Muista koirista päästään ohi, jos välimatkaa on riittävästi. Liian kapeilla kujilla jätkä alkaa vetää hillittömästi ja yrittää puskea ristiin eteeni päästäkseen lähemmäs. Koirapuisto 1:sestä ollaan päästy ohi monta kertaa, tänäaamuna sen ollessa tyhjillään Ykä ei edes hinkunut puistoon, joten palkkioksi päästin sen sinne hetkeksi haistelemaan.
Päivälenkki venyi lähes kolmetuntiseksi, kun juoksimme metsissä ja kävimme koirapuisto 3:sessa. Ykä paini puolitoistavuotiaan Ukki-irlanninsusikoirauroksen kanssa innoissaan, kokoero ei haitannut yhtään. Puistossa oli meidän lisäksemme leikattu cairnuros, joka kyllä ilmoitti kovaan ääneen, jos Ykää kiinnosti liikaa. Ärhentelyä ei muuten ollut, Ykänkään ei tarvinnut puolustaa narttuja ja se sai keskittyä täysillä leikkimiseen ja nuuskimiseen.
Puistoilun jälkeen oli jalkapallokenttä tyhjillään, joten treenailimme vähän tokoa. Heittelin tennispalloa palkaksi. Jossain välissä viereen tuli pikkupoikia palloa potkimaan, mutta Ykä jaksoi hienosti keskittyä minuun eikä yhtään häslännyt jalkapallon perään.
Kohta täytyy ostaa uusia tennispalloja, kaksi puhkikulunutta olen hukannut ja kolmas vetelee viimeisiään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti