Merkeleellinen

Melkoisesti juostaan vain pelloilla, tällaisilla pakkasilla. Liikkuessa ei haittaa edes lumimyrsky. Viime päivinä paljon hyviä ohituksia, muutama sellainen että Ykä on kyylännyt ja vetänyt ohi ja muutama sellainen että jätkä on kiskaissut kerran oikein kunnolla luullen siten pääsevänsä morjestamaan. Sellaiset luulot karistetaan kyllä pian hollantilaisen mielestä. Vaan eipä ole sinkoillessaankaan päästänyt pihaustakaan. Nyt kun vielä itse oppisi siihen että vaikka tulisi yllätyksenä nurkan takaa koirakko, lähtisi kehuminen selkäytimestä eikä viiveellä. Useimmiten onnistun tässä, joskus en. Jollen, Ykä koettaa nykäistä vieraiden luo. Kehumisesta ja nappuloiden etsinnästä yleensä rauhoittuu sen verran että tajuaa käyttäytyä.

Tänään irtosi pellolla aika pitkälle kun näki jotain, karjuin takaisin ja pysähtyihän se lopulta. Kutsuin nimeltä ja tuli salamana, josta hirveät pippalot. Lähellä kulkevalla polulla oli mennyt mies pyöränsä kanssa, veikkaisin että jos olisi ollut koirakko niin jätkä ei olisi pysähtynyt. Mutta juhlitaan nyt silti tätäkin, vaikka Yrjänä ei koskaan ole pelkkien ihmisten luokse karannutkaan.

Paikkamakuuta juna-asemalla, hihnanmitan päässä ja useilla palkkauksilla, kun viereen pysähtyi juna ja sieltä tuli ihmisiä. Vilkuili, pysyi. Vähän seuruutuksia namipalkalla, yritti lähteä saksalaiseen täyskäännökseen vasemmalle kääntyessä. Muuten hyvä paikka, hyvä into ja hyvä kontakti. Luoksetuloja ruokakupilla, yrittää istua vähän vinoon.

Viikonlopuksi Töölöön, siellä luultavasti taas lauantaina ja sunnuntaina Rajasaareen hukkaamaan korvia. Kaiketi myös jotain pientä tottistelua, kuten aina. Jos sitä vaikka nappaisi kapulan mukaan. Vähän oli puhetta josko sitä pääsisi kasvattajan tykö Mäntsälän tienoille agihalliin ensi kuussa, pidetään sormet ristissä. Kicksparkkaamaankin toivottavasti piakkoin.