Oman ekat AVO-kisat ja Ykä-pohdintaa

Käytiin tosiaan Oman kanssa HKSH:n seuramestiksissä hauskuuttamassa ihmisiä. Nollahan sieltä tuli, 181/320pts, mutta se oli ensimmäinen kokeemme pitkään aikaan ja sekä koiraa että ohjaajaa jännitti. Mutta käytiinpähän!

Ruutu, 0. Ruutu oli ensimmäisenä liikkeenä, enkä valmistellut Omaa riittävästi, joten eipä se sinne osannut mennä. Kokeen jälkeen tehtiin korjausliikkeenä hallissa sama, mutta ohjatuilla valmisteluilla, ja irtosi hienosti. Ohjaajan kämmiä siis vain.

Liikkeestä seisominen, 9.5 Ihan jees!

Luoksetulo, 8. Peeloili jotain ennen kuin siirtyi kunnolla sivulle, muuten nopsa ja kiva.

Seuraaminen, 7,5. Omaa jänskätti, ja jännätys laski sen normaalia pk-seuruutasoa jonkin verran. Jäi myös himmailemaan yhdellä suoralla, kun ei ollut varma kuuluuko seurata vai tehdäänkö jättöjä.

Kaukot, 5. Ei suorittanut yhtä vaihtoa. Liikkui vähän taaksepäin.

Liikkeestä istuminen, 0. Jäi seisomaan. Olisi tarvinnut isompia apuja, joita käytin kentän ulkopuolella treenatessa, mutta en näköjään sitten kentällä vaikka kovasti muuta väitin...

Nouto, 0. Kapulaa heitettäessä tuijotteli jonnekin taakse, eikä tajunnut heittoa. Lähti kyllä käskystä, muttei tiennyt mitä pitäisi tehdä ja bongasi ruudun. Käytiin sitten yhdessä hakemassa kapula.

Merkille lähetys, 10. Ruudusta viisastuneena tajusin sentään merkillelähetyspaikalle siirtyessä valmistella Omaa siihen, ja sehän menikin sitten täysin nappiin. Aika perusmeno, tämä liike näs meni kenraaleissa ihan puihin.

Estehyppy, 9. Hyppäsi päin, mutta korjasi sitten oma-aloitteisesti sivulle.

Paikkaistuminen, 6. Muuten tosi hyvä, mutta valui maahan kun ohitin sen, ihan sen näköisenä kuin se olisi miettinyt että "apua, ei kai tämä ollut se liike jossa piti olla maassa ja minä istun :----(".

Kokonaisvaikutus, 8.

181/320pts, AVO0, sij. 2./3. Ei kun treeniä vaan ja ohjaaja voisi muistaa olla vähemmän puupökkelö kentällä!

--

Ykä kävi toissapäivänä hakumetsässä, ekaa kertaa sitten kesäkuun alun, jolloin pääsi suorapalkalle. Nyt ajattelin kokeilla kylmiltään ilmaisua irtorullilla, jos se ei sitä muistaisi niin ihan sama. Mutta pentele, koirahan oli aivan jäätävä ässä, upposi metsään kuin veitsi voihin ja palasi rulla suussa naama näkkärillä. Kolme pistoa joista jokaisella ukko, näytöille sai juosta vapaana. Ihan hullun tyytyväinen pieni polsku se oli, kun kerrankin sai tehdä Juttuja, ja vieläpä Hakua, joka on Ihanaa. Nykyään sen kanssa ei voi oikein enää treenata ollenkaan, kun se menee siitä niin kipeäksi, mutta voi pojat että se oli iloinen. Nyt sitten taas vähän aikaa rauhallisemmin. Vietetään viimeinen meidän yhteinen kuukautemme tekemällä kaikkea kivaa ❤

 Lihasköyhyys alkaa jo näkyä selvästi

Kyllä sitä aina välillä miettii, että onkohan lopetuspäätös nyt ihan oikea. Erityisesti sitä miettii silloin, kun koira poukkoaa häntä töttöröllä metsässä tai tarjoaa kaikki temppurepertuaarinsa liikkeet nameja kerjätessään ja on ihan hirveä sika. Heiluttaa häntää helikopterina ja kierii sängyllä pöristen. Mutta sitten kun se taas seuraavina päivinä on selvästi kipeä, kävelee huonosti ja sen takajalat tärisevät, sitä tietää.

 Opettaja ja oppilas

Kesäilyä

Oma täytti eilen 8v! Se on ollut meillä jo neljä ja puoli vuotta, aika hullua. Hölmö pieni eläin. Aluksi se tuli vain täyttämään Myran jättämää aukkoa, ja sitten siitä kuoriutuikin melkoinen harrastusherhiläinen.

Nikan kanssa on tehty rallya, heinäkuussa viimeistään taas kisoihin. Hyvinhän se treeneissä pelittää, mummeli.

Viime kisoista, joissa puskettiin yhdessä rata läpi vaikka tulosta ei tullutkaan

Ykä pääsi viime viikolla etsimään kolme maalimiestä metsästä ja oli ihan onnesta soikeana. Alunperin piti vain mennä jelppimään kaverin koiran ilmaisuissa, mutta se oli niin nopsasti hoidettu että vedettiin sitten muitakin koiria samaan syssyyn. Ohjeistuksena piilottelijoille suorapalkka pallolla ja kehuja niin penteleesti, ei mitään ilmaisuja eikä näyttöjä. Ukot mettään, kiljuva koira autosta, lainaliivi niskaan ja koira oikeaan etukulmaan. Sinnehän se solahti ilman mitään, eteni syvälle ja löysi ensimmäisen neljästäkympistä.

Toka lähetys vasempaan etukulmaan, suora syvä pisto, tuli takaisin ja otin hallintaan hihkumalla että "eikö löytynyt mitään, ei haittaa, tuupa tänne niin mennään uusiksi". Tällaisen rennon asenteen kun saisi kisakoirankin kanssa... Käveltiin yhdessä viitisentoista metriä keskilinjaa eteenpäin ja iskin uudelleen vasemmalle, sinne lähti kuin tykinsuusta, ja kohta tuli iloinen hauva pallo suussa takaisin T perässä. On se tarkka, ajattelin että ottaisi hajun etukulmaan lähettämisestä mutta ei.

Neljäs lähetys samasta pisteestä oikealle, siellä kävi taas tyhjällä ja palasi samaa reittiä viivana takaisin. Iloisena lähti viidennelle lähetykselle kymmenen metrin päästä oikealle ja löysi vikan.

Muuten se on kotikoiraillut ja pörrännyt pari kertaa kentällä ihan vaan olemassa. Sisällä se on läähätellyt paljon ja ollut jotenkin levoton, tuntui auttavan vähän kun ostettiin lattiatuuletin. Ulkokentällä sillä oli kamalaa koska  muilla kentillä aksattiin ja esteistä lähti kova pauke. Toissapäivänä sillä oli kamalaa koska otin sen halliin kasaamaan Vealle tokokenttää ja se on tottunut että aksaesteet paukkuu hallissa. Eilen sillä oli kamalaa koska aamulenkillä jyrisi ukkonen. Ylipäätään sillä on nykyään aika usein kamalaa.

Onneksi ei kuitenkaan aina.

Hakumerkintä erikseen

Ykä on ollut vähän outo viime aikoina, onneksi ensi viikolla on fyssari. Sen jälkeen pyydän hierojan taas tänne tsekkaamaan tuon läpi. Siihen asti jatketaan ahkerasti jumppaamista, kahdeksikkoja yms. Toivottavasti tilanne normalisoituu sillä.

Merkinnän kuvat otti Ida Huttunen.

Kiintorulla kaulassa etsimään ukkoja! Lähetyksenä vain askel metsän suuntaan ja käsky, ei käsisähläystä

HAKU

Hakutreeneihin tuli se sama iso mies, jota Ykä oli vähän ensin hätkähtänyt viimeksi. Otin tämän ensimmäiseksi maalimieheksi ja koska iskin koiralle kiintorullan kaulaan ekaa kertaa tänä kautena, eka maalimies oli umpparissa pressun alla noin vain noin 20m keskilinjasta vasemmalle. Näin näkisin mitä Ykä puuhaa. Noh, kun ollaan aina treenattu pitkälle irtoamista, Ykä posotti nenä kiinni ihan piilon vierestä ohi kauas etukulmaan, pyöri siellä hetken ja kun ei löytänyt mitään, lähti palaamaan samaa reittiä valmiina tsekkaamaan toisen kulman. Oli hyvännäköistä, kun se pressun kohdalla nuuhkaisi ilmaa että hei hetkinen. Hullu hännänvispaus käyntiin ja rulla suuhun ilman mitään kommervenkkejä. Näyttö hieno, ei nakkia syödessä yhtään arkaillut isoa miestä. Vasta kun mies ojensi kättään silittääkseen, Ykä haukahti, mutta palasi heti ruotuun. Pitääkin ohjeistaa vielä paremmin että ei muuta kontaktia kuin kehuja nakinsyönnin aikana mun pienelle herkälle kukkaselle.

Toka ukko oikealla etukulmassa, jota kohti Ykä sinkosikin hyvin - mutta juuri ennen piiloa tuuli toi hajun vähän pidemmällä rataa olleesta T:stä, ja hakuhylje käänsi kurssia. Hyvin näki keskilinjalle harvan metsän läpi miten ILOINEN se oli saatuaan hajun ja koska se ei yhtä huutoa kuunnellut, annoin mennä. Tyylikkäästihän se minut vei kolmosukolle.

Rataa taaksepäin työskentely ei varmaan kokeisiin tähtäävälle koiralle olisi hyväksi, mutta mepäs ei näistä välitetä joten iskin Ykän takaisin vasemmalle tyhjään pistoon. Upposi epäröimättä. Pakitin keskilinjalla etulinjan kohdalle ja kehuen kutsuin Ykän takaisin. Sain sen hienosti risteilytettyä keskilinjan yli kohti oikeaa etukulmaa, mutta tuuli kai kuljetti hajuja ja itse ukon löytyminen kesti hetken vaikka oikeassa mestassa koira pörräsikin. Näytöllä roikuin ekaa kertaa pitkään aikaan narussa kiinni, ei ongelmaa.

Ihanaa että koiralla on näin hullu maalimiesmotivaatio eikä se epäröi juosta täysillä pitkälle! Välillä pitää källiksi ottaa noita lähempänä olevia maalimiehiä. Ja mahdollisuuksien mukaan piilottaa ukkoja kauemmas toisistaan, vaikkei tällainen siksakki nyt oikeasti haittaa mitään. Tärkeintä että Ykä on superiloinen pieni possu. Eikä kiintorullakaan aiheuttanut yhtään mitään ongelmia! Jos ikinä tulee sellainen tilanne että tiedän minä päivänä Ykä pitää viedä lopetettavaksi, vien sen kyllä hakumetsälle sitä ennen. Tää on niin sen juttu ja juuri tällaisena haluan Ykän muistaa.

Esineruutu 50m x 20m pitkula, esineitä kolme. Oman hajuisia taas, pitäisi saada vieraita. Ei hetsausta eikä kukaan vienyt mitään ruutuun koiran nähden, lähetin sen vain metsään. Alkuun jotain päätöntä juoksentelua, mutta alkoi sitten pysyä alueella ja sieltä se lompakko taas löytyi. Lähetin uudelleen kun nyt Ykällä oli selvä haisu siitä mitä se puuhaa, ja sehän jolkotteli kiireettä toisen esineen (kangaspussi) luo ja toi sen.

Treenirikas pääsiäinen

Huhhuh, pääsiäislomalla ollaan huhkittu ihan urakalla. Viiteen päivään mahtui yhteensä seitsemät treenit, joista viisi rallya/tokoa ja kaksi hakua/esineruutua. Jälkimmäisissä sheltit olivat alueentallomisapuna, kuten aina. Kahdesti rallya/tokoa hallissa ja kolmesti ulkona. Todella hyvin lauma jaksoi puurtaa, ja mitä enemmän treenasi, sitä tasaisempia ja parempia suorituksia tuli. Oikeastaan kaikki treenit menivät suhteellisen nappiin! Erityisesti Ykää tällainen tahti tuntui auttavan ja tasoittavan, sillä se ei tänään tai eilen tarjonnut lainkaan kiljumista ja perseilyä tokokentällä. Huimaa! Se oli vieläpä oikein heiluvahäntäinen ja pystykorvainen pieni raitaeläin, eikä näyttänyt missään vaiheessa ahdistuneelta tai hakatulta vaikka tehtiin vähän perustokohommiakin.

 Nika osaa kaiken koska Nika on taitava

Nika juokseekin niin nopeasti ettei painovoima tepsi siihen

TOKO/RALLY

Minulla rally-ALO -treenissä Nika ja Oma, AVO-treenissä Ykä. Vean kanssa tehtiin parina päivänä vähän rally-VOI -käytösruutua ja muita ihmeellisiä yhteistäyskäännöksiä joka jumalan suuntaan. Saku osaa.

 Ojangon ulkokentän radat

 Sahiksen nurmikentän astetta haastavammat radat

Omalla välillä vähän mopo keulii ja Nikan kanssa on vähän pientä muuta säätöä, mutta noin yleisesti ottaen sheltit ovat olleet ihan huippuja koneita. Niiden kanssa on ilo tehdä tällaista iloiseen mieleen ja kehumiseen perustuvaa, kuitenkin kisoihin tähtäävää hömpötystä. Vähän mukamas myös lupasin viedä oman BH-kokeeseen joskus, mutta täytynee ehkä vetää sillä ensin parit seuruutuskaaviot läpi. Sitä voi miettiä sitten kun olen saanut sille ekan rally-koularin, eli kesemmällä. Olisihan se nyt aika hupaisaa. Nikan kanssa tehtiin hallissa myös vähän jotain aksantynkää, ihan ilman mitään päämäärää, ja hyvinhän se ohjautuu. T väänsi aksaa Oman kanssa.

Tässä Oma on oikeaoppisesti pysäyttänyt kapulan pakenemisen. Lupasin viedä Oman tokon AVO-kisoihin, jos T opettaa sille noudon. Sinä päivänä kun Oma tekee kokonaisen noutoliikkeen, T lupasi ostaa meille skumppaa.

 Mikä pk-hihnakäsi, en mä vaan näe mitään. Ja pujottelussa en ainakaan tiedä yhtään mihin menen. Toim. huom. Rallyssa hihna oikeassa kädessä, tokossa vasemmassa.

 Omalla on kenokontakti kattoon vaikka se olisi missä

 Söpö hyppy ja vähemmän söpö luoksetulon vauhtiinvääntäytyminen

Ykän kanssa tavoitteena edelleen rauha ja hiljaisuus, joka onkin onnistunut suht nappiin viime aikoina! Alkuverkan jälkeen Ykän saa hyvin messiin ja ratojen pätkittäminen nopeilla välipalkoilla on tuottanut tulosta. Lisäksi radanlähestymis- ja hihnanpoisottotreenit ovat menneet hyvään suuntaan. Olen myös vähän pidentänyt lähtökyltillä perusasennossa vietettyä aikaa ja vapauttanut joko siitä tai parista seuruutusaskeleesta, koska tuomareilla tuntuu sääntömääräisesti menevän aina tolkuttomasti aikaa ennen kuin radan saa aloittaa. Lisäksi Ykää auttaa jos pelkästään kehun sitä rauhallisesti enkä anna melkein yhtään käskyjä, ehkä jotain maahanmenoa tai odottamista lukuunottamatta - silloin se suorittaa täsmällisesti ja tarkasti eikä ala kiljua mulle päin naamaa. Kisoissa tuskin on ihan sama meno ja koiraa pitää pitää paremmin hollilla, mutta vaalin tätä nyt. Ja ainakaan treeneissä Ykä ei ole karkaillut radan tuntumaan strategisesti sijoiteltujen ihanien ihmistenkään luo. Oma asenne on muuttunut parempaan suuntaan ja se näkyy koirassa selvästi.

 Kattokaa miten iloinen!

 Luoksarin vaiheet

Oispa jossakin koiraharrastuksessa jalkojen välissä seuraaminen. Se me osataan. (EDIT: Koiratanssissa kuulemma! Pitääkö aloittaa uusi harrastus?)

Tänään tehtiin ulkokentällä myös alustavasti tokon VOI-juttuja, sillä kyllä sitä nyt pitää niihin kymmenensiin kisoihin kohtapuoliin mennä. Ykä oli superhyvällä tuulella, kuten todettua, ja sen kanssa oli ihanaa puuhastella. Seuruutus askelsiirtymisineen bra, ei yhtään pienintäkään ääntelyä! Liikkeestä istuminen napsakka, palkkasin heti kun pylly osui maahan. Luoksetulo pysäytyksineen oikein jees, hitaasti se köpöttelee kun ennakoi mutta ihan sama, ainakin pysähtyy. Jahka rallyssa saadaan se yksi tulos, voidaan alkaa taas kaivella ruutunauhoja ja tunnareita naftaliinista.

 Söpöholskun ilmava hyppy ja uusi temppu, "head", eli pään maahan laittaminen. Tempun siirto kotoa kentälle onnistui ykkösellä!

HAKU

Ekoissa suikalemaiset tallaukset, maalimiehet etukulmissa ja vasemmalla takana. Irtorullat. Ei mitään ylimääräistä, koira keskilinjalle katse oikeaan suuntaan ja eleetön "ETSI". Etukulmat tosi hienot, ei nyt ihan täysin viivotinsuorat mutta ihan sama. Näytöt kuitenkin suoremmat kuin löytöreitti. Tyhjään taakse oikealle lähti hienosti, upposi syvälle, mutta piti vähän huudella että malttoi tulla takaisin - ja silloinkin meinasi kurvata suoraan keskilinjan yli 30m päästä toiselle puolelle. Ei muuten passaa. Vika ukko löytyi kuitenkin hienosti sekin.

 Kameraa nopeampi hakuhylje palauttaa rullaa

ESINERUUTU

Esineruudusta myös pois kaikki turhat hetsit ja omistajan sähläykset. Ruutu oli ehkä enemmänkin jonkinlainen muu hämärä geometrinen kuvio (wikipedian mukaa epäkäs) kuin suorakulmio, mutta 50m syvä kuitenkin. Esineitä  varmaan neljä, ja Ykän nähden yksi maalimies kävi kävellen mukamas viemässä sinne jotain. Ja pirulainen kun Ykä hoiti homman kotiin, korjasi heti kun meinasi lähteä alueelta ja tarkensi hyvin nopeasti hajun alueen oikealla sivustalla olleeseen nahkalompakkoon. Oli niin hieno että jätettiin yhteen.

HAKU

Toisissa treeneissä oli tuttujen maalimiesten lisäksi vieras, iso, möreä-ääninen ukko. Se oli lopulta vikassa piilossa. Ajattelin että Ykä kävisi nuolemassa sen naaman märäksi, kuten yleensä vieraille tekee, mutta ei - sehän vähän säikähti ja haukkuikin siellä. Aika jännää, mutta ei meillä ole pitkään aikaan ollut isoja ukkoja maalimiehinä! Noh, alue kuitenkin 50m syvä molempiin suuntiin ja n. 80m pitkä. Ukot molemmissa etukulmissa, niissä ei pienintäkään ongelmaa. Pidemmälle keskilinjalla siirryttäessä koira selvästi haistoi, että ukko on oikealla, mutta lähetin sen silti ensin vasemmalle tyhjään - ja sehän sinkosi sinne ihan ilman mitään, ihan takarajalle asti. Ja yritti taas singota takaisin kutsuessa keskilinjan yli toiselle puolelle kaukana minusta. Jos olisi tullut lähempää, olisin risteilyttänyt oikealle, nyt kutsuin ensin luokse ja päästin vasta sitten. Ukko löytyi, mutta olikin jännäkakka ja piti vähän haukkua ennen kuin otti irtorullan ja kiikutti minulle. Näyttö hyvä, namien syöminen oli myös vähän jännää mutta onneksi on ahne koira. Me tarvitaan siis selvästi lisää erinäköisiä maalimiehiä. Ennen autolle lähtöä Ykä sai vähän syödä nakkia jännältä ukolta, ja sitten tuo porsas ei halunnut lähteä metsästä ollenkaan.

Kevään ekat haut

HAKU

Hakukauden aloitus iiseillä treeneillä. Ukot etukulmissa viidessäkympissä, ei muuta tallomista kuin maalimiesten piiloihin meno. Lähetin Ykän metsään vasemmalle ilman viritystä ja sähläystä, ja sepä juoksi pää viidentenä jalkansa suoraan maalimiehen luo, toi irtorullan ja näytti hienosti. Holsku kyllä muistaa ilman muistuttelua, miten ukkoja etsitään, talvitauon jälkeenkin. Toka kulma oli vähintäänkin yhtä hieno, ja siihen lopetettiin isojen kehujen kera. Molemmilla näytöillä päästin irti liinasta, vaikka ei se perässäroikkuminen ole koskaan ollut ongelma.

Ethän vain suunnittele mitään lomaa ilman mua?

ESINERUUTU

Tallattu suikalealue 5m x ~50m, esineitä kolme: takana keskellä, n. puolivälissä vasemmalla ja kymmenessä metrissä vasemmalla. Tein virheen ja hetsasin Ykää samaan tapaan kuten ennen olen esineruutua varten tehnyt. Ykä veti jäätävät kierrokset ja kun päästiin alueen reunalle ja lähetin sen, koira juoksi nenä kiinni horisonttiin. Siis valehtelematta viivasuoraan varmaan 300m. Kun ei alkanut elukkaa kuulua takaisin, piti kutsua ja sieltähän se rynni takaisin kuin hirvi. Tämän jälkeen pörräsi vielä jonkin aikaa aluetta ristiinrastiin haistelematta, kunnes tarpeeksi höyryä oli lähtenyt päästä ja lamppu syttyi. Ahaa, esineitä! Keskimmäinen esine, pieni metallinen mittanauharulla sieltä löytyi kuusen alta. Toka esine (kauppakassipussukka, kympissä) löytyi jo nopeammin. Sitten piti vielä ahnehtia ja lähettää hakemaan kolmatta, jolloin lähetyslinjalle tuli joku koiranulkoiluttaja ja lähdin varmuuden varalta Ykän kanssa alueelle, että saan sen hallintaan jos se kuvittelee että työt voi häiriön takia jättää hoitamati. Hyvin etsi, kerran otti pari askelta häirikkökoiran suuntaan mutta (ohjaajan) ärähdyksestä palasi ruotuun. Vika esine (nahkalompakko) nousi hetken etsinnän jälkeen ja vietiin se yhdessä riemuiten lähetyslinjalle.

Esineruutua lisää, vähemmällä hetsillä, kyllä sekin sieltä mieleen palaa. Hakutreeneihin taas vähitellen lisää vaikeutta, ehkä jo vähän tyhjää ensi kerralla jo siltä näyttää. Irtorullilla nyt toistaiseksi ainakin.

TOKO/RALLY

Shelttien kanssa ollaan tehty ALO-ratojen pätkiä ja yksittäisiä liikkeitä, molemmat ovat kivalla asenteella messissä. Ykän kanssa ihan vaan perusasioita, ääntelystä palkan mahis pois. Aika paljonkin olen helpottanut juttuja, tehnyt nami vasemmassa kädessä, vapauttanut useammin yms. Koetan olla ottamatta paineita Ykästä, kaikki sen kanssa tehty on plussaa. Toukokuulle koetetaan saada vähän RT-kokeita niin saadaan koularirundi taas rullaamaan. Ja ehkä taas lähden toko-VOI -kierrokselle tässä pian!

Hulluna tekstiä

Oma on saapunut kotiin ja lauma on jälleen koossa. Samaan syssyyn haettiin edellisessä viestissä näytetty ällöpentu, Käpäläkoplan LOL eli Lili uuteen kotiinsa meidän yhteiselle kaverille. Minitrikkiä siis tullaan näkemään paljon jatkossa! Ovelaa kun voi kipata näitä itselleen havittelemiaan koiria tutuille, niin ei tartte selvitä sitä pentuajan kakkarumbaa.

RALLY-TOKO/TOKO

T on tehnyt Ykän kanssa rally-tokoa, on hauskaa nähdä kun holsku painaa menemään jonkun muun ohjaamana. Minä tein perjantaina yhden ALO-radan koko lössin kanssa - sheltit olivat ihan älypäteviä! Isojen kanssa sai vähän vääntää kättä. Ehkä ne oli sitä mieltä että niille pitäisi tehdä AVO-rata erikseen, ei niiden enää tartte näitä vauvajuttuja treenata.

Tälle talvelle ostettiin vapaatreenivuoro läheiseen halliin, ja siellä olisi tarkoitus pörräillä öisin koska kuka nyt nukkuu yöllä. Ekalla kerralla treenattiin Ykällä ja Vealla hyppytekniikkaa in'n'out -malliin - kolme matalaa aitaa + neljäntenä tokohyppy eri korkeuksilla, lähetys palkalle aitojen takaa. Ykällä on aika hyvä hyppytekniikka, se vetää takajalat hyvin suppuun kehon alle eikä potkaise niillä taakse. Selkä kiittää! Myös jotain muuta pientä tokoiltiin hallissa, ja lopuksi kipattiin lattialle kokonainen laatikollinen tennispalloja. Holsku oli ihan pähkinöinä. Nikan kanssa tehtiin aksaa ja kristus kun mummu on innoissaan.

Toisella kerralla kokeilin Ykällä VOI-liikkeitä ja Nikalla aksaa. Ykä oli todella messissä kaikessa paitsi tunnarissa, jossa se oli vähän liiankin messissä ja kuolasi n. kaikkia kapuloita. Kerran toi vääränkin. No, yritystä ainakin oli. Ruudun paikantaminen alkaa myös olla hyvin kupolissa, ja kaukoja olen nyt tehnyt ylipitkältä matkalta takapalkalla. Toimii, ja toivottavasti toimii kokeissakin sitten kun matka on lyhyempi.

Kolmannella kerralla tehtiin oli Ykän kanssa aiheena houkutus ja seuruutuksesta hyppääminen, eli pari uutta rallyn AVO-luokan liikettä. Hypyssä ei minkäänlaatuista ongelmaa, eikä kyllä houkutuksessakaan. Vaikeutin vielä liikettä laittamalla pallojen lisäksi aukinaisia namipurkkeja houkuttimiksi ja kiertelemällä niitä hyvin läheltä. Vielä pitäisi saada jotain oikein haisevaa ja herkullista houkuttimeksi. Kaukot koko kentän pituudelta ok.

AGILITY

Nika-mummu on ollut TODELLA liekeissä agilitysta, ihanaa kun se on niin syttynyt lajiin. Pitää vaan osata ottaa sikäli varoen ettei liukastumisia ym tule.  Kepit menee ältsin hyvin ja erilaisia hyppykaavioita oli ilo tehdä, kun koira kuuntelee. Lauantaina käytiin tekniikkakurssilla ja ihmettelen yhä miten voin olla niin käsittämättömän tauno kun en vaan älyä miten mikäkin kaavio menee. Mutta ehkä se tästä, nyt on ainakin ehkä jotain kaalissa. Hullua keskivartalojumppaa tuo ainakin on! Ehdittiin myös kerran itsenäisesti vääntää takaakiertoja.

HAKU

Viime sunnuntaina ALO-mallin rata, kiintorulla. Maalimiehet molemmissa etukulmissa ja vasemmassa takakulmassa - tarkoituksena risteilyttää keskikohta + oikea takakulma ja viskata koira sieltä ukolle. Ja tietty tsekata pysyykö Ykällä polla kasassa eli että se ei ota kiintorullaa tyhjillä suuhun. Ja sillähän pysyi. Hakualueella ja sen reunoilla pärryyttelevät mopopojat vähän laajensivat Ykän kaaria kun se kai ajatteli että ne saattaisivat olla ukkoja, mutta muuten Ykä upposi hyvin ja suoraan. Keskivaiheen+takarajan risteilytyksessä oli aika väljät tunnelmat kun Ykä ohitti minut noin kahden metrin päästä laukatessaan tuhatta ja sataa keskilinjan toiselle puolelle, mutta annoin mennä kun sillä oli niin hyvä draivi päällä.

Tänään sadesäässä ALO-mallin rata irtorullilla. Maalimiehet molemmissa etukulmissa ja vasemmalla keskellä, eli vain kolme pistoa jolla jokaisella ukko. Oikean etukulman kanssa sai vähän tehdä töitä että ukko löytyi, mutta hyvin upposi syvälle.

Anna pallo

Rallya, hakua, aksaa

Laakereilla ei olla levätty vaikka blogi ei olekaan päivittynyt. Väänsin Ykälle ja Vealle Hangon rally-toko -kokeissa tokat ykköset, eli tämän viikon kisoissa tavoitellaan koularia! Ihanaa kisata pitkästä aikaa alemmissa luokissa kun onnistuukin jossain, alkoi vähän jo usko pettää kun seitsemän tokon VOI-kokeen jälkeen ei vaan sitä yhtä ykköstä tipu. Mutta saadaan me sekin vielä, aikanaan. Kunhan vain:

1) ostetaan tunnareita

2) ostetaan ruutunauhaa
3) treenataan...
4) mennään kokeisiin

Nyt saatiin talvikaudelle vapaatreenioikeus lämmitettyyn maneesiin, joten voidaan mennä öisin tekemään hommia! Kun ei pitäisi esim. nukkua. Mutta lämmin maneesi! Talvella! Ykälle VOI-hommia, rally-tokon AVO-luokkaa (kuten aiemmin todettua, sopimuksemme mukaisesti, T ohjaa sitä siinä) ja verrytyksen puolelta keppitreeniä ja hyppytekniikkaa, Nikalle aksaa ja rallya. Omalle rallya jahka se palaa mammalomalta (ja aksaa mutta en ohjaa sitä siinä). Veaa mun ei tartte katsella ennen kuin se menee rally-tokon VOI:hin. Mikä ei toivottavasti ole ihan huomenna. Nyt on pakko mennä reenaamaan kun on kerta tästä ilosta maksettu.

Yhden syyskuisen viikonlopun Ykä ja Vea olivat mökillä hoidossa, olivat ilmeisesti olleet nätisti ja liikkuneet aivan hirveästi. Jälkimmäisestä johtuen ne (erityisesti Ykä) olivat melko juntturassa seuraavat päivät, mutta onneksi myös väsyneitä eli lepäilivät kyllä tyytyväisinä pari päivää. Ensi viikolla tulee taas hieroja tsekkaamaan, missä kuosissa holsku on.

RTK

Ykä oli jotenkin ihan ihmevireessä Hangon kokeissa, vähän samanlainen mitä se on jos treeneissä otan sen kentälle virittymään ja suorittamaan suoraan autosta. Minkä siis tein nytkin, koska yleensä raitakoira muistuttaa kokeissa enemmän perässävedettävää siikaa. Mutta nyt se oli jopa aika lailla perseilevä itsensä, mm. HAUKAHTI minulle kesken radan. Hullua! 96/100pts ja ALO1 sieltä ropisi.

Vea ei ollut ihan niin häiriintynyt vieraista koirista kuin mitä se oli viime kokeissa, mutta täällä olikin koiria paljon vähemmän. Tyty käyttäytyi aika kivasti ja oli kentällä hyvin kuulolla. Niinpä se räjäytti potin ja voitti pisteissä veikkansa, saaden 99/100pts, ALO1 ja sijoittuen toiseksi. Nyt vielä yhdet ALO1:set niin voin lakata pilaamasta T:n koiraa poikittavalla rapuseuraamisella!

HAKU

Jossain välissä hakuiltiin, Ykälle lähes kokeenomainen rata. Alueen syvyys molempiin suuntiin 50m ja pituus 100m. Vasempaan etukulmaan tyhjä, sinne irtosi aika kivasti kun sinne oltiin tallottu vahva haju hetkeä aiemmin. Takaisin kutsuessa ei ollut järin suorassa linjassa toiselle puolelle heittoa varten, joten varmuudeksi pysäytin ja lähetin uudelleen suorana. Oikeasta etukulmasta löytyi eka maalimies 50m:stä ja Ykä liikutti irtorullan minulle vauhdilla. Näyttö suora ja hieno.

 

Edettiin noin puoleenväliin rataa ja iskin koiran oikealle, tarkoituksena että se etenisi tikkana alueen takalinjalle ja saisi sieltä hajun takakulmassa olevasta tokasta ukosta. Ja niinhän se tekikin! Tosi hieno. Vika maalimies oli vasemmassa takakulmassa, eikä siinäkään ongelmia. Tälle näytölle roikuin kokeeksi liinassa kiinni, sillä ei ollut minkään valtakunnan merkitystä koiran menoon. Yhden tyhjän olisin voinut ottaa keskivasemmalle, mutta ihan sama. En kai raportoinut tätä edeltäviäkään hakutreenejä, mutta ne meni hienosti ja tehtiin esineruutuakin erittäin hyvällä menestyksellä (yksi oma esine [jääskraappana toimiva muovilaatta] ei apuja). Kiva tietää, että Ykä handlaa hommat vaikkei titteleitä olekaan. Ja piru vie kun se rakastaa työntekoa.

AGILITY

Nikan kanssa ollaan aksailtu, minä olen ihan uuno agikentällä mutta alan hiljalleen oppia jotain. Ensin pitää vaan sähläillä. Aika karvalakkimeininkiä mun ohjaamiseni vielä on, mutta ei sillä varmaan ole mitään väliä koska me pelataan Nikan kanssa aika hyvin yhteen. Meillä on tälle vuodelle jopa lisenssikin ostettuna, mutta katsotaan nyt uskaltaudutaanko oikeisiin kisoihin ennen ensi vuotta. Yksissä möllikisoissa kuitenkin käytiin ja sepä olikin aika kivaa! Mölliradalta napattiin nollatulos (vaikka meinasin juosta päin estettä ja tein jonkun oudon ohjausliikkeen joka aksaa paremmin osaavien mielestä oli "mielenkiintoinen"), kisaavien rata vedettiin kahdesti! Ekalta kiekalta hylly, koska meillä oli jotain erimielisyyksiä siitä pitääkö muurin yli hypätä, mutta muuten rata meni hienosti. Tokalla kiekalla korjailin paljon omia ohjausmokia ja saatiin -5 virhepistettä (oisko ollut taas se muuri) sekä rapiat 6s yliaikaa. Nika oli aivan törkeän hieno pieni agieläin! Kepit, meidän murheenkryyni, meni molemmilla kierroksilla tosi hyvin, kun ensin otin koiran haltuun. Saisipa oikeissakin kisoissa mennä saman radan kahteen otteeseen...

Nika on myös paikannut mamma-Omaa tämän ohjatuissa aksatreeneissä, eilen käytiin imemässä viimeiset opit mukaan talven varalle. Rengasta pitää treenata enemmän, mutta muuten kaikki alkoi mennä aika sutjakasti. Kepitkin meni aivan älyttömän hyvin. Tähtien asennot olivat myös oikeat ja Nika palkkaantui ihan raivona vinkuvasta tennispallosta - yleensä se haluaa vaan namia eikä sitä lelut kiinnosta yhtään. Meistä on kyllä lutviutunut aikamoinen tehotiimi!

Loppuun hullu läjä ratoja, joita ollaan menty:

 Omatoimitreenirata, jossa kaksi osaa: 1-6 sekä 20-28

Keskiviikon ohjatun treenin rata: 1-8 ja 20-25

 

 Möllikisojen möllirata

Möllikisojen kisaavien ykkösluokan rata