torstai 30. toukokuuta 2013

Tavarakoirat Vea ja Ykä

 
Iloinen bratwursti tuo äidille hanskaa, kuvat otti Mari Kuusaro

ESINERUUTU - VEA

Tiistaina olin kaikkien koirien kanssa keskenäni hakutreeneissä; sheltit pääsivät tallomaan esineruutualuetta ja muut pääsivät hommiin. Sää oli kuuma, onneksi hivenen tuulinen, maastona kuivaa metsää. Veaa en ollut ennen ohjannut (enkä ylipäätään noin nuorta koiraa haussa), joten mietittävää riitti. Vealla oli kova into alueelle, sai vetää niin paljon kuin sielu sieti. Komensin muutenkin tosi vähän. Esineellä (lapanen) ensin hetsattiin ja sitten avustaja vei sen n. 20-30m päähän. Veasta lähti ääntä, se oli selvästi enemmän ihmisen kuin esineen perään. Äänentulo loppui heti kun avustaja alkoi palata. Lähti kuitenkin hienosti etsimään lapasta ja sieltä se löytyi. Hihkuin heti kun otti lapasen suuhunsa ja alkoi tuoda sitä minulle. Taisi räkäistä esineen keskilinjalla, mutta saatiin hyvä leikki pystyyn ja heittelin lapasta parin metrin päähän, josta tuontia + leikkiä ennen irrotusta.




Tokana esineenä sama lapanen ja sama rutiini, nyt esine oli kauempana. Vea hiljeni taas kun avustaja tuli pois, lähetyksessä taisi livahtaa minulta otteesta ennen käskyä, mutta päästin menemään ja sanoin käskyn samalla. Tästä ei tullut huomautusta kouluttajalta, joten tein ilmeisesti ihan oikein näin nuoren koiran kohdalla... Nenä toimi koiralla hienosti, etsi pidempään ja hihkuin kun tuli näkyville esineen kanssa.

Toisella kiekalla esineenä hanska, taas hetsausta ja esine piiloon vasempaan etukulmaan. Tällä kertaa joutui etsimään pidempään, mutta penska selvästi tiesi mitä teki eikä juoksennellut turhia. Mahtava hakukone!

--



ESINERUUTU - YKÄ

Ekalla kierroksella esineet vietiin yksi kerrallaan maastoon hetsauksella siivittäen; Ykä kyllä hetsaantui mutta into ei ollut esineitä etsiessä yhtä kova kuin ihmisiä etsiessä. Ehkä oman osansa toi myös kuumuus. Jonkin verran tuli vain juoksenneltua metsässä nenä kiinni. Eka esine oli vasemman etukulman hanska, se löytyi vielä suht hyvin. Palautuksen jälkeen Ykä oli ihan sen näköinen, että "ok, hommat hoidettu, ei kiinnosta enää". Vaan ei auttanut, toka esine (muovikela keskellä takana) oli myös haettava. Hetsaantui hyvin, mutta etsiminen oli löysää haahuilua. Pari kertaa piti käskeä uudelleen menemään. Kun esine sitten löytyi, Ykä jätti sen metsään koska se oli ihan tyhmä... lähetin perusasennosta "TUOPA TÄNNE SE" -käskyllä ja koira meni samantien nöyränä hakemaan pudottamansa esineen. Nakki kelpasi palkaksi, pitää kyllä saada lisää motivaatiota itse esineisiin.


Tää on se tyhmä kela, koirakin näyttää vaihteeksi hakatulta kun pälli äiti ei anna jättää tavaraa mettään


Kolmas esine (lapanen) oikealla takakulmassa, tässäkin jotain haahuilua ja ja lisälähetyksiä, mutta löytyi silti.

Tokalla kiekalla esine (hanska) oli valmiina etukulmassa. Ykä lähti hyvin ja etsi hyvin, tiesi mitä oli tekemässä ja kohta kiikutti hanskan keskilinjalle. Esinemotivaatio edelleen hukassa, mutta työt pitää silti tehdä vaikka ois kuinka mälsää ja kuinka kuuma.
--

TOKO

Maanantaina tokotreenejä aivan ältsin hyvässä vireessä; eritoten seuruutusta oli ilo tehdä kun koira oli niin menossa mukana. Yksi treenaamista vaativa asia tosin on se, että kun sanon "SEURAA" enkä heti liikukaan, Ykä nostelee pyllyään. Olen siis lähtenyt seuruuttamaan liian äkkiä käskynannon jälkeen. Tähän viivytystä!

Paikkamakuun/-istumisen jälkeen tuleva seuruutus aiheuttaa ihan törkeää virettä, jota pitää ehdottomasti hyödyntää. Tuntuu, että silloin Ykä seuraisi vaikka maailman tappiin asti.

Myös keskiviikkona oli hyvä meno päällä, vaikka kuuma olikin. Pölhöiltiin lähinnä VOI-liikkeitä ja vahvistettiin ruudun kivuutta. Siirtymisiä sivulta eteen ja päinvastoin, sekä muuta sen sellaista pikkukivaa mutta silti tärkeää. Juoksusta seisahtumista treenattiin pitkästä aikaa.

Lopussa aloin opettaa Ykälle uusia tyhmiä temppuja, kuten sitä, minä kävelen polvillani ja koira ryömii jalkojeni välissä. Koska mikä kohottaakaan mieltä paremmin kuin koira, joka tekee hölmöjä asioita ihan kympillä, silmät loistaen ja häntä heiluen.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Viikon neljännet treenit

 HAKU
Kuvat otti Mari Kuusaro.

Tälle viikolle kyllä siunaantui ihan huolella treenejä - kahdet toko- ja kahdet hakutreenit. Silti riitti koiralla virtaa. Oltiin tokavika koirakko, joten virtaa ehti vielä kerätä lisää autossa odottelemalla. Ennen ekaa pistoa kävi ilmi, että siellä hillui jotain irti olevia, ulkopuolisia koiria, joten odotettiin hetki. Mutta Ykä kyllä haistoi niin tuoreet jäljet ja se häiritsi ukonnoutokeskittymistä. Lähetys polkua pitkin ylämäkeen n. 40-50m päässä olevalle piilolle, lähti rakettina. Ilmeisesti kävi hakemassa irtorullan maalimieheltä, mutta lähti sitten jäljestämään koiria ja pudotti rullan. Kutsuin takaisin, maalimies kävi hakemassa pudotetun rullan ja uusiksi. Toisella kertaa sama juttu, kolmannella onnistui ja sitten juostiinkin näytölle kuin hirvet.

Toka maalimies toisessa etukulmassa 20m päässä jyrkän kallion alla. Sain Ykän tosi hienosti nousemaan kalliolle ja näytölle mentäessä koetin tietty pitää liinasta kiinni, jolloin liukastelin märällä kalliolla kumisaappaissa vähän hasardin näköisesti. Mutten kaatunut!

Tässä mennään näytölle tuhatta ja sataa liukkaalla kalliolla

Kolmas maalimies (T) 30-40m päässä radan keskipaikkeilla oikealla. Ykä olisi halunnut jäädä ihanan tutun maalimiehen luokse, mutta tähän varauduttiin ja keskilinjalta oli näköyhteys koiraan. Huusin iloisesti "TÄNNE" ja sehän meni pätevästi.

Neljäs lähetys tyhjään vasemmalle, ihan törkeään mutalätäkkökeskittymään. Tarkoituksena että pääsee huomauttamaan koiraa, jos se jää pulikoimaan johonkin. Mutta ei jäänyt, etsi hyvin, mutta sai jo hajun oikeassa takakulmassa olevasta maalimiehestä joten ei edennyt kovin pitkälle. Heitin Ykän suoraan oikealle keskilinjan yli, ja hetken etsinnän jälkeen löytyi vikakin ukko. Näytöille tarvitsee kyllä jotkut ravilasit tai , kun ohjaaja ei aina pääse ihan niin nopeasti oksien välistä kuin koira...

Lopussa kaikki kehuivat tosi pätevää Ykää ja se kiemurteli iloisena lierona ja tykkäsi kaikesta.

--

Nyt ihmiset lähtevät Hämeenlinnaan viettämään kaverin häitä, ja koirat sirotellaan kukin omaan osoitteeseensa hoitoon. Ykä ja Vea lähtevät mökille, Nika mummulle ja Oma Keravalle toisille kavereille. Ja mainitsemisen arvoista oli myös se, että Oma kävi eilen lainaohjaajan kanssa mölliagiliteissa, ja sillä meni siellä tosi hyvin! Agi on kyllä niin Oman juttu.

torstai 23. toukokuuta 2013

Uimista hakumetsässä ja tokoa kaatosateessa

 Ykäkin pääsi pitkästä aikaa rehvaamaan koirakavereita! Yleensä mukana on vain Vea kun Yksä voi olla melko äänekäs leikkijä. Ykä oli ihan onnessaan kun puistossa oli KAKSI ihanaa haskinaista. Merlin-manssikin oli ihan ok. Myöhemmin puistoon tullut jäätävän kokoinen urostanskis sai olla olemassa, jos se ei haistellut Ykää.

Jos nyt vaikka ehtisi kirjoittaa jotain muutakin kuin koepölinää.

HAKU
Viime viikolla siis hakutreeneissä Ykällä irtorullat, aika huonosti irtosi pitkälle pistoissa mutta meni kun vaadittiin. Kaikki sujui muuten ihan ok, piilot etukulmissa ja toisessa takakulmassa. Tarkasti tyhjänkin hyvin. Tiistaina oltiin uudessa metsässä ja otettiin testiksi kiintorullalla. Ja sehän tietty kostautui, kuten odottaa saattoikin, mutta pitää tätäkin treenata välillä. Heti ekalla lähetyksellä Ykä sinkosi etsimään ja palasi kohta rulla suussa. Minä kehuin, kiinnitin koiran liinaan ja käskin näyttää - ja Ykä lähti hirveää vauhtia risut ryskyen menemään. Ja veti minut suoraan puoleen reiteen olevaan sadevesijärveen. Ajattelin että noh, ehkä vesi vain hämäsi uimisesta tykkäävää koiraa ja käskin uudelleen näyttää, mutta kävi nopeasti selväksi ettei Ykällä ollut hajuakaan ukon sijainnista. Lopulta päästiin ääniapujen avulla, kumisaappaat vettä täynnä ukkelin luokse.

Seuraavalla pistolla otettiin hyvin tarkka linjaus siihen, että rullaa ei tasan oteta turhaan suuhun vaikka kuinka väsyttäisi ja haluttaisi miellyttää ohjaajaa. Koska koiraan oli suora näköyhteys, näin kun se nappasi rullan löytämättä maalimiestä ja alkoi tuoda sitä minulle. Käskin samantien irrottamaan ja kun irrotti, lähetin uudelleen etsimään. Nyt löysi maalimiehen ja kehuin vuolaasti, kun toi rullan. Hieno, nopea näyttö, pysyin jopa liinassa kiinni!

Kolmas pisto taisi mennä aika hyvin; ukko oli kallion alla ja siten vähän hankala löytää. En ainakaan muista että Ykä olisi nappaillut rullaa. Mutta sen muistan kun pingoin Ykän perässä kallion laelle ja näin kun koira hyppää sieltä alas maalimiehen viereen... noh, ei siinä muu auttanut kuin mennä perässä ja kehua hirveästi.

Neljännellä pistolla Ykä oli selvästi väsynyt ja laahuili vähän omiaan, vaikka piilossa olikin T. Piilo oli n. 50m matkan päässä, alamäen alla. Otti taas rullan syyttä, josta tiukka irrotuskäsky. Lopulta taisin ottaa koiran sivulle, jolloin otettiin ääniapuja ja sitten Ykä löysikin T:n nopsasti. Itse en vaan voinut pitää narusta kiinni kun olisin lentänyt naamalleni alamäessä.

Loppuun vielä nostatuksen kautta rullantuontivahvistus, meni oikein näppärästi. Ykä oli ihan sikailoinen pieni hylje kun kaikki sitä lopussa kehuivat ja taputtivat.


TOKO
Maanantaina tokoiltiin ja huomattiin, että Ykä väistää ruutua. Tätä se teki siis kokeissakin, kun "en mä siis löydä tota ruutua joka on mun nenän edessä". Tätä lähdettiin korjaamaan palaamalla ruudun alkulähteille, eli laittamalla ruutuun namikansi ja vapauttamalla koira heti kun se on syönyt. Johan alkoi tulla nopeuttakin. 

Keskiviikkona Ykä ja Vea olivat ainoat koirat treeneissä, muita kai hirvitti se hirveä kaatosade... noh, me mennään treeneihin vaikka sataisi rakeita. Lisää ruutuharkkaa, myös siten, että Ykä näki Vean menevän ruutuun ja pitävän kivaa siellä. Vähän Ykää kismitti! Mutta hähää, siitäs sai. Lisäksi kiusasin koiraa vaatimalla siltä perusasentoa/maahanmenoa vesilätäkössä. Pallon sai vasta sitten kun asento oli oikea. Näin tehdään koira joka toimii säässä kuin säässä.
 
Kuolat poskella

AGILITY
Sunnuntaina pörrättiin agihallissa koko lössin voimin. Rata oli järkyn vaikea, ja tällä kultakalan muistilla ja vastasyntyneen vasan ketteryydellä menin pari estettä kerrallaan. Sitä paitsi Ykä haluaa paljon mielummin mennä puomille kuin putkeen. T teki saman radan Ykällä astetta nopeammin ja käyttäen alastulokontakteilla "SEIS"-käskyä. Toimi!

lauantai 18. toukokuuta 2013

VOI2

Tämän viikon tokotreenit ovat menneet varsin mahtavalla meiningillä, erityisesti keskiviikkona oli tosi hyvä fiilis. Tänään lähdettiin tokokisoihin hakemaan iloisuutta ja tekemisen meininkiä - jos siinä samalla saisi ykköstuloksen, niin ei siitä haittaakaan olisi. Alkuun Ykä olikin hyvin virtaisa ja hipotti menemään joka suuntaan, paikallamakuun jälkeen alkoi vaikuttaa vähän hakatulta mutta sain sen innostumaan pikkutempuilla.

Paikallamakuuliikkeen loppuessa Ykä lähti ihan superiloisena liikkurin luokse - kahdesti. Liikkuri oli muutenkin Ykän mielestä aivan i-h-a-n-a. Siksi olin yksilöliikkeissä hyvin tarkka siitä etten vapauttanut koiraa liikkeiden välissä. Se olisi nimittäin ihan satavarmasti juossut suoraan liikkurin luo.

Yksilöliikkeissä sekoitettu järjestys, taivaalla lenteli helikopteri, joten sanoin kaikki käskyt tahallaan tosi kovaan ääneen. Tuomarina Harri Laisi.

Paikkamakuu, 10. Pää pyöri, mutta Ykä pysyi maassa vaikka parin koiran päästä lähti hoffi käppäilemään. Kuuden koiran paikkamakuu!
Tunnistusnouto, 9. Lähti rauhallisesti, haisteli tooodeellla tarkkaan. Olin aivan varma että palautettu kapula oli väärä, mutta ei ilmeisesti ollut. En valita!
Liikkeestä istuminen, 9½. Jostain se puolikas napsaistiin.
Ruutu, 0. Ai mikä? Missä? En tiiä mikä ruutu on?
Seuraaminen, 8½. Lahnaa. Kerran jäi pysähtyessä seisomaan ja piti käskeä sivulle.
Hyppynouto, 9½. Oiskohan törmännyt siirtyessä perusasentoon.
Luoksetulo, 7. Ykä totteli pysähdyskäskyjä! JES! Eteentullessa törmäsi ja sivulle siirtyessä hyppäsi niin että osui nenällä mua leukaan.
Kauko, 8. Muuten ok, yhdessä maasta istumaannousussa piti sanoa kaksi käskyä.
Metallinouto, 9. Valitsin turhan kevyen kapulan enkä oikein saanut heitettyä sitä kunnolla vastatuuleen. Ykä vähän haisteli kapulaa ennen nostamista, ja oiskohan taas hypännyt sivulle turhan holskumaisesti.
Kokonaisvaikutus, 8

Yht. 243,5/320pts, VOI2.

Kunhan vielä saadaan meidän heikko kohta eli ruutu hinkattua kuntoon, ei ole ykkösen saamisessa enää mitään ongelmaa! Ja nuo törmäilyt + liian innokkaat sivullesiirtymiset pois. Niitähän ei juuri treeneissä näe, kokeissa näkee kun Ykä tietää etten voi tehdä asialle mitään... mutta nollaa lukuunottamatta ihan siisti pisterivi!

tiistai 7. toukokuuta 2013

VOI0

Jjooh, tokokokeet Tuomarinkartanossa, tuomarina Harri Laisi. Ykä oli tosi kovassa vinkuvireessä kentälle tultaessa, mutta heti kun piti mennä kehään, se alkoi vaikuttaa paineistuneelta. Pysyi kuitenkin sivulla, antoi tuomarin lääppiä jne, joten eespäin sanoi mummo lumessa. Olin tietty myös itse vähän hermona - eka tokokoe puoleentoista vuoteen ja viimeisimmät tottiskoekokemukset kesän hakukokeilta, jotka menivät ihan plörinäksi paukkuarkuuden takia. Ja tein ihan törkeästi kaikkia ohjausmokia, joista liikkuri joutui huomauttamaan... 

Liikkeet olivat yllättäen väärässä järjestyksessä, joten siinäkin meni vähän pasmat sekaisin. Jossain vaiheessa kentän laidalla ollutta pakua alettiin lastata metallikehikoilla, ja siitä aiheutuva kalina ja kolke sai Ykän paineistumaan ja odottamaan sotaa.

Paikallamakuu, 9. Oli aika poissaolevan oloinen, mutta meni maahan. Vielä vilkaisin vähän ennen piiloon menemistä, koiralla oli kyynärpäät hippusen ilmassa. Korjasi sitten ja oli yllättävän ryhdikkäänä, mitä nyt välillä tuli jotain hajuja joita muutkin haistelivat. Tuntui haistavan jotain kamalia sodanmerkkejä jo ilmasta, koska palatessa näytti vähän siltä että kamalaa on.
Tunnistusnouto, 7½. Koirahan oli ihan iloinen! Jotain lähmi kapuloita. Ja pudotti kapulan kun olin ottamassa sitä.
Seuraaminen, 9. Melko korkeat pisteet... pysyihän se elikko oikealla paikalla, mutta oli törkee lahna. Ilma oli tuulinen, piti oikein korvat höröllä kuunnella liikkurin ohjeita.
Hyppynouto, 8. Taas iloinen koira! Noutoliikkeet selkeästi kivoja. Palautusasento edessä oli vino.
Luoksetulo ja pysäytykset, 0. Seisomisessa valui monta metriä, hyvä että pysähtyi edes toisesta käskystä. Sitten olikin jo niin lähellä ettei kuunnellut maahanmenokäskyä vaan tuli eteen istumaan. Käskin sitten siitä maahan. Ööääähhhhrrggghh.
Kauko-ohjaus, 0. Tässä vaiheessa koira oli ääniherkkyyden takia jo sen verran säikky, että arasteli viereistä, tuulessa kaatuilevaa kehätelttaakin... ei tainnut kertaakaan nousta seisomaan.
Metallinouto, 9½. Iloinen koira, vaikka olikin teltan vieressä. Palautusasento edessä vino, siitä rokotus. Mutta hei, palautti jopa laukalla!
Liikkeestä istuminen, 10. JESSS KYMPPI WOHOO! Oli kyllä pakko vilkaista nopsasti olan yli, koska koira oli taas sen verran poissaolevan oloinen. Videolta näkyykin kuinka se kuikuilee taakse koko ajan, mutta pysyipä, pentele.
Ruutu, 0. Kattokaa videolta, en ees ala. Väänsin silti väkisin liikkeen loppuun vaikka liikkurikin jo luovutti.
Kokonaisvaikutus, 8. Vähän korkeat pisteet.

Yht, 175/320pts, VOI0.



Kokeen jälkeen kävin vielä heittelemässä Ykälle palloa kehän laitamilla ja teltan luona, ja kyllä se palautui sitten. Käytiin myös teltan sisällä. Nyt vaan armotonta äänitreeniä ja siedätystä ja kattelemaan seuraavia kokeita kalenteriin; ei enää näin pitkiä kisataukoja. Onneksi oon niin kovapäinen etten lannistu ihan pienestä. Ja kyllähän se ykkönen tuntuu makeammalta kun sen eteen on tehnyt vähän töitäkin!

TOKO
Maanantaina käytiin tokotreeneissä paikkailemassa kisamokia. Aluksi Ykä oli jokseenkin vaisu ja perusilmeeltään lähinnä " :-----( " -luokkaa, mutta syttyi kyllä nopsasti kun sytyttelin. Luoksetulossa karkasi kerran kun liikkuri sanoi "KÄSKY", vein pannasta takaisin. Sen jälkeen teki täydelliset pysäytykset ihan sikailoisena.
Ruudun kanssa ongelmia, koska Ykä ei edelleenkään suostu pysähtymään kun sanon "SEIS" vaan käppäilee vielä omiaan. Lisää treeniä. Lisäksi juoksi ihan täysiä ohi kun kutsuin seuraamaan. Karjuin perkelettä ja otettiin tätä uusiksi niin pitkään että onnistui. Pitää vaan itse muistaa sanoa "SEURAA" tosi kovalla ja ennen kaikkea iloisella äänellä, ja vaikka sanoa uusi käsky kun kuulen koiran tömistävän takana.

Kaukoissa kouluttaja jäi koiran taakse läpsyttämään käsiään, se selvästi haittasi Ykää joka ei sitten kuunnellutkaan jokaista käskyä. Kummasti nousi perse maasta kun tulin vähän kohti ja käskin uudelleen. Sitten kun lopulta nousi seisomaan yhdellä käskyllä, sai pallopalkan selän taakse.

Paikkamakuu niin, että olin eka 3min piilossa ja sitten 3min näkösällä selin koiraan. Kouluttaja läpsytteli käsiä ja kolisteli jotain, Ykä oli selvästi rennommin kun olin näkösällä.

Kaikkea muutakin treenattiin, mutta hauskinta oli kuinka Ykään syttyi ihan uusi vaihde kun otin esiin FRISBEEN. Sellaista ei oltukaan ennen käytetty palkkaleluna. Ihan ältsin makeeta seuraamista sai aikaan sillä. Lopuksi juoksutin Ykää ja Veaa Kaivarissa vapaana, nehän pörräsi söpön siivosti ympäriinsä.

torstai 2. toukokuuta 2013

Kaikkee

Vea on kohta jo Ykän kokoinen!

Sunnuntaina käväistiin pikaisesti peltoilemassa, on se Vea vaan taas kasvanut. Kevään tulo on ihanaa, kun ei tarvitse rämpiä koko ajan jossain loskassa ja aurinkokin paistaa välillä. Olen myös käynyt kahdesti hölkkäämässä, ekalla kerralla kaikkien kanssa ja tokalla kerralla Ykän ja Vean kanssa. Lyhyitä lenkkejä, joissa on myös paljon vapaana juoksemista. Voin sanoa että kerään katseita, kun mulla on neljä koiraa vyössä kiinni ja me jolkotellaan menemään.


Ykä painaa rapiat 28kg, siinä on jo vähintäänkin kilo liikaa. Näyttää omaan silmään pieneltä pyöreältä pullapojalta, joten koetetaan saada ylimääräinen silava sulateltua pois asap. Kyllä tuo liikkuukin, mutta vissiin on saanut liikaa sapuskaa.



Nyt holskunliha tummuu!


AGILITY


Sunnuntaina koko lössin + yleisön voimin aksatreeneissä. Namitäti piti huolta että treeniä odottelevat koirat olivat söpösti hiljaa. Alkuun treenattiin vähän keppejä naksun kanssa, meni ihan kivasti! Itse rata oli mukavan yksioikoinen, välissä kaksi vaikeampaa estettä eli keinu ja kepit. Ekalla ja tokalla kerralla pysähdyttiin suorittamaan molemmat ajan kanssa, kolmas otettiin irtoamistreeninä eli juostiin tuhatta ja sataa rata läpi keinun ja keppien ohi. Ykä irtosikin hienosti seuraaville hyppyesteille eli esteelle 6-9! A-este oli vissiin jotenkin pahassa kohdassa kun Ykä aina rynäytti melkein sitä päin, mutta sinne se aina kapusi.

 Koirakuiskaaja

TOKO

Maanantaina pitkästä aikaa 4min piilopaikkamakuu, koska oho, me ollaan menossa kokeisiin... oli tosi levoton ja vähän ennen ajan loppumista häiriintyi viereisen koiran vapautuskäskystä että kipitti mun luokse. Vein takaisin ja joutui olemaan siinä vielä hetken. Kun palasin sen luokse ja lähdin seuruuttamaan, koira oli padonnut sellaiset vireet että se vingahteli ja poikitti ihan törkeästi. Sain aika pitkään tehdä käännöksiä vasemmalle ja kerran vähän korjatakin, ennen kuin suoristui sen verran että sain palkattua. Hyvin on koira oppinut missä kohdin se yleensä saa pallon, joten nyt kun näitä liikkeitä ketjuttaa niin sehän on niin vireessä ettei ikuna.

Toinen tämän päivän kepulaliike oli tunnarit, jossa eka Ykä toi pokkana väärän ja sitten tokalla ja kolmannella kerralla heitti homman vähän läskiksi eli hyppäsi ensitöikseen etutassut edellä väärän päälle ennen kuin toi oikean. Ööh. Ruutu muuten ok mutta joko häntä tai etutassut jäivät ruudun ulkopuolelle. Liian iso koira selkeesti.

Mutta meidän ikuinen vihollinen eli luoksetulon pysäytykset meni ihan superhyvin ja ihan kohtuullisella vauhdillakin! Jee

Sen sijaan tämän päiväiset lyhykäiset "viimeiset treenit ennen koetta" -treenit menivät ihan päin persettä. Ainoastaan tunnari oli oikein hieno. Ja no pysyihän se koira makaamassakin. Noh, eikös sitä sanota että jos vikat treenit menee huonosti, koe menee hyvin...

Pylleröt