Iloinen bratwursti tuo äidille hanskaa, kuvat otti Mari Kuusaro
ESINERUUTU - VEA
Tiistaina olin kaikkien koirien kanssa keskenäni hakutreeneissä; sheltit pääsivät tallomaan esineruutualuetta ja muut pääsivät hommiin. Sää oli kuuma, onneksi hivenen tuulinen, maastona kuivaa metsää. Veaa en ollut ennen ohjannut (enkä ylipäätään noin nuorta koiraa haussa), joten mietittävää riitti. Vealla oli kova into alueelle, sai vetää niin paljon kuin sielu sieti. Komensin muutenkin tosi vähän. Esineellä (lapanen) ensin hetsattiin ja sitten avustaja vei sen n. 20-30m päähän. Veasta lähti ääntä, se oli selvästi enemmän ihmisen kuin esineen perään. Äänentulo loppui heti kun avustaja alkoi palata. Lähti kuitenkin hienosti etsimään lapasta ja sieltä se löytyi. Hihkuin heti kun otti lapasen suuhunsa ja alkoi tuoda sitä minulle. Taisi räkäistä esineen keskilinjalla, mutta saatiin hyvä leikki pystyyn ja heittelin lapasta parin metrin päähän, josta tuontia + leikkiä ennen irrotusta.
Tokana esineenä sama lapanen ja sama rutiini, nyt esine oli kauempana. Vea hiljeni taas kun avustaja tuli pois, lähetyksessä taisi livahtaa minulta otteesta ennen käskyä, mutta päästin menemään ja sanoin käskyn samalla. Tästä ei tullut huomautusta kouluttajalta, joten tein ilmeisesti ihan oikein näin nuoren koiran kohdalla... Nenä toimi koiralla hienosti, etsi pidempään ja hihkuin kun tuli näkyville esineen kanssa.
Toisella kiekalla esineenä hanska, taas hetsausta ja esine piiloon vasempaan etukulmaan. Tällä kertaa joutui etsimään pidempään, mutta penska selvästi tiesi mitä teki eikä juoksennellut turhia. Mahtava hakukone!
--
ESINERUUTU - YKÄ
Ekalla kierroksella esineet vietiin yksi kerrallaan maastoon hetsauksella siivittäen; Ykä kyllä hetsaantui mutta into ei ollut esineitä etsiessä yhtä kova kuin ihmisiä etsiessä. Ehkä oman osansa toi myös kuumuus. Jonkin verran tuli vain juoksenneltua metsässä nenä kiinni. Eka esine oli vasemman etukulman hanska, se löytyi vielä suht hyvin. Palautuksen jälkeen Ykä oli ihan sen näköinen, että "ok, hommat hoidettu, ei kiinnosta enää". Vaan ei auttanut, toka esine (muovikela keskellä takana) oli myös haettava. Hetsaantui hyvin, mutta etsiminen oli löysää haahuilua. Pari kertaa piti käskeä uudelleen menemään. Kun esine sitten löytyi, Ykä jätti sen metsään koska se oli ihan tyhmä... lähetin perusasennosta "TUOPA TÄNNE SE" -käskyllä ja koira meni samantien nöyränä hakemaan pudottamansa esineen. Nakki kelpasi palkaksi, pitää kyllä saada lisää motivaatiota itse esineisiin.
Tää on se tyhmä kela, koirakin näyttää vaihteeksi hakatulta kun pälli äiti ei anna jättää tavaraa mettään
Kolmas esine (lapanen) oikealla takakulmassa, tässäkin jotain haahuilua ja ja lisälähetyksiä, mutta löytyi silti.
Tokalla kiekalla esine (hanska) oli valmiina etukulmassa. Ykä lähti hyvin ja etsi hyvin, tiesi mitä oli tekemässä ja kohta kiikutti hanskan keskilinjalle. Esinemotivaatio edelleen hukassa, mutta työt pitää silti tehdä vaikka ois kuinka mälsää ja kuinka kuuma.
--
TOKO
Maanantaina tokotreenejä aivan ältsin hyvässä vireessä; eritoten seuruutusta oli ilo tehdä kun koira oli niin menossa mukana. Yksi treenaamista vaativa asia tosin on se, että kun sanon "SEURAA" enkä heti liikukaan, Ykä nostelee pyllyään. Olen siis lähtenyt seuruuttamaan liian äkkiä käskynannon jälkeen. Tähän viivytystä!
Paikkamakuun/-istumisen jälkeen tuleva seuruutus aiheuttaa ihan törkeää virettä, jota pitää ehdottomasti hyödyntää. Tuntuu, että silloin Ykä seuraisi vaikka maailman tappiin asti.
Myös keskiviikkona oli hyvä meno päällä, vaikka kuuma olikin. Pölhöiltiin lähinnä VOI-liikkeitä ja vahvistettiin ruudun kivuutta. Siirtymisiä sivulta eteen ja päinvastoin, sekä muuta sen sellaista pikkukivaa mutta silti tärkeää. Juoksusta seisahtumista treenattiin pitkästä aikaa.
Lopussa aloin opettaa Ykälle uusia tyhmiä temppuja, kuten sitä, minä kävelen polvillani ja koira ryömii jalkojeni välissä. Koska mikä kohottaakaan mieltä paremmin kuin koira, joka tekee hölmöjä asioita ihan kympillä, silmät loistaen ja häntä heiluen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti