maanantai 12. lokakuuta 2009

Hieronnasta

Olin varannut ajan koirahieroja Jonna Turuselta, sillä Ykällä tuntuivat lihakset omiin käsiin vähän kireiltä. Minua myös kiinnosti nähdä koirahieroja ammatissaan, koska en ole koskaan sellaista nähnyt. Yrjänä otti vieraan vastaan hyvin, kuten aina, ja sai kehuja rauhallisuudestaan. Me ollaankin paljon panostettu siihen, ettei tarvitse kohkata, kun meille tulee joku.
Ykä olisi sijaistoimintona mieluummin kellotellut selällään, mutta rauhoittui kyllä aina takaisin kyljelleen. Olkavarren yläosan lihas oli alaosaan nähden aika kehittymätön, mutta niin se kuulemma yleensä on nuorilla koirilla. Yläosan kehittymiseen voi mennä parikin vuotta. Takajalkojen ponnistuslihakset olivat hyvin kehittyneet, mikä ei kyllä tullut minään yllätyksenä...

Jumejakin löytyi, leveä selkälihas oli hieman kireä, oikealta puolelta enemmän kuin vasemmalta. Monilla palveluskoirilla oikea puoli on lyhyempi kuin vasen, koska koiraa ohjataan vasemmalta puolelta. Tähän lääkkeenä se, että vapaa-ajalla pyritään tekemään enemmän vasemmalle puolelle kohdistuvia liikkeitä, jotta oikea puolikin saa venytystä.
Pahempi jumi oli alaselän liitoskohdassa, olikohan kuudennen ja seitsemännen nikaman kohdalla. Tämän takia varasimmekin heti uuden ajan parin viikon päähän, jonka jälkeen saan kotiläksynä hierontaohjeet. Alkuun koiraa tulee hieroa parin viikon välein, lopussa riittää kerran kuussa ylläpitohierontaa.

Sain myös hyviä venyttelyvinkkejä. Lisäksi koiraa pitäisi parisen tuntia vaativan suorituksen jälkeen käyttää rauhallisella, palauttavalla metsälenkillä. Vaihtelevassa maastossa jokainen lihas joutuu töihin ja kuona-aineet saadaan pois kehosta. Myös ennen koe/treenisuoritusta pitäisi lämmitellä, eikä ottaa koiraa suoraan autosta töihin. Meillä kun ei autoa ole, tätä ongelmaa ei tule ja lämmittely tulee automaattisesti kävellessä bussipysäkiltä kentälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti