Tulipa todistettua, ettei jätkää ainakaan ihmishäiriö haittaa paikkamakuussa. Mentiin Helsingin rautatieasemalle ruuhka-aikaan treenailemaan, ensin niin että oltiin seinustalla saman suuntaisesti sisältä ulos ja päinvastoin liikkuvan massan kanssa. Välimatkaa n. 10m ja kävin max puolen minuutin välein palkkaamassa. Kerran heitti lonkalle (kävin korjaamassa), muuten oli hyvin ja skarpisti. Vapautus perusasennosta ja palkkaus. Hetken chillailun jälkeen otettiin astetta vaikeampi versio, eli koira paikkamakuuseen seinän lähelle niin, että rintamasuunta oli ruuhkaan päin. Välimatkaa se 10m, eli minun ja koiran välistä mahtui kulkemaan hyvin paljon porukkaa. Osa käveli melko läheltäkin, kai kokeillakseen että pysyyköhän tuo nyt tuossa, ja jätkähän pysyi. Melko tiheää palkkausta taas. Melkein toivoin että olisi tullut joku koirakkokin ovista, mutta eipä tullut.
Ulkona otettiin sitten toisena päivänä 2min paikkamakuu Töölönlahden lähellä olevalla, tyhjällä parkkiksella. Etäisyyttä se n. 20m. Jotain ihmisiä siinä meni ohi kauempana, pälyili siihen suuntaan vähän. Kun aikaa oli jäljellä kymmenen sekuntia, alkoivat vissiin paikat jäätyä. Ensin nousi takamus ja oletin että heittää lonkalle, mutta nousikin kokonaan. Käskin kauempaa takaisin maahan, odotin hetken, kävin vierellä palkkaamassa ja jätin vielä kymmeneksi sekunniksi. No, kyllähän sitä pakkasta melkein olikin se -20 astetta, eli en ihmettele. Pitäisi vaan vissiin palkata niitä häiriökoiria juoksemaan Ykää ympäri.
Viikonloppuna olemme muutoin käyneet muutamana päivänä Rajasaaressa. Kaikkina muina kertoina paitsi tänä aamuna viimeisen pätkän käveleminen onnistui hyvin. Tänään piti sitten kerätä kierroksia ja piippailla. Puistoon päästessä katosivatkin korvat aika hyvin, eli kun se tämänkertainen Ihana Nainen löytyi, ei minun sijainnillani ollut mitään väliä. Vaan kyllähän se sieltä lopulta sitten tuli minuakin etsimään, ja loppuajan pysyttelikin näköetäisyydellä. Nyt kun vielä oppisi sen että käskyt (etenkin luoksetuloon liittyvät) ovat edelleen käskyjä, vaikka jossain olisikin tsiljoona juoksevaa eläintä ja takamusta. Nameja ja kehuja saa hirveästi aina kun sille etäisyydelle vaivautuu, mutta kyllä ne muut kiinnostavat silti enemmän.
Yhtä kaikki, 15kk tuli täyteen eilen ja ohitukset ovat suorastaan huikealla mallilla. Yhden koirakon ohi päästiin vierestä pelkällä kehumisella, kun kädet olivat niin täynnä tavaraa etten ehtinyt kaivaa nappuloita esiin. Joko Ykälle alkaa kasvaa aivot päähän tai sitten minä alan näin päälle vuoden jälkeen vihdoin osata. Ehkä sekäettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti