perjantai 7. elokuuta 2009

Jälkeä ja leikkimielistä MH-kuvausta

Eilen jälkitreenejä. Meitä oli vain kaksi, joten puolitimme ruohoa kasvavan peltoalueen ja tallasimme toistemme koirille Z-kirjaimen muotoiset jäljet. Ykän jälki ylitti polun, ja tulipahan siihen vielä joku neropatti bichoninsa kanssa harhajälkeä tekemään ja kyselemään, että sieniäkö poimitte. Jälki vanheni n. 20min, tyyni sää.

Yrjänällä oli taas hirveä veto jäljelle, joten tehtiinkin jekku ja lähestyttiin alkupäätä suoraan sivusta, eli vähän ikäänkuin janalta. Ensin jätkä harhautui mainitun bichonin reitille, mutta yhtäkkiä lähti reteästi jäljestämään. Pakko se oli uskoa, että oikealla reitillä ollaan. Ensimmäisen jyrkän kulman kohdalla vähän ongelmia, mutta sai ratkoa itse. Jättäydyin niin taakse kuin liina salli (5m). Enää ei ollut läheskään niin paljoa poikittamista kuin viimeksi, vauhtikin oli juuri sopiva. Polun yli mentiin kuin vettä vaan. Ennen toista kulmaa pellolle tuli toikkaroimaan joku ukko, Ykä hetken sitä katseli ja jatkoi sitten töitä. Ei häirinnyt vaikka tuli melko läheltäkin ohi.
Toinen kulma meni tarkasti, mutta lopussa jätkä herpaantui ja lähti merkkailemaan. Olin vähän ihmeissäni ennen kuin tajusin, että jälkihän tosiaan oli jo loppunut. Yrjänä oli siis tehnyt homman loppuun ja pohtinut, että "tässähän tämä nyt oli, nyt voin vaihtaa vapaalle".

Tänään kävimme Kirsin (kasvattaja) kanssa Espoossa Spanieliliiton mökillä kuuntelemassa ruotsalaista MH-tuomaria ja vähän epävirallisesti testailemassa viikonloppuisen MH-kuvauksen kuvioita. Yrjänähän on vielä liian nuori osallistumaan, mutta olipahan nyt vain testikoirana mukana. Sai ensialkuun rellestää ympäri pihaa neljän spanielin ja Rölli-holskun (Rochallor Cyber Warrior) kanssa, ja yllätys yllätys kaikki olivat jätkän mielestä superkivoja. Varsinkin leikattu Rölli. Rölli oli oikein mukava ja leppoisa miekkonen.

Painimisen ja parin tunnin autossa istumisen jälkeen Ykä pääsi kokeilemaan alun kontakti- ja leikkitestausta, koska ne nyt ovat vähän peruskauraa kaikille koiranomistajille. Aluksi kierrettiin ihmisryhmä. Ykällä virtaa ja ääntä riitti. Lisäksi ihmisryhmässä oli ihan superkiinnostava koira (MH-kuvauksessa ei kuulemma ole), muuten ei ongelmaa. Tämän jälkeen lähestyttiin vierasta ihmistä kohtisuoraan ja tervehdittiin tätä. Raitasika olisi mieluusti mennyt kirmailemaan ympäri pihaa koska oli äskenkin niin tehnyt, mutta malttoi tervehtiä nätisti. Vieras johdatti Ykän hihnasta kauemmas, pysähtyi ja koetti käskemättä tai koiraan koskematta saada sitä istumaan. Yrjänää ei tuollainen inspiroinut. Sitten koira takaisin, kopelointi ja leikkiosuus. Jätkä tajusi heti jutun juonen, pari kertaa heiteltiin patukkaa edestakaisin ennen kuin vieras heitti lelun kauemmas. Ykä säntäsi siihen kiinni, mutta herpaantui tajutessaan, että vieressä oli koira ja hei täällähän on hirveästi kivoja hajuja ja kaikkea!
Otettiin uudestaan, nyt ei mennyt toisen koiran luo mutta haahuili vähän muuten. Toi kuitenkin patukan takaisin. Vieraan kanssa leikki ihan hyvin, tämän passivoituessa laski itsekin irti, mutta otti uudelleen kiinni vieraan taas aktivoituessa.

Myöhemmin kokeiltiin vielä kaukoleikkiä, eli minä pidin pannasta kiinni ja 40m päässä kaapuun pukeutunut vieras hiippaili ja hypähteli esille pensaiden takaa (Tässä vaiheessa mietin, että mitä jos joku ulkopuolinen tulisi ja näkisi nämä Klu Klux -klaanilaiset... On tämä ihme hommaa tämä koiraharrastelu). Vieras pysähtyi, otti hupun pois ja heitteli hetken patukkaa ilmaan ennen kuin ryntäsi puskaan. Päästin Ykän irti ja astuin askelen eteen ja jätkähän sinkosi välittömästi haukkuen katsomaan, että mitäs peliä tämä tämmöinen on. Tällä välin vieras oli heittänyt kaavun pois ja alkoi patukalla kutsua Ykää leikkiin. No, Yrjänän mielestä vieras oli kerralla nähty, joten se lähti juoksentelemaan hajujen perässä sinne tänne ja kiinnostui patukasta aika vähän. Lopetettiin tähän, menin yhdessä Ykän kanssa tapaamaan vierasta että saatiin positiivinen kontakti edes loppuun.

Tässä ongelmana oli siis myöskin se, että koira oli päässyt jo aiemmin sambaamaan ja merkkailemaan pitkin pihaa. Mutta otetaan yhdeksän kuukauden päästä uudestaan, katsotaan ovatko aivot yhtään kasvaneet. Kaukoleikkiä ei siis ollut tarkoituskaan lähteä treenaamaan, kunhan vain kokeiltiin. Ja koira on vielä niin nuori että ehtii unohtaa tuon ennen kuin varsinaisiin kuvauksiin päästään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti