Hakumerkintä erikseen

Ykä on ollut vähän outo viime aikoina, onneksi ensi viikolla on fyssari. Sen jälkeen pyydän hierojan taas tänne tsekkaamaan tuon läpi. Siihen asti jatketaan ahkerasti jumppaamista, kahdeksikkoja yms. Toivottavasti tilanne normalisoituu sillä.

Merkinnän kuvat otti Ida Huttunen.

Kiintorulla kaulassa etsimään ukkoja! Lähetyksenä vain askel metsän suuntaan ja käsky, ei käsisähläystä

HAKU

Hakutreeneihin tuli se sama iso mies, jota Ykä oli vähän ensin hätkähtänyt viimeksi. Otin tämän ensimmäiseksi maalimieheksi ja koska iskin koiralle kiintorullan kaulaan ekaa kertaa tänä kautena, eka maalimies oli umpparissa pressun alla noin vain noin 20m keskilinjasta vasemmalle. Näin näkisin mitä Ykä puuhaa. Noh, kun ollaan aina treenattu pitkälle irtoamista, Ykä posotti nenä kiinni ihan piilon vierestä ohi kauas etukulmaan, pyöri siellä hetken ja kun ei löytänyt mitään, lähti palaamaan samaa reittiä valmiina tsekkaamaan toisen kulman. Oli hyvännäköistä, kun se pressun kohdalla nuuhkaisi ilmaa että hei hetkinen. Hullu hännänvispaus käyntiin ja rulla suuhun ilman mitään kommervenkkejä. Näyttö hieno, ei nakkia syödessä yhtään arkaillut isoa miestä. Vasta kun mies ojensi kättään silittääkseen, Ykä haukahti, mutta palasi heti ruotuun. Pitääkin ohjeistaa vielä paremmin että ei muuta kontaktia kuin kehuja nakinsyönnin aikana mun pienelle herkälle kukkaselle.

Toka ukko oikealla etukulmassa, jota kohti Ykä sinkosikin hyvin - mutta juuri ennen piiloa tuuli toi hajun vähän pidemmällä rataa olleesta T:stä, ja hakuhylje käänsi kurssia. Hyvin näki keskilinjalle harvan metsän läpi miten ILOINEN se oli saatuaan hajun ja koska se ei yhtä huutoa kuunnellut, annoin mennä. Tyylikkäästihän se minut vei kolmosukolle.

Rataa taaksepäin työskentely ei varmaan kokeisiin tähtäävälle koiralle olisi hyväksi, mutta mepäs ei näistä välitetä joten iskin Ykän takaisin vasemmalle tyhjään pistoon. Upposi epäröimättä. Pakitin keskilinjalla etulinjan kohdalle ja kehuen kutsuin Ykän takaisin. Sain sen hienosti risteilytettyä keskilinjan yli kohti oikeaa etukulmaa, mutta tuuli kai kuljetti hajuja ja itse ukon löytyminen kesti hetken vaikka oikeassa mestassa koira pörräsikin. Näytöllä roikuin ekaa kertaa pitkään aikaan narussa kiinni, ei ongelmaa.

Ihanaa että koiralla on näin hullu maalimiesmotivaatio eikä se epäröi juosta täysillä pitkälle! Välillä pitää källiksi ottaa noita lähempänä olevia maalimiehiä. Ja mahdollisuuksien mukaan piilottaa ukkoja kauemmas toisistaan, vaikkei tällainen siksakki nyt oikeasti haittaa mitään. Tärkeintä että Ykä on superiloinen pieni possu. Eikä kiintorullakaan aiheuttanut yhtään mitään ongelmia! Jos ikinä tulee sellainen tilanne että tiedän minä päivänä Ykä pitää viedä lopetettavaksi, vien sen kyllä hakumetsälle sitä ennen. Tää on niin sen juttu ja juuri tällaisena haluan Ykän muistaa.

Esineruutu 50m x 20m pitkula, esineitä kolme. Oman hajuisia taas, pitäisi saada vieraita. Ei hetsausta eikä kukaan vienyt mitään ruutuun koiran nähden, lähetin sen vain metsään. Alkuun jotain päätöntä juoksentelua, mutta alkoi sitten pysyä alueella ja sieltä se lompakko taas löytyi. Lähetin uudelleen kun nyt Ykällä oli selvä haisu siitä mitä se puuhaa, ja sehän jolkotteli kiireettä toisen esineen (kangaspussi) luo ja toi sen.