan tehty naksutinsulkeisia ruoka-aikojen yhteydessä. Itsenäisesti kosketusalustalle hakeutuminen sujuu kuin vettä vaan, pässi pomppii usein kolmella jalalla yksi etujalka ojossa alustan luo että voi läiskäistä tassun mahdollisimman suurella voimalla alas. Palkka tulee kuitenkin vasta kun Ykä on kääntynyt alustalla oikein päin eli on naama minuun päin, ja monesti se myös peruuttaa alustalle hullua vauhtia.


Kosketusalustaa hyväksikäyttäen opetan kaukojen tekniikkaa uusilla siansaksamongerruskäskyillä (STE-NOU-LIE) helpotetusti hyvin lyhyellä välimatkalla, palkkaa tulee vain oikein suoritetuista vaihdoksista. Aika hyvin alkaa mennä kaaliin että etujalkojen pitää pysyä paikoillaan.

Luoksetuloa olen tehnyt olkkaritokoillen uudella käskyllä COME - kun siihen lisää vielä toistaisesti suht vahvat avut (katse + oikean käden nosto), Ykä tulee hienosti takaa kiertäen sivulle. Tähän myöhemmin ensinnäkin lisää välimatkaa ja toisekseen eri liikkeenä pysähtymiset (tai pysähtyminen, jos mennään vasta KV-säännöillä kisaamaan).

Noutoa aloitin aluksi uudella käskyllä BRING, mutta vaikutti olevan helpompaa vanhalla TUO-käskyllä ja luoksetulossakin käytetyillä avuilla. Tätä pitää vielä treenata paljon ja tehdä testejä onko uusi vai vanha käsky oikeasti parempi. Ykä kun on kuusi vuotta tuonut aina kaiken eteen, pitää vähän rikkoa malleja.


Oman kanssa pitäisi mennä huomenna ja uudenvuodenpäivinä tokon ALO-kokeisiin, mutta sillä on sentään hyvä draivi päällä. Se on vaan niin tolkuttoman iloinen koko ajan, hölmö merle. Tavoitteena TK1 ennen KV-sääntöjen voimaantulemista! Ykän kanssa sitten ehkä vasta kokeilemaan KV:n kakkosluokkaa, jos vaihtuneet tehtävät avaisivat jonkun lukon meidän koeperseilyistä. Katsotaan nyt. Manjana, manjana.
Hiljalleen pitäis myös yrittää saada neljä koiraa samaan RT-kokeeseen, katsotaan minkälaista hulinaa siitä tulee.

Voi Nika-parka...

Pian laumaa kohtaa jännyys eli muutto kerrostalosta rivitaloon! Jännintä jännää. Ei enää rappukäytävissä kulkemista! Vain yksi seinänaapuri ja pieni postimerkkipiha. Uudet huudit, uudet kujeet.