maanantai 3. elokuuta 2009

Talossa ja puutarhassa

Pellolta löytyi joku tällainen raato

Olen ollut kipeänä, joten ollaan lähinnä vain käyskennelty ympäriinsä uusia reittejä opetellen. Pelloista ja nummista ei ole pulaa. Tänään tehtiin kaverin avustuksella purkkiharjoituksia, eli juustoa ylösalaisin olevan purkin alle, purkin päälle taskuhajustettu keppi ja kaveri pitämään purkkia aloillaan. Ykä äkkäsi kahdessa sekunnissa, että maahanmenolla purkin saa nousemaan. Parin tunnin päästä tehtiin uudestaan ja muistissa oli. Menee tosin vinoon makuulle, eli purkki ei useinkaan jää etujalkojen väliin, mutta olkoot maahanmeno itsessään nyt se tärkein seikka. Myöhemmin vaikeutetaan sitten.

On se hollantilainen vain niin älykkään näköinen rotu

Tänään ollaan rymytty pitkiä lenkkejä sekä ihmisten ilmoilla että niityillä ja metsissä. On se kumma, kun vastaantuleville koirille pitää edelleen pöllöillä. Vesisuihkukaan ei auta enää kuin hetkellisesti. Mennään sitten ojan kautta ja hihna kuonon ympärillä, jos ei muuten, mutta ohi mennään ja sillä siisti. Keskiviikkona ohitustreenejä kasvattajan kanssa, katsotaan mitä reseptejä äijän pään menoksi keksitään.

Täällä muuten asuu paljon lapsiperheitä, joten monet mukulat ovat tulleet pysäyttämään lenkillä ja kysyneet, että saako silittää. Ja meillähän saa, kun kerran luvan kysyy, muuten ei ole mitään asiaa luokse (ja koiriahan me ei tavata hihnassa ikinä). Ykän mielestä kaikki lapset ovat huippukivoja ja niille pitäisi antaa suukkoja koko ajan. Ottaa silti rauhallisesti eikä hypi vasten, ja ohikulkevat lapsiperheet saavat mennä ohi.


Yhtä kaikki, kesannolla olevalla pellolla Yrjänä pääsi juoksemaan ihan kunnolla. Siellä sitä sitten kieriskeltiin ja heiteltiin kuperkeikkoja kuono veressä oikein olan takaa. Eipä näyttänyt veri koiraa haittaavan, joten annoin olla. Päättelin, että kyllä se draamakuninkaana kertoisi, jos ihan hirveästi sattuisi.

Haavoittunut tappelukoira hurjan kasvillisuudessa kierimisen jälkeen

Iltasella käytiin lähikoulun kentällä kokeilemassa lyhyesti tottiksia. Ilma oli koko päivän ollut todella hiostava ja ulkoilua oli jo ennen treenailua kertynyt jo päälle kolme tuntia, joten koira ei olut ihan täysillä mukana. Ihan ymmärrettävää. Aluksi jätin paikkamakuuseen, n. 35s kymmenen metrin päässä, takaa meni pyöräilijöitä ja auto. Pysyi skarpisti. Lyhyitä seuruutuksia ja täyskäännöksiä, vähän jätätti. Kontaktista palkka eteen.
Liikkeestä maahanmenossa meni vähän hitaasti, mutta meni. Kaukot ok, vaikka terävämpiä voisi olla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti