tiistai 16. kesäkuuta 2009

Hyviä vinkkejä

Ollaan nyt paljon harjoiteltu koirapuistojen ohittamista. Jos aidanviertä juoksee provosoivia koiria, heittelen nameja maahan jatkuvalla syötöllä ja kehun paljon. Heti, jos huomio on kiinnittyä haukkuviin lajitovereihin, sanon "höpöhöpö", pysähdyn ja käännän puistoon päin selän. Namien heittely jatkuu, kun kontakti palaa, en houkuttele. Hyvin on sujunut tähän asti, pari kertaa pitää aina kokeilla venkoilemista ja haukahtelemista, mutta aina ovat nakit kiinnostaneet enemmän. Ollaan myös kierrettiin koirapuistoa ympäri, kun ekalla kerralla ei oikein onnistunut, jotta ohituksista jäisi vain nakit mieleen. Ohjenuorana myös se, että kun muut haukkuu/rähisee > Yrjänä saa namia. Loistava diili.

Tänään viimeinen tokokerta ennen kesätaukoilua. Sain paljon hyviä vinkkejä, mitäs olen niin tohelo. Jo alkoi koirakin löytää intoa, kun ohjaaja alkoi älytä asioita. Oppimaanhan sinne mentiin, eli nyt jatketaan sitten keskenämme.

- luoksetulossa palkka (tässä tapauksessa patukka) leuan alle, ei kainaloon. Muuten vetelee täyttä vauhtia ohi tai tulee sivulle. Itsestäänselvää, niinhän sitä luulisi. Kun koira istuutuu eteen, patukka putoaa ja vetoleikki alkaa. Nopeuden lisäämiseksi lelua voi myös heitellä jalkojen välistä taakse ilman, että koiraa vaaditaan istumaan eteen.
- lisää narupallon heittelyä pelkästä sivulletulosta. Käsky, ja kun koira on oikealla paikalla "tsip" ja pallo lentää. Näin saadaan lisää nopeutta ja halukkuutta perusasentoon hakeutumiseen.
- lelu piiloon seuruutuksessa. Lyhyitä pätkiä, joista lyhyt leikki, ja taas uudestaan. Kehon jännitys saa koiraankin jännitettä.
- liikkeestä maahanmeno oli nopeaa, mutta ei sähäkkää. Maassaollessaan vilkuili muualle. Tähänkin lisää jännitettä leikkimällä, jähmettymällä, käskemällä koira maahan ja odottamalla hetki oikeaa viretilaa, ennen kuin pallo lentää.
- kun koira jätetään ennen kaukoja, kannattaa sille sanoa "kauko" ennen poistumista. Pallo lentää selän taakse, ei aina tarvitse palata sivulle namittamaan.

Ruutuunlähetyskin onnistui jopa kaksi kertaa niin, että vein merkkien keskelle vain tyhjän kannen. Lähti kuin raketti, ja meni käskystä maahan. Menin viemään nakkeja kannelle. Vauhti ei hidastunut toisellakaan kertaa, vaikka taaskaan ei nameja ollut. Kolmannella kerralla vein namit, että kiinnostus säilyisi ja tein kokeenomaisia kävelykolmioita ennen kuin vein lisää nameja kannelle. Hyvin pysyi maassa, hieno koira.
Hypyt menivät lyhyeltä matkalta tosi hienosti, irtosi ensimmäisestä käskystä ja jäi seisomaan.

Ja kuten sanottu, kyllähän me keksittiin tekemistä, vaikka tokokurssi onkin tauolla. Torstaina lähden kuuntelemaan luentoa ihmisjäljen alkeista ja niitä olisi sitten tarkoitus tahkota yhden kurssin ajan. Eli laakereilla ei levätä (voiko holskun kanssa edes tehdä niin?).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti