Palkattomuustreeniä ja näkölähtöjä haussa

Ykä menee keskiviikkona selkäkuviin, tsekataan onko sillä luustollisia kipuja vai vain lihasjumeja. Se on nyt käyttäytynyt vähän oudosti ja lopputulos on, että koira on kipeä. Treeneissä se on niin vireissään ettei siellä oikein edes huomaa, mutta kotona koira on vaisu ja ärähtelee helposti muille. Lisäksi Ykä peitsaa paljon. Mutta keskiviikkona tästä lisää.

HAKU

Tiistaina otettiin näkölähtöjä irtorullilla, koska ei viitsitty rasittaa koiraa hirveästi. Ukot lähtivät pakoon keskilinjalta ja niiden käskettiin piiloutua mahdollisimman hyvin. Ensimmäinen maalimies oikeassa etukulmassa, Ykä joutuikin etsimään sitä vähän pidempäänkin! Näyttö ykämäisen hieno, sain taas mennä oikein tolkutonta vauhtia narun perässä. Toka maalimies vasempaan etukulmaan, sama juttu. Nenää sai koira käyttää. Kolmantena otettiin Ykälle ylläri, eli kouluttaja ohjasi sitä ja minä menin piiloon. Ohjeena oli, että minulla on irtorulla ja pidän sitä esillä, ja jos Ykä ottaa sen, hyvä, jos ei, alan syöttää ja kehua samantien. Ykä juoksi ensin ohitseni ja bongasi minut paluumatkalla - ja voi sitä holskun leveää hymyä kun se tajusi kuka mettässä oli! Mutta ei puhettakaan että se olisi jäänyt minun luokseni, ei, se otti rullan, vei sen kouluttajalle ja palkkasin koiran ruhtinaallisesti näytöllä.

TOKO

Keskiviikkona tokoilua uudella mentaliteetilla, eli Ykä on tästedes treeneissä aina liinan päässä. Muuten se purkaa painetta lähtemällä juoksentelemaan pallon kanssa > kokeissa sillä on vähän tapana tehdä samaa kun palloa ei tipu. Lisäksi treeneissä palkkausta vähennettiin roimasti, en keskiviikkona palkannut sitä namilla kertaakaan. Koira pitää myös ottaa haltuun HETI autolta lähtiessä ja se pitää pitää hallinnassa KOKO AJAN. Vinkumiseen ja muuhun höseltämiseen puututaan HETI. Ykä alkaa vuotaa ja häseltää jos sillä on vireet kaakossa eikä palkkaa tule, siihen puututaan nyt hallinnan kautta. Holsku oli alkuun vähän ihmeissään koko touhusta, mutta tosi hienosti se suoritti!

Keskiviikon treeneistä en juuri muista yksityiskohtia, mutta tänäänkin oltiin onneksi reenaamassa! Sama periaate, eli Ykä melkein koko ajan liinassa. Jotain ihmeellistä viuhahtelua tapahtui kun olin palaamassa piilopaikkamakuupiilosta koiran luokse... Ykä pinkaisi pari metriä sivuun, ja näytti siltä että lähtee rälläämään johonkin. Karjaisusta sain sen takaisin, palasin piiloon, piilosta koiran viereen, koira kiinni liinaan ja siitä seuruutusta. Tänään palkat tulivat pelkästään kehuina ja taputuksina, joka oli eritoten alkuun Ykästä tosi turhauttavaa. :---D sillä meinasi mennä kuppi nurin ja vinkumista riitti, kun muuta palkkaa ei tullutkaan. Mutta äkkiä se oppi ottamaan vastaan sen mitä sai, ja kun siltä joka tapauksessa vaadittiin asioita, se tekikin niitä hyvällä vireellä ja hienosti. Puutuin jokaiseen ylimääräiseen piippaukseen ja siihen, jos koira meinasi lähteä hihhuloimaan johonkin, ja kohta Ykä ei ajatellutkaan mun luotani lähtemistä vaikka liike loppuikin vaan tuli vielä uudelleen taputeltavaksi.

Piilopaikkaistuminen ok, ei karkailua tai mitään. Ryhmäseuruutus ihan jees, vaadin kontaktia. Hyppynouto oikein pätevä! Tässä koira oli irti ja kytkin sen vasta juuri ennen vapautusta. Myös tasamaametskunouto hieno. Kaukoissa ei millään muka osannut nousta maasta seisomaan...

Loppuun aiemmin viritelty ruutu, jossa oli pallo. Ohjeena päästää liinan kanssa ruutuun ja karjaista "MAAHAN" heti, kun koiran nenä koskettaa palloa. Ja kah, sehän toimi! Kävely kohti, pari namia koiralle alas ja lähtö siten, että pallo jäi ruutuun. Nämä olivat Ykän ainoat palkat koko treenin aikana, eikä se silti tuntunut yhtään siltä, ettei olisi valmis tekemään hommia. Vaatimus, vaatimus!

Agia ja tokoa mahtavalla meiningillä

Tällaista hullua rataa huideltiin agilityssa sunnuntaina. Mukana oli koko konkkaronkka. Jopa minä (!!) opin radan sen jälkeen kun olin kaksi kertaa mennyt sen Ykän kanssa välipalkoilla (=palkkaan koiran kun en tiedä mihin pitäisi suunnata seuraavaksi, ja tähyilen epätoivoisesti numerovihjeitä samalla), ja sen jälkeen menikin kuin vettä vaan. Pari kertaa Ykä meinasi karata kutosputkelle väärästä suunnasta, ja kerran taisi jopa mennäkin putken väärään suuntaan, muuten sain ensin karjuttua ja sitten ohjattua paremmin. Kaiken ohjauksen olisi tietty voinut hoitaa jotenkin hienommin, valssaten ja pakkovalssaten, mutta vaikka homma ehkä vähän ulkopuolisen silmään säheltämiseltä näyttikin, sain koiran menemään sinne minne pyysin. Heitin radan vielä pariin otteeseen Vean kanssa, pikkusakua oli myös kivaa ohjata!

Muuten treenattiin Ykän kanssa keppejä, osaa muuten ihan sikahienosti jo pujotella jos lähdetään läheltä keppien oikealta puolelta! Vasen puoli kaipaa vielä treenausta. Lisäksi kiusasin vähän Ykää laittamalla sen menemään keinua, toki siten että pehmensin kolausta. Oli se vähän hupaisansurkeaa katsottavaa kun iso uros seisoo korvat luimussa keskellä keinua ja ilme on luokkaa ";-------((". Namihoukutuksilla kuitenkin päästiin monta kertaa pahan keinun yli.

TOKO

Tänään tokoa, ja Ykä oli aivan törkeän paljon kovemmassa vireessä kuin viime keskiviikkona! Alkaa näköjään lomaväsymyksen vaikutukset jo lakata. Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että namina oli pitkästä aikaa JUUSTOA joka oli ilmeisesti parasta ikinä. Alkuun temppuilua eli jalkojen välistä pujottelua ja uutuutena ohjaajan kiertämistä peruuttaen. Aika pätevää pyllynkäyttöä! Hihnassa ja hihnatta seuraamiset liikkurin käskyttämänä ryhmässä aika bueno! Välillä piti huomauttaa kontaktista, mutta suurimman osan ajasta aika jees. Piilopaikkamakuu ja -istuminen parin minuutin ajoilla, jotain Ykä haisteli ilmaa (kuten aina) mutta eipä muuta. Liikkeestä istumisessa jäi ekalla kerralla seisomaan, kun käskytin liian hempeästi... tästä viisastuneena sanoin kaikki loput käskyt natsimeiningillä ja jopas kun koira teki just eikä melkeen niin kuin käskettiin, ja vieläpä iloisesti ja nopsasti. Monen monta liikkeestä istumista putkeen aivan nappiin!

Tässä välissä taidettiin pitää taukoa ja temppuilla jotain tyhmää, kuten tapana on.

Metallitasamaanouto tosi hieno ja laukkasi jopa molempiin suuntiin! Noudot on kyllä Ykän mielestä jostain syystä sikakivoja. Hyppynoudossa heitin kapulan tyhmästi jonnekin tuolin taakse piiloon, joten ekalla kerralla Ykä joutui sitä vähän etsimään. Tokalla kerralla heitin lähemmäs. Kaukoissa myös natsikäskyt, ei jättänyt yhtäkään liikettä suorittamatta! Vähän tuppaa etenemään, mutta edetköön sitten kun kerran ollaan näin lähellä koetta. Ruutuun lähetys liikkuroituna, selvä käsky ja Ykähän paineli tötsien keskelle. Tarvitsi kaksi "SEIS"-käskyä ja jäi sittenkin seisomaan vähän liian eteen, josta käskin peruuttamaan ja oikeaan kohtaan pysähtymisestä palkka. Toka menikin sitten jo paremmin. Näköjään pitää vaan oikeasti natseilla niin hommat hoituvat. 

Loppuvaiheessa treeniä alkoi sataa ja vähän jyrähtelikin - siitä Ykä meinasi ottaa paiseita, mutta temppuiltiin juuri silloin ja sain koiran messiin aika nopeasti. Sen jälkeen ei muistellutkaan tyhmiä ääniä.

Ihan mahtavat treenit, koira oli loppuun asti kovassa tekemisvireessä ja asiat luistivat kuin rasvattu.

Kuusamon tropiikki

Vietimme mukavan lomaviikon Kuusamossa. Koirat uivat ja juoksivat pihalla päivät pitkät, kerran käytiin Ykän ja Vean kanssa heittämässä Pieni Karhunkierros (12km) ja toisena päivänä Kylmäluomalla Ykän, Vean ja Nikan kanssa (7km). Kaikilla kerroilla koirilla oli reput selässä; Ykä kantoi juomavesiä, Vea eväsleipiä ja Nika koiranruokapusseja. Ykällä ja Vealla oli hyvät vedot päällä, auttoivat hyvin ylämäissä. Ens kesänä ehkä Iso Karhunkierros! Turisteja taas huvitti kun meillä oli omat kantojuhdat ja niillä ei.

"My old dog would've never carried a bag for me!"
"These are not that smart."
"That's not a nice thing to say."
"Well, they ARE carrying our bags for us, so."

Muuten tosiaan paljon vapaana liikkumista; mettäteillä oli hyvä pyöräillä siten että koko jengi sai viuhottaa irti. Ykä ja Vea rälläsivät edellä majakkana ja perävaununa, Nika meni välillä edessä ja välillä vierellä, ja Oma meni omaan rauhalliseen tahtiinsa takana. Oma ei turhia hötkyile, ja eipä sitä tarttekaan jos mahassa hölskyy pentuja. Astutuksesta on nyt kolme viikkoa, vähän on skeptinen olo mutta kahtellaan. Oma saa nyt joka tapauksessa olla vähemmällä liikunnalla kuin kolme muuta idioottia.

Paluumatkalla kaikki neljä olivat takakontissa, autossa muuten kolme ihmistä plus tavarat. Hyvin sopuisasti olivat kaikki. Oltiin kotona myöhään tiistai-iltana pitkän ajomatkan jälkeen, keskiviikkona pörrättiin jo tokotreeneihin. Ykällä alkuun ihan hyvä meno kun sitä vähän viritteli, mutta väsyi nopsaan. Torstaina käytiin juoksuttamassa koiria pellolla, otin Ykän kanssa lyhyitä, vietillisiä seuruutuspätkiä ja vapautin odottavalle palkalle (iso muovinen koirien vesilelu, joka oli vissiin enemmän kuin sata jänistä - ainakin Ykä oli siitä aivan törkeän kuumana). Ilmoitin Ykän myös 19.8. oleviin tokokisoihin ja sinne mennään VOITTAMAAN!

Ykä myös pelkää nykyään ukkosta, ennen ei pelännyt. Jahka saadaan kokeet alta pois, aletaan ihan oikeasti siedätyspuuhiin. Mitä vanhemmaksi tuo tulee, sitä enemmän se keksii pelättävää.

 

:B

Hakua, tokokoeoivalluksia ja joku ällö pikkuholsku

Tänään nähtiin ihanaa 4kk-ikäistä Mai-holskua! Vea sen kanssa lähinnä leikki, mutta Ykäkin oli tosi nätisti. Hetken jännätyksen jälkeen Mai malttoi mennä haistelemaan rotutoveriaankin. Pikkutyttö vaikutti oikein avoimelta ja hauskalta pusukoneelta, ja Vean kanssa niillä meni hyvin sävelet yhteen. Mielenkiinnolla seuraan Main kasvamista ja treffataan kyllä mielellään uudelleenkin!

HAKU

Torstaina aamutreenit mettässä, tallottu alue ~110m x 100m. Vein Ykän lähtöpaikalle irti ja käskyn alla, mutta sepä varasti (taas) moikkaamaan kaikkia kivoja ihmisiä... ensi treeneissä pidän koiran löysässä hihnassa niin pääsen puuttumaan tötöilyyn samantien. Noh. Eka ukko vasemmassa etureunassa, kiintorulla. Muilla koirilla tässä oli ollut jotain löytämisongelmia, Ykä meni suoraan ukolle ja takaisin, ei ongelmaa.

Tokaa ukkoa varten irtorulla, eli pannassa ollut rulla otettiin pois. Lähetin oikeaan etureunaan, otti hienosti hajun vähän edempänä rataa umpipuskassa olleesta ukosta. Oikein pätevä näyttö.

Kolmas ukko vasemmassa takareunassa, umpipiilossa pressun alla, irtorullalla. Ykä olisi vain hirveästi halunnut päästä suukottelemaan pressun alla olevaa ukkoa, joten hetki piti heilutella häntää ennen kuin otti rullan ja toi. Mahtava koira!

TOKO

Lauantaina kävimme Ossi Harjulan tuomaroimassa tokokokeessa. Asteita oli +30 ja kenttä oli täydessä auringonpaahteessa. Kakkostulos (242pts) sieltä taas tuli, mutta se johtui vain ja ainoastaan minusta. Kouluttaja oli mukana kentän laidalla, ja hyvä niin - ulkopuoliselta kuulee hyvin missä mennään vikaan. Ykä on ollut monena kertana koepaikalle saapuessa aivan eri koira kuin mitä se muuten on - täysi häslä ja poissaoleva. Kyllähän se pisteitä saa, mutta tekeminen ei näytä kivalta. Se hermostuttaa minua, kun pelkään että Ykä on taas paineistunut (äänistä) ja että kaikki menee penkin alle. Holsku lukee hyvin herkästi ohjaajasta kaiken tällaisen. Treeneissä olen hyvin jämäkkä ja osaan vaatia, kokeissa olen hyvin lepsu ja pikemminkin pyydän kuin käskytän koiraa. Jälkimmäinen saa Ykän lahnailemaan ja löntystelemään, koska se tietää, ettei sen tartte tehdä jos se ei halua. Ruutuun ei tartte mennä vaikka koira tasan tarkkaan tietää missä se on jne, koska ohjaaja on tikku persiissä ja piipittää sen sijaan että olisi oikeasti tosissaan.

Heti oman vuoron jälkeen kävin kentän toisella puolella tekemässä ruutua ihan eri meiningillä, ja Ykähän oli paahtohelteestä huolimatta täysillä mukana, vietikäs ja innostunut. Tässä se taas nähtiin - tarvitaan ulkopuolinen kertomaan mikä mättää. Todella opettavainen päivä, siis! Elokuulle on jo mietinnässä parikin koetta, nyt menen sinne rinta rottingilla ja otetaan Ykän kanssa homma haltuun ihan uudella tasolla. Se on tosi täpäkkä ja iloisesti töitä tekevä koira, kunhan vain minä tiedän mitä teen. Pelleily kuriin ihan samantien ja vietit kaakkoon.

Nikalla meni sen sijaan tosi hyvin - 181/200pts, ALO1 ja luokkavoitto! Ihan huikeaa ja hienointa.

 

Oikeaoppinen sivullehyppääminen...

 

Aamutreenit raunioradalla

Tänään aamuhakutreenit raunioradalla, joka oli Ykän mielestä ihan älyttömän jänskättävä paikka. Ollaan siellä kyllä oltu kerran treeneissä aiemminkin joskus aikaa sitten, mutta toisaalta siellä järjestettiin myös luonnetestaus jossa paukuteltiin. Tiedäpä mitä koiran päässä liikkui, mutta ihan positiiviset treenit saatiin kuitenkin aikaiseksi!

Eka maalimies ihan takarajalla, näkyvillä ja kyykyssä. Irtorullalla, vähän epämääräistä purkautumispöllöilyä rullan palautuksessa (kävi tyrkyttämässä sitä T:lle...) mutta muuten hyvä! Toka maalimies oli umpipiilossa tyhjässä hiekkalaatikossa. Lähetin rataa pitkin ja Ykällä oli tosi jännää, kun se kävi hissukseen ja tarkkaan tsekkailemassa mm. betoniputken ja TOSI JÄNNÄN metallitynnyrin. Kun haju lopulta paikantui hiekkalaatikkoon, jonka kannen alta irtorulla pilkottikin, Ykä vaan kierteli laatikkoa häntää heilutellen ja yritti ottaa rullaa mahdollisimman kaukaa, ihan hampaan kärjillä. Keräsi sitten rohkeutta ja loput sujuivat hienosti! Näytöllä avasin laatikon ja Ykä oli haljeta riemusta kun maalimies syötti nakkia.

Kolmas maalimies piilossa autonrengastornin sisällä, hirveästi piti taas pörräillä ja tutkia paikkoja. Nyt kiintorullalla, jonka kerran otti miellyttääkseen suuhun mutta sai siitä torut ja matka jatkui. Kun haju paikantui lopulta, Ykä kierteli tornia, otti rullan ja toi minulle. Näyttö ok, mitä nyt koira oli taas niin mielissään ettei olisi malttanut istua.

Neljäs maalimies maanrajassa olevassa betoniputkessa, jossa metallinen kansi oviaukon edessä. Kiintorulla. Tämä meni oikein hienosti, metallikannen kolinakaan ei jänskättänyt.

Ykä on superhakukoira!

Treenattu on, välillä neljä-viisikin kertaa viikossa! Eli tekemistä on riittänyt tokon, haun ja agilityn merkeissä. Ykä on ollut aivan mieletön ässä hakutreeneissä, viime kerralla kiintorullalla ja sitä edellisellä kerralla irtorullilla. Etenee vauhdilla ja suoraan sinne minne käsketään, tyhjiinkin. Risteilee ohjauksesta aivan törkeän hienosti ja innokkaasti. Näytöille kiitää sellaista vauhtia että hirvittää. Ihana eläin, jonka kanssa on iso ilo treenata ♥ vaikkei kisoihin ikinä paukkupelon vuoksi päästäisikään, jo pelkkä treenaaminen tuo minulle todella paljon iloa.

Tokossa virettä pitää jopa vähän hillitä, ettei se ala purkautua äänen kautta ulos. Hillitseminen onnistuu mm. seuraamisen yhteydessä sillä, että heitän hartiat rennosti ja kävelen hitaammin. Uusia tyhmiä temppujakin opetellaan, tällä hetkellä treenin alla pakittaen jalkojen välissä pujottelu. Ykällä vaan tuntuu olevan koko ajan ihan sikakivaa ja sekös se mahtavaa on.

Agissa tuota on helppoa ohjata, ja sen saa pysäytettyä melkein tilanteessa kuin tilanteessa jos se on matkalla väärään paikkaan. Viime treeneissä Ykä pisti mut oikein kunnolla juoksemaankin, että ehdin seuraaville esteille ennen sitä.

Eilen meillä oli käymässä pieni juoksuinen Iska-bedlari, jolle piti eka vähän pölistä ennen kuin Ykä huomasi sen olevan ihana uusi pusuteltava tyttöystävä. Iska leikki Vean kanssa olkkarissa, Ykä yleensä vähän komentaa Veaa jos se riehuu, nyt oli tosi nätisti. Hirveästi halusi mennä haistelemaan ja vähän leikkimäänkin, ja sai heilutella siinä häntäänsä jos ei alkanut haukkua. Haukkumisesta pyysin hetkeksi pois rauhoittumaan. Onni on leikattu uroskoira, joka ei mene sekaisin juoksunartuista.

Aruba

TOKO

Tämän viikon tokoilut ovat mennet varsin hyvällä hengellä; yksityisohjausta on saanut enemmän, kun ohjattavia on jostain syystä ollut aiempaa vähemmän. Ohjatuista treeneistä ei ole juurikaan muuta jännää kerrottavaa kuin se, että ruutuun saatiin viimein jotain järkeä! Allaolevasta videosta näkyy miten homma toimii, mutta perusajatuksena se, että namikansi hittoon ja koiralle ruutumotivaatiota pallon kanssa. "SEIS"-käskyn pitää olla oikeasti melkoisen terävä ja raikuva. Oikeasti siitä pitäisi nimenomaan seisahtua, mutta kun Ykä alkoi tarjota siitä suoraan maahanmenoa, niin oikeastaan ihan sama! Maatahan siellä loppujen lopuksi pitää. Makuusta sitten pallopalkka pompun kautta. Tällä saatiin tosi tyylipuhtaita ruutuja.

Ja maanantaina tunnari meni aivan tolkuttoman hyvin. On toi vaan pätevä elukka.

Myöhään lauantai-iltana käväistiin läheisen koulun pihalla omatoimireenaamassa, tarkoituksena nimenomaan videoida suorituksia. Tätä kun ei tule koskaan tehtyä. Videolta sitten näkyykin sopivasti ne virheet, joita voi alkaa korjailla. Mutta on siellä paljon kivaakin! Lopussa kaikkia hölmöjä temppuja.

HAKU

Tänään hakutreenejä, joissa Ykä oli aivan liekeissä. Treenattiin tyhjiä irtorullilla, eli aluetta ei ollenkaan tallattu ja maalimiehet menivät piiloihin mutkan kautta. Ykä meni täsmälleen mihin osoitin, eteni lujaa niin pitkälle kun oli tarvis vaikka hajuja ei ollutkaan ja sieltähän se ukko aina löytyi! Ykälle kaksi aivan sikahyvää lähtöä ja näyttöä samalla kaavalla. Siinä sai juosta narun jatkona tyrät ryskyen, että pysyi perässä - ja sää oli vieläpä todella kuuma ja väsyttävä!

Lopuksi näkölähtöukko, joka meni n. 10m päähän irtorullan kanssa.

Kiekan jälkeen tallattiin kapea kaistale esineruutua (50m x 5m), jonka ihan päätyyn vietiin näkölähtönä ihana pupupehmolelu. Ykä irtosi kuin luoti, tuli kohta takaisin sellainen ilme naamalla, että se oli kyllä nähnyt pehmon muttei ollut uskonut että esineruudussa voi olla jotain niin kivaa... ohjasin vain koiran takaisin ja sieltähän se sitten kirmasi takaisin niin suunnattoman onnellisen näköisenä, pehmo suussa. Sai suolistaa sitä sitten palkaksi ihan huolella.