Reissaamisia

Perjantaina oleskeltiin koirapuiston lähistöllä seitsemän metrin liinassa, jolloin koira oli mukamas vapaana, mutta pystyin kuitenkin estämään sitä, jos yritti lähteä puiston suuntaan. Eipä kyllä yrittänytkään kuin kerran. Puisto tosin yli tyhjä, mutta yhtä kaikki. Tuijottavasta labbiksestakin mentiin ohi kymmenen metrin päästä, Ykä jopa tuli ihan omatoimisesti vierelle kävelemään ohitustilanteessa. Hihna löysällä ollaan muutenkin päästy aika monen koiran ohi, välillä jätkä vielä innostuu vetämään ja haukahtelemaan. Siihen sanon vain rauhallisesti, että "anna olla" tai "kiitos, riittää", ja kun ollaan kunnolla, kehun ja annan namia taskusta. Pääasiassa kuitenkin menee erinomaisesti.

Perjantai-iltana ajoimme Porvooseen moikkaamaan nyt puolivuotiasta amerikanakita Ninjaa, joka oli venähtänyt Ykää kookkaammaksi. Ottivat toisensa hyvin vastaan, ja mentiinkin sitten koirapuistoon painimaan. Aluksi Yrjänällä pörräsivät vain hormonit aivojen tilalla, mutta Ninja osasi todella hienosti pitää puolensa ja ajan myötä jätkäkin osasi keskittyä enemmän leikkimiseen. Sisätiloissakin möyrivät sulassa sovussa pitkin lattioita, mitä nyt pieni taisteluarpi tuli Ykälle kuonoon, kun piti mennä liikaa ärsyttämään. Muutaman kerran tosiaan vähän yrittivät aloittaa tappelua, mutta lopetimme moiset pelleilyt lyhyeen ja sitten oltiinkin taas ylimpiä ystävyksiä. Porvoossa saatiin myös paljon hienoja ohituksia, mitä nyt koirapuistosta tuleville pikkukoirille piti huutaa.

Porvoon kentällä tehtiin vähän tokoliikkeitä. Ykä on nyt jostain oppinut, että jos jätän sen luoksetuloa varten istumaan, se voi hiippailla perään. Koskaan aiemmin tehnyt tuollaista. Olen vain kylmän rauhallisesti vienyt sen takaisin ja ottanut uudestaan lyhyemmältä matkalta. Seuraavaksi yllätänkin koiran ja otamme paikallaistumisen, eli en kutsukaan koiraa vaan palaan sen viereen palkkaamaan. Eiköhän siitä takamus taas opi pysymään maassa.

Tänään kävimme Murren Murkinassa haalimassa pakastimen täyteen broilerinrankaa, naudanmahaa ja neu-pötköjä, illalla Ykällä on hieroja. Hyvä että tehtiin ruoanhakureissu jo aamusta, nyt tuolla näkyy satavan märkää lumiräntää. Jätkä löhöää pienellä kerällä sängyllä, pää tyynyllä ja näyttää onnelliselta.