Näytetään tekstit, joissa on tunniste agility. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste agility. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Hulluna tekstiä

Oma on saapunut kotiin ja lauma on jälleen koossa. Samaan syssyyn haettiin edellisessä viestissä näytetty ällöpentu, Käpäläkoplan LOL eli Lili uuteen kotiinsa meidän yhteiselle kaverille. Minitrikkiä siis tullaan näkemään paljon jatkossa! Ovelaa kun voi kipata näitä itselleen havittelemiaan koiria tutuille, niin ei tartte selvitä sitä pentuajan kakkarumbaa.

RALLY-TOKO/TOKO
T on tehnyt Ykän kanssa rally-tokoa, on hauskaa nähdä kun holsku painaa menemään jonkun muun ohjaamana. Minä tein perjantaina yhden ALO-radan koko lössin kanssa - sheltit olivat ihan älypäteviä! Isojen kanssa sai vähän vääntää kättä. Ehkä ne oli sitä mieltä että niille pitäisi tehdä AVO-rata erikseen, ei niiden enää tartte näitä vauvajuttuja treenata.


Tälle talvelle ostettiin vapaatreenivuoro läheiseen halliin, ja siellä olisi tarkoitus pörräillä öisin koska kuka nyt nukkuu yöllä. Ekalla kerralla treenattiin Ykällä ja Vealla hyppytekniikkaa in'n'out -malliin - kolme matalaa aitaa + neljäntenä tokohyppy eri korkeuksilla, lähetys palkalle aitojen takaa. Ykällä on aika hyvä hyppytekniikka, se vetää takajalat hyvin suppuun kehon alle eikä potkaise niillä taakse. Selkä kiittää! Myös jotain muuta pientä tokoiltiin hallissa, ja lopuksi kipattiin lattialle kokonainen laatikollinen tennispalloja. Holsku oli ihan pähkinöinä. Nikan kanssa tehtiin aksaa ja kristus kun mummu on innoissaan.

Toisella kerralla kokeilin Ykällä VOI-liikkeitä ja Nikalla aksaa. Ykä oli todella messissä kaikessa paitsi tunnarissa, jossa se oli vähän liiankin messissä ja kuolasi n. kaikkia kapuloita. Kerran toi vääränkin. No, yritystä ainakin oli. Ruudun paikantaminen alkaa myös olla hyvin kupolissa, ja kaukoja olen nyt tehnyt ylipitkältä matkalta takapalkalla. Toimii, ja toivottavasti toimii kokeissakin sitten kun matka on lyhyempi.

Kolmannella kerralla tehtiin oli Ykän kanssa aiheena houkutus ja seuruutuksesta hyppääminen, eli pari uutta rallyn AVO-luokan liikettä. Hypyssä ei minkäänlaatuista ongelmaa, eikä kyllä houkutuksessakaan. Vaikeutin vielä liikettä laittamalla pallojen lisäksi aukinaisia namipurkkeja houkuttimiksi ja kiertelemällä niitä hyvin läheltä. Vielä pitäisi saada jotain oikein haisevaa ja herkullista houkuttimeksi. Kaukot koko kentän pituudelta ok.

AGILITY
Nika-mummu on ollut TODELLA liekeissä agilitysta, ihanaa kun se on niin syttynyt lajiin. Pitää vaan osata ottaa sikäli varoen ettei liukastumisia ym tule.  Kepit menee ältsin hyvin ja erilaisia hyppykaavioita oli ilo tehdä, kun koira kuuntelee. Lauantaina käytiin tekniikkakurssilla ja ihmettelen yhä miten voin olla niin käsittämättömän tauno kun en vaan älyä miten mikäkin kaavio menee. Mutta ehkä se tästä, nyt on ainakin ehkä jotain kaalissa. Hullua keskivartalojumppaa tuo ainakin on! Ehdittiin myös kerran itsenäisesti vääntää takaakiertoja.

HAKU
Viime sunnuntaina ALO-mallin rata, kiintorulla. Maalimiehet molemmissa etukulmissa ja vasemmassa takakulmassa - tarkoituksena risteilyttää keskikohta + oikea takakulma ja viskata koira sieltä ukolle. Ja tietty tsekata pysyykö Ykällä polla kasassa eli että se ei ota kiintorullaa tyhjillä suuhun. Ja sillähän pysyi. Hakualueella ja sen reunoilla pärryyttelevät mopopojat vähän laajensivat Ykän kaaria kun se kai ajatteli että ne saattaisivat olla ukkoja, mutta muuten Ykä upposi hyvin ja suoraan. Keskivaiheen+takarajan risteilytyksessä oli aika väljät tunnelmat kun Ykä ohitti minut noin kahden metrin päästä laukatessaan tuhatta ja sataa keskilinjan toiselle puolelle, mutta annoin mennä kun sillä oli niin hyvä draivi päällä.

Tänään sadesäässä ALO-mallin rata irtorullilla. Maalimiehet molemmissa etukulmissa ja vasemmalla keskellä, eli vain kolme pistoa jolla jokaisella ukko. Oikean etukulman kanssa sai vähän tehdä töitä että ukko löytyi, mutta hyvin upposi syvälle.

Anna pallo

torstai 25. syyskuuta 2014

Rallya, hakua, aksaa

Laakereilla ei olla levätty vaikka blogi ei olekaan päivittynyt. Väänsin Ykälle ja Vealle Hangon rally-toko -kokeissa tokat ykköset, eli tämän viikon kisoissa tavoitellaan koularia! Ihanaa kisata pitkästä aikaa alemmissa luokissa kun onnistuukin jossain, alkoi vähän jo usko pettää kun seitsemän tokon VOI-kokeen jälkeen ei vaan sitä yhtä ykköstä tipu. Mutta saadaan me sekin vielä, aikanaan. Kunhan vain:

1) ostetaan tunnareita
2) ostetaan ruutunauhaa
3) treenataan...
4) mennään kokeisiin

Nyt saatiin talvikaudelle vapaatreenioikeus lämmitettyyn maneesiin, joten voidaan mennä öisin tekemään hommia! Kun ei pitäisi esim. nukkua. Mutta lämmin maneesi! Talvella! Ykälle VOI-hommia, rally-tokon AVO-luokkaa (kuten aiemmin todettua, sopimuksemme mukaisesti, T ohjaa sitä siinä) ja verrytyksen puolelta keppitreeniä ja hyppytekniikkaa, Nikalle aksaa ja rallya. Omalle rallya jahka se palaa mammalomalta (ja aksaa mutta en ohjaa sitä siinä). Veaa mun ei tartte katsella ennen kuin se menee rally-tokon VOI:hin. Mikä ei toivottavasti ole ihan huomenna. Nyt on pakko mennä reenaamaan kun on kerta tästä ilosta maksettu.

Yhden syyskuisen viikonlopun Ykä ja Vea olivat mökillä hoidossa, olivat ilmeisesti olleet nätisti ja liikkuneet aivan hirveästi. Jälkimmäisestä johtuen ne (erityisesti Ykä) olivat melko juntturassa seuraavat päivät, mutta onneksi myös väsyneitä eli lepäilivät kyllä tyytyväisinä pari päivää. Ensi viikolla tulee taas hieroja tsekkaamaan, missä kuosissa holsku on.

RTK

Ykä oli jotenkin ihan ihmevireessä Hangon kokeissa, vähän samanlainen mitä se on jos treeneissä otan sen kentälle virittymään ja suorittamaan suoraan autosta. Minkä siis tein nytkin, koska yleensä raitakoira muistuttaa kokeissa enemmän perässävedettävää siikaa. Mutta nyt se oli jopa aika lailla perseilevä itsensä, mm. HAUKAHTI minulle kesken radan. Hullua! 96/100pts ja ALO1 sieltä ropisi.



Vea ei ollut ihan niin häiriintynyt vieraista koirista kuin mitä se oli viime kokeissa, mutta täällä olikin koiria paljon vähemmän. Tyty käyttäytyi aika kivasti ja oli kentällä hyvin kuulolla. Niinpä se räjäytti potin ja voitti pisteissä veikkansa, saaden 99/100pts, ALO1 ja sijoittuen toiseksi. Nyt vielä yhdet ALO1:set niin voin lakata pilaamasta T:n koiraa poikittavalla rapuseuraamisella!

HAKU
Jossain välissä hakuiltiin, Ykälle lähes kokeenomainen rata. Alueen syvyys molempiin suuntiin 50m ja pituus 100m. Vasempaan etukulmaan tyhjä, sinne irtosi aika kivasti kun sinne oltiin tallottu vahva haju hetkeä aiemmin. Takaisin kutsuessa ei ollut järin suorassa linjassa toiselle puolelle heittoa varten, joten varmuudeksi pysäytin ja lähetin uudelleen suorana. Oikeasta etukulmasta löytyi eka maalimies 50m:stä ja Ykä liikutti irtorullan minulle vauhdilla. Näyttö suora ja hieno.

 

Edettiin noin puoleenväliin rataa ja iskin koiran oikealle, tarkoituksena että se etenisi tikkana alueen takalinjalle ja saisi sieltä hajun takakulmassa olevasta tokasta ukosta. Ja niinhän se tekikin! Tosi hieno. Vika maalimies oli vasemmassa takakulmassa, eikä siinäkään ongelmia. Tälle näytölle roikuin kokeeksi liinassa kiinni, sillä ei ollut minkään valtakunnan merkitystä koiran menoon. Yhden tyhjän olisin voinut ottaa keskivasemmalle, mutta ihan sama. En kai raportoinut tätä edeltäviäkään hakutreenejä, mutta ne meni hienosti ja tehtiin esineruutuakin erittäin hyvällä menestyksellä (yksi oma esine [jääskraappana toimiva muovilaatta] ei apuja). Kiva tietää, että Ykä handlaa hommat vaikkei titteleitä olekaan. Ja piru vie kun se rakastaa työntekoa.


AGILITY
Nikan kanssa ollaan aksailtu, minä olen ihan uuno agikentällä mutta alan hiljalleen oppia jotain. Ensin pitää vaan sähläillä. Aika karvalakkimeininkiä mun ohjaamiseni vielä on, mutta ei sillä varmaan ole mitään väliä koska me pelataan Nikan kanssa aika hyvin yhteen. Meillä on tälle vuodelle jopa lisenssikin ostettuna, mutta katsotaan nyt uskaltaudutaanko oikeisiin kisoihin ennen ensi vuotta. Yksissä möllikisoissa kuitenkin käytiin ja sepä olikin aika kivaa! Mölliradalta napattiin nollatulos (vaikka meinasin juosta päin estettä ja tein jonkun oudon ohjausliikkeen joka aksaa paremmin osaavien mielestä oli "mielenkiintoinen"), kisaavien rata vedettiin kahdesti! Ekalta kiekalta hylly, koska meillä oli jotain erimielisyyksiä siitä pitääkö muurin yli hypätä, mutta muuten rata meni hienosti. Tokalla kiekalla korjailin paljon omia ohjausmokia ja saatiin -5 virhepistettä (oisko ollut taas se muuri) sekä rapiat 6s yliaikaa. Nika oli aivan törkeän hieno pieni agieläin! Kepit, meidän murheenkryyni, meni molemmilla kierroksilla tosi hyvin, kun ensin otin koiran haltuun. Saisipa oikeissakin kisoissa mennä saman radan kahteen otteeseen...


Nika on myös paikannut mamma-Omaa tämän ohjatuissa aksatreeneissä, eilen käytiin imemässä viimeiset opit mukaan talven varalle. Rengasta pitää treenata enemmän, mutta muuten kaikki alkoi mennä aika sutjakasti. Kepitkin meni aivan älyttömän hyvin. Tähtien asennot olivat myös oikeat ja Nika palkkaantui ihan raivona vinkuvasta tennispallosta - yleensä se haluaa vaan namia eikä sitä lelut kiinnosta yhtään. Meistä on kyllä lutviutunut aikamoinen tehotiimi!


Loppuun hullu läjä ratoja, joita ollaan menty:

 Omatoimitreenirata, jossa kaksi osaa: 1-6 sekä 20-28

Keskiviikon ohjatun treenin rata: 1-8 ja 20-25

 
 Möllikisojen möllirata


Möllikisojen kisaavien ykkösluokan rata

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Hoplaa

Sopu sijaa antaa

Laumalla menee oikein hyvin. Ykällä kävi hieroja viikon välein viisi kertaa, nyt on kahden viikon paussi. Ero on suhteellisen huima. Ensimmäisellä kerralla, kuten todettua, selkä oli aivan täysin jumissa eikä liikkunut mihinkään suuntaan, jaloista nyt puhumattakaan. Pikkuhiljaa jumeja ja herneitä on saatu auki, ja viimeisimmällä kerralla saatiin ensimmäistä kertaa molemmat takajalatkin täysin veltoksi lihaksi. Ja se, jos jokin, on paljon. Selkä on nyt paljon elastisempi kuin aiemmin. Aiemmin vapaana juoksutuksen jälkeen esiintyneet takajalkojen supertärinät ovat melkein kokonaan jääneet pois; tänään metsässä jalat taas vähän tärräsivät mutta tärinä loppui nopsaan. Ykä on muutenkin ollut huippuiloinen ja ystävällinen, eli valoa näkyy tunnelin päässä!

Vea onnistui rei'ittämään kylkensä tuossa viikko takaperin, juoksi ilmeisesti pellolla oksaa päin. Kolmella tikillä selvittiin eikä reikä onneksi koiraa juuri kiinnosta.

Jonkin verran ollaan reenailtu kaikenlaista, Ykä ja erityisesti kasvattajalta astutusreissulta kotiin palannut Oma on todella liekeissä mistä tahansa treenaamiseen liittyvästäkään. Olen alustavasti ilmoittanut Oman elokuun rally-toko -kisoihin, mutta jos merle on kantavana niin pitää kysyä saanko vaihtaa koiraa.



Ylläolevan kaltaista rataa tehtiin sunnuntaina, voi olla että unohdin jonkin yksittäisen esteen kartasta mutta ihan sama. Minä ohjasin Nikaa ja kaveri ohjasi Omaa oman koiran ollessa hoidossa. Oma ohjaantui aika hyvin vieraallakin, mutta se ei tullutkaan yllätyksenä - Oma seuraa ketä tahansa jolla on nakkia. Nika-mummu veti radan myös ykkösellä läpi. Loppuminuuteilla otin Ykänkin pyllyilemään jotain, eli tehtiin rata ilman A-estettä ja puomia. Vitsi että oli kivaa kaikilla! Treenien jälkeen otettiin vielä lyhkäisesti rally-toko -juttuja.


Oman luonnetesti- ja tokotulokset näkyy nyt KoiraNetissä - mahtavaa, että kaikilla meidän koirilla on jotain tuloksia ihan virallisestikin!

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Viikonloppu Ykän ja Nikan kanssa

Käytiin omatoimitreenaamassa Ykän kanssa kun kaverit pyysivät mukaan, ei mitään rankkaa eikä mitään liikaa. En ole pitkään aikaan nähnyt Yppylää niin kertakaikkisen ILOISENA. Tehtiin ruutua, tunnaria (joka meni sikahyvin), jääviä (seiso + maahan) ja kaukoja. Ja paikkamakuuta ohjaaja näkyvissä, jotta pystyin palkkaamaan ryhdikkäästä tönöttämisestä. Myös vähän noutoja joissa pitkä ruoho auttoi sitä, ettei Ykä töräyttänyt suoraan etutassut edellä kapulaan - kapulat nääs hukkuivat heti maastoon kun heitin ne ja karvajalan piti niitä vähän etsiä. Mutta hyvä niin! Eipähän ainakaan satuttanut itseään. Sitä paitsi käytin vieraita kapuloita, eikä eläin yhtään lähminyt tai haistellut niiden tuomista! Jess! Mutta siis voi kristus kun se oli iloinen pieni holskunpoikanen. Aika hyvin se tuntuu kestävän pelkillä lenkityksillä olemisen, mutta sen naamalle leviää niin tolkuttoman leveä hymy treenien jälkeen ettei sitä katsellessa voi muuta kuin nauraa.


Illalla käppäiltiin Ykän ja Nikan kanssa agihallille rapiat 7,5km. Eilen oltiin käppäilty toinen mokoma, joten vähän mietin että miten Nika-mummu jaksaa aksaa. Mutta mitä vielä, sehän oli superpätevä ja ihana. Ylläolevaa rataa väännettiin ja homma sujui hiton hyvin. Ja koska Ykä nyt oli mukana, tein senkin kanssa radan pari kertaa ja ei hertsileijaa se olisi hyvä agikoira jollei olisi rikki. Irtoaa hyvin ja on hemmetin nopea ja tunnollinen. Ja niin maan mahdottoman iloinen.

Nyt pitää seurailla alkaako Ykän selkä jumittaa, eli kuinka pahasti tällainen satunnainen perseilytreenaus Ykään vaikuttaa. Omalle pukkasi juoksut ja se lähti kasvattajalle, joten tässä alkaa muuten olla kohta vähän treenikaverin puutetta... on se kumma kun on neljä koiraa ja silti pitää pähkäillä että kenen kanssa sitä muka lähtee baanalle!

tiistai 13. elokuuta 2013

Agia ja tokoa mahtavalla meiningillä






Tällaista hullua rataa huideltiin agilityssa sunnuntaina. Mukana oli koko konkkaronkka. Jopa minä (!!) opin radan sen jälkeen kun olin kaksi kertaa mennyt sen Ykän kanssa välipalkoilla (=palkkaan koiran kun en tiedä mihin pitäisi suunnata seuraavaksi, ja tähyilen epätoivoisesti numerovihjeitä samalla), ja sen jälkeen menikin kuin vettä vaan. Pari kertaa Ykä meinasi karata kutosputkelle väärästä suunnasta, ja kerran taisi jopa mennäkin putken väärään suuntaan, muuten sain ensin karjuttua ja sitten ohjattua paremmin. Kaiken ohjauksen olisi tietty voinut hoitaa jotenkin hienommin, valssaten ja pakkovalssaten, mutta vaikka homma ehkä vähän ulkopuolisen silmään säheltämiseltä näyttikin, sain koiran menemään sinne minne pyysin. Heitin radan vielä pariin otteeseen Vean kanssa, pikkusakua oli myös kivaa ohjata!

Muuten treenattiin Ykän kanssa keppejä, osaa muuten ihan sikahienosti jo pujotella jos lähdetään läheltä keppien oikealta puolelta! Vasen puoli kaipaa vielä treenausta. Lisäksi kiusasin vähän Ykää laittamalla sen menemään keinua, toki siten että pehmensin kolausta. Oli se vähän hupaisansurkeaa katsottavaa kun iso uros seisoo korvat luimussa keskellä keinua ja ilme on luokkaa ";-------((". Namihoukutuksilla kuitenkin päästiin monta kertaa pahan keinun yli.

TOKO
Tänään tokoa, ja Ykä oli aivan törkeän paljon kovemmassa vireessä kuin viime keskiviikkona! Alkaa näköjään lomaväsymyksen vaikutukset jo lakata. Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että namina oli pitkästä aikaa JUUSTOA joka oli ilmeisesti parasta ikinä. Alkuun temppuilua eli jalkojen välistä pujottelua ja uutuutena ohjaajan kiertämistä peruuttaen. Aika pätevää pyllynkäyttöä! Hihnassa ja hihnatta seuraamiset liikkurin käskyttämänä ryhmässä aika bueno! Välillä piti huomauttaa kontaktista, mutta suurimman osan ajasta aika jees. Piilopaikkamakuu ja -istuminen parin minuutin ajoilla, jotain Ykä haisteli ilmaa (kuten aina) mutta eipä muuta. Liikkeestä istumisessa jäi ekalla kerralla seisomaan, kun käskytin liian hempeästi... tästä viisastuneena sanoin kaikki loput käskyt natsimeiningillä ja jopas kun koira teki just eikä melkeen niin kuin käskettiin, ja vieläpä iloisesti ja nopsasti. Monen monta liikkeestä istumista putkeen aivan nappiin!

Tässä välissä taidettiin pitää taukoa ja temppuilla jotain tyhmää, kuten tapana on.

Metallitasamaanouto tosi hieno ja laukkasi jopa molempiin suuntiin! Noudot on kyllä Ykän mielestä jostain syystä sikakivoja. Hyppynoudossa heitin kapulan tyhmästi jonnekin tuolin taakse piiloon, joten ekalla kerralla Ykä joutui sitä vähän etsimään. Tokalla kerralla heitin lähemmäs. Kaukoissa myös natsikäskyt, ei jättänyt yhtäkään liikettä suorittamatta! Vähän tuppaa etenemään, mutta edetköön sitten kun kerran ollaan näin lähellä koetta. Ruutuun lähetys liikkuroituna, selvä käsky ja Ykähän paineli tötsien keskelle. Tarvitsi kaksi "SEIS"-käskyä ja jäi sittenkin seisomaan vähän liian eteen, josta käskin peruuttamaan ja oikeaan kohtaan pysähtymisestä palkka. Toka menikin sitten jo paremmin. Näköjään pitää vaan oikeasti natseilla niin hommat hoituvat. 

Loppuvaiheessa treeniä alkoi sataa ja vähän jyrähtelikin - siitä Ykä meinasi ottaa paiseita, mutta temppuiltiin juuri silloin ja sain koiran messiin aika nopeasti. Sen jälkeen ei muistellutkaan tyhmiä ääniä.

Ihan mahtavat treenit, koira oli loppuun asti kovassa tekemisvireessä ja asiat luistivat kuin rasvattu.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Ykä on superhakukoira!

Treenattu on, välillä neljä-viisikin kertaa viikossa! Eli tekemistä on riittänyt tokon, haun ja agilityn merkeissä. Ykä on ollut aivan mieletön ässä hakutreeneissä, viime kerralla kiintorullalla ja sitä edellisellä kerralla irtorullilla. Etenee vauhdilla ja suoraan sinne minne käsketään, tyhjiinkin. Risteilee ohjauksesta aivan törkeän hienosti ja innokkaasti. Näytöille kiitää sellaista vauhtia että hirvittää. Ihana eläin, jonka kanssa on iso ilo treenata ♥ vaikkei kisoihin ikinä paukkupelon vuoksi päästäisikään, jo pelkkä treenaaminen tuo minulle todella paljon iloa.

Tokossa virettä pitää jopa vähän hillitä, ettei se ala purkautua äänen kautta ulos. Hillitseminen onnistuu mm. seuraamisen yhteydessä sillä, että heitän hartiat rennosti ja kävelen hitaammin. Uusia tyhmiä temppujakin opetellaan, tällä hetkellä treenin alla pakittaen jalkojen välissä pujottelu. Ykällä vaan tuntuu olevan koko ajan ihan sikakivaa ja sekös se mahtavaa on.

Agissa tuota on helppoa ohjata, ja sen saa pysäytettyä melkein tilanteessa kuin tilanteessa jos se on matkalla väärään paikkaan. Viime treeneissä Ykä pisti mut oikein kunnolla juoksemaankin, että ehdin seuraaville esteille ennen sitä.

Eilen meillä oli käymässä pieni juoksuinen Iska-bedlari, jolle piti eka vähän pölistä ennen kuin Ykä huomasi sen olevan ihana uusi pusuteltava tyttöystävä. Iska leikki Vean kanssa olkkarissa, Ykä yleensä vähän komentaa Veaa jos se riehuu, nyt oli tosi nätisti. Hirveästi halusi mennä haistelemaan ja vähän leikkimäänkin, ja sai heilutella siinä häntäänsä jos ei alkanut haukkua. Haukkumisesta pyysin hetkeksi pois rauhoittumaan. Onni on leikattu uroskoira, joka ei mene sekaisin juoksunartuista.

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Lomiltapaluu


Säät ovat kyllä suosineet, se on sanottava! Ehkä vähän liiankin kanssa; +30 varjossa alkaa verottaa jo itsekutakin. Mutta lomaviikko meni hyvin rattoisasti, käytiin kahdella mökillä ja koirat uivat ja juoksivat minkä ehtivät. Mahtavaa nollausta kevään ja kesän ankaran treenirupeaman keskellä. Ykä nyt on hyppinyt laiturilta veteen jo monena kesänä, ja nyt saatiin Vea seuraamaan esimerkkiä pienen rohkaisun avulla. Ykä kyllä pöllii haettavat lelut vaikka Vea ehtisi niille ensin, sikapossu.

Juhannus meni mukavasti kaupungissa, käytiin Vean ja Ykän kanssa Laajasalon rannassa riehumassa ja palattiin sitten kiltisti kotiin.




AGILITY
Sunnuntaina agia viileässä hallissa, luojan kiitos. Rata lainattiin jostain blogista, linkkaan kun löydän taas. Ykä oli aivan ältsin kiva ohjattava, irtosi hyvin ja kuunteli! Tokalla kerralla minäkin (!) muistin radan ulkoa, niin kiva se oli. Ei mitään hidastelua putkissa. Ihan sikakiva rata. Tosin kun yritin samaa salamaakin nopeamman Oman kanssa, niin erityisesti 10-putken jälkeen piti spurtata ihan tosissaan, että sai ohjattua koiraa esteille 11 ja 12.




TOKO
Maanantaina treenit, asteita taas riitti joten kaikki olivat vähän puoliunessa. Alkuun temputtelua; jalkojen välistä pujottelua, jalkojen välissä seuraamista, ryömimistä ym. Piilopaikkamakuu, piilopaikkaistuminen ja ryhmässä seuraaminen, sain kyllä Ykäänkin eloa. Hyppynouto meni hyvin, mutta tasamaametallinouto oli jotenkin liikaa. Ykä jäi monta kertaa vaan läähättämään ja seisomaan kapulan luokse. Lopetettiin hyvään suoritukseen. 

Keskiviikkona vähän jopa satoi, mutta sää oli silti melko trooppinen. Treeneistä muistan lähinnä sen, että tajusin millä äänensävyllä minun pitää milloinkin kaukoissa käskyttää. "ISTU" korkeammalta, "SEISO" keskiväliltä ja "MAAHAN" matalalta. Toimii! Niin ja otettiin jääviä juosten; seisomisessa ottaa pari ektra-askelta mutta muuten ok, maahanmeno ok, istuminen oli uusi joten sitä hinkattiin. Nyt menee sekin jo hölkkävauhdissa.

Tässä jännää temppuilua

HAKU
Koska helle oli tiistaina niin järkky, otettiin pelkkää esineruutua. Maasto tosin oli hyvin haastava tiheine aluskasvillisuuksineen. Alue 50m x 50m. Ykä hetsaantui hyvin kun sidoin sen puuhun ja paiskoin esineitä, mutta se joutui odottamaan omaa vuoroaan aika pitkään. Alueelle mentäessä into oli korvinkuultava. Esineet etukulmassa, takana keskellä ja takakulmassa. Mutta vaikka lähetin vasempaan etureunaan ja mielestäni koira etsi hyvin ja pitkääkin, se ei löytänyt mitään ja tuli takaisin. Lähetin keskeltä uudelleen, sama homma. Samoin takareunasta. Palattiin sitten etukulmaan ja yritin painaa koiraa etsimään sieltä paremmin, mutta Ykä vaan pörräsi siinä 10m päässä. Kaveri kävi sitten esineen luona kun pidin koiraa kiinni, ja sen jälkeen Ykäkin löysi leikkipatukan. Sitten lepuuttelemaan muiden vuorojen ajaksi.

Lopuksi ilmaisuharkkaa; maalimies kipitti näkölähtönä pellon poikki ja piiloutui. Ykä lähti kuin raketti ja tanner tömisi, mutta nenä ei ollut auki ja sillä kesti hetki löytää maalimies. Rullan toi vähän hitaammin mutta laukaten silti, näytölle taas kiidettiin tuhatta ja sataa.


 
Ääliölauma pönöttää

 Norpat
 
En kestä kun nää kaks on niin söpöjä

 WHARRRGARBL

 Niin komee!

4,5v

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Seikkailuaika


Viime viikon perjantaina treffailtiin paria cockeria ja niiden omistajaa, jota holskut rotuna kiinnostivat. Ykä oli oikein nätisti ja edukseen. Lauantaina pörrättiin pellolla ja hiekkakuopalla oman lauman ja Merlin-manssin kanssa. Peltokuvat otti Laura Niska.

  

Sunnuntaina handlasin Veaa mätsäreissä, niistä lisää täällä. Näin myös yhden ällöttävän 9vko vanhan holskutytön. Illalla aiemmin mainittu cockerin omistaja ohjasi Ykää agilityssä ja Yppylähän oli pätevä myös vieraissa käsissä. Maanantaina tokoiltiin. Tekniikan hiomista, mm. perusasennosta maahanmenoa ja siitä nousemista oikeaoppisesti, l. siten että perse pysyy aloillaan. Myös yleisiä VOI-juttuja ja erityisesti ruudun kivuutta.

Tiistaina ajeltiin Luhtilaukkaajien maastoviehetreeneihin Hyvinkäälle; Ykä keksi kuvaajan puolivälissä mutta jatkoi kyllä jahtia hyvin kun lähdin mukaan kannustamaan. Muut laumasta menivät koko 300m oikein näpsäkästi! Oli hauskaa, haluan kyllä mennä uudelleen. Taas uusi harrastus! Torstaina taas tokohommia, treeneistä päällimmäisenä muistissa palkattomuustreeni. Ykän vire vaan nousi ihan törkeäksi ja sen nenä vuoti. Tätä lisää; liikkeiden ketjuttamista ja palkka vasta parin liikkeen jälkeen.





Tänään ageilin Ykän kanssa itse, se oli oikein mahtava ohjattava. Opeteltiin kontakteja ja irtoamista, putkissa ei ollut enää ongelmaa! Pussiinkin irtosi superkivasti sukeltaen. Toisella radalla tehtiin siis ns oikeaa rataa ja toisella tehtiin jotain omia ratkaisuja.