Rallya, hakua, aksaa

Laakereilla ei olla levätty vaikka blogi ei olekaan päivittynyt. Väänsin Ykälle ja Vealle Hangon rally-toko -kokeissa tokat ykköset, eli tämän viikon kisoissa tavoitellaan koularia! Ihanaa kisata pitkästä aikaa alemmissa luokissa kun onnistuukin jossain, alkoi vähän jo usko pettää kun seitsemän tokon VOI-kokeen jälkeen ei vaan sitä yhtä ykköstä tipu. Mutta saadaan me sekin vielä, aikanaan. Kunhan vain:

1) ostetaan tunnareita

2) ostetaan ruutunauhaa
3) treenataan...
4) mennään kokeisiin

Nyt saatiin talvikaudelle vapaatreenioikeus lämmitettyyn maneesiin, joten voidaan mennä öisin tekemään hommia! Kun ei pitäisi esim. nukkua. Mutta lämmin maneesi! Talvella! Ykälle VOI-hommia, rally-tokon AVO-luokkaa (kuten aiemmin todettua, sopimuksemme mukaisesti, T ohjaa sitä siinä) ja verrytyksen puolelta keppitreeniä ja hyppytekniikkaa, Nikalle aksaa ja rallya. Omalle rallya jahka se palaa mammalomalta (ja aksaa mutta en ohjaa sitä siinä). Veaa mun ei tartte katsella ennen kuin se menee rally-tokon VOI:hin. Mikä ei toivottavasti ole ihan huomenna. Nyt on pakko mennä reenaamaan kun on kerta tästä ilosta maksettu.

Yhden syyskuisen viikonlopun Ykä ja Vea olivat mökillä hoidossa, olivat ilmeisesti olleet nätisti ja liikkuneet aivan hirveästi. Jälkimmäisestä johtuen ne (erityisesti Ykä) olivat melko juntturassa seuraavat päivät, mutta onneksi myös väsyneitä eli lepäilivät kyllä tyytyväisinä pari päivää. Ensi viikolla tulee taas hieroja tsekkaamaan, missä kuosissa holsku on.

RTK

Ykä oli jotenkin ihan ihmevireessä Hangon kokeissa, vähän samanlainen mitä se on jos treeneissä otan sen kentälle virittymään ja suorittamaan suoraan autosta. Minkä siis tein nytkin, koska yleensä raitakoira muistuttaa kokeissa enemmän perässävedettävää siikaa. Mutta nyt se oli jopa aika lailla perseilevä itsensä, mm. HAUKAHTI minulle kesken radan. Hullua! 96/100pts ja ALO1 sieltä ropisi.

Vea ei ollut ihan niin häiriintynyt vieraista koirista kuin mitä se oli viime kokeissa, mutta täällä olikin koiria paljon vähemmän. Tyty käyttäytyi aika kivasti ja oli kentällä hyvin kuulolla. Niinpä se räjäytti potin ja voitti pisteissä veikkansa, saaden 99/100pts, ALO1 ja sijoittuen toiseksi. Nyt vielä yhdet ALO1:set niin voin lakata pilaamasta T:n koiraa poikittavalla rapuseuraamisella!

HAKU

Jossain välissä hakuiltiin, Ykälle lähes kokeenomainen rata. Alueen syvyys molempiin suuntiin 50m ja pituus 100m. Vasempaan etukulmaan tyhjä, sinne irtosi aika kivasti kun sinne oltiin tallottu vahva haju hetkeä aiemmin. Takaisin kutsuessa ei ollut järin suorassa linjassa toiselle puolelle heittoa varten, joten varmuudeksi pysäytin ja lähetin uudelleen suorana. Oikeasta etukulmasta löytyi eka maalimies 50m:stä ja Ykä liikutti irtorullan minulle vauhdilla. Näyttö suora ja hieno.

 

Edettiin noin puoleenväliin rataa ja iskin koiran oikealle, tarkoituksena että se etenisi tikkana alueen takalinjalle ja saisi sieltä hajun takakulmassa olevasta tokasta ukosta. Ja niinhän se tekikin! Tosi hieno. Vika maalimies oli vasemmassa takakulmassa, eikä siinäkään ongelmia. Tälle näytölle roikuin kokeeksi liinassa kiinni, sillä ei ollut minkään valtakunnan merkitystä koiran menoon. Yhden tyhjän olisin voinut ottaa keskivasemmalle, mutta ihan sama. En kai raportoinut tätä edeltäviäkään hakutreenejä, mutta ne meni hienosti ja tehtiin esineruutuakin erittäin hyvällä menestyksellä (yksi oma esine [jääskraappana toimiva muovilaatta] ei apuja). Kiva tietää, että Ykä handlaa hommat vaikkei titteleitä olekaan. Ja piru vie kun se rakastaa työntekoa.

AGILITY

Nikan kanssa ollaan aksailtu, minä olen ihan uuno agikentällä mutta alan hiljalleen oppia jotain. Ensin pitää vaan sähläillä. Aika karvalakkimeininkiä mun ohjaamiseni vielä on, mutta ei sillä varmaan ole mitään väliä koska me pelataan Nikan kanssa aika hyvin yhteen. Meillä on tälle vuodelle jopa lisenssikin ostettuna, mutta katsotaan nyt uskaltaudutaanko oikeisiin kisoihin ennen ensi vuotta. Yksissä möllikisoissa kuitenkin käytiin ja sepä olikin aika kivaa! Mölliradalta napattiin nollatulos (vaikka meinasin juosta päin estettä ja tein jonkun oudon ohjausliikkeen joka aksaa paremmin osaavien mielestä oli "mielenkiintoinen"), kisaavien rata vedettiin kahdesti! Ekalta kiekalta hylly, koska meillä oli jotain erimielisyyksiä siitä pitääkö muurin yli hypätä, mutta muuten rata meni hienosti. Tokalla kiekalla korjailin paljon omia ohjausmokia ja saatiin -5 virhepistettä (oisko ollut taas se muuri) sekä rapiat 6s yliaikaa. Nika oli aivan törkeän hieno pieni agieläin! Kepit, meidän murheenkryyni, meni molemmilla kierroksilla tosi hyvin, kun ensin otin koiran haltuun. Saisipa oikeissakin kisoissa mennä saman radan kahteen otteeseen...

Nika on myös paikannut mamma-Omaa tämän ohjatuissa aksatreeneissä, eilen käytiin imemässä viimeiset opit mukaan talven varalle. Rengasta pitää treenata enemmän, mutta muuten kaikki alkoi mennä aika sutjakasti. Kepitkin meni aivan älyttömän hyvin. Tähtien asennot olivat myös oikeat ja Nika palkkaantui ihan raivona vinkuvasta tennispallosta - yleensä se haluaa vaan namia eikä sitä lelut kiinnosta yhtään. Meistä on kyllä lutviutunut aikamoinen tehotiimi!

Loppuun hullu läjä ratoja, joita ollaan menty:

 Omatoimitreenirata, jossa kaksi osaa: 1-6 sekä 20-28

Keskiviikon ohjatun treenin rata: 1-8 ja 20-25

 

 Möllikisojen möllirata

Möllikisojen kisaavien ykkösluokan rata

Vea RT ALO1 ja Ykä RT ALO1!

Tärkeimmät alta pois, eli tänään käytiin ekoissa virallisissa RT-kisoissa! Ohjasin sekä Ykää että Veaa. Kävin ostamassa kisakirjat, katsotuttamassa koirilla sirut ja mittauttamassa säät, kummaltakin erikseen. Ykä nyt oli niin lungi kuin se aina on, Veaa vähän jänskätti koirat mutta kaikki muu meni ongelmitta. Rata vaikutti tutustumisen jälkeen pässinlihalta ja päästiin Ykän kanssa ekana ryhmästä suorittamaan. Ykä oli peruslahna, kuten se nyt kehänauhojen sisällä tuppaa välillä olemaan, mutta onneksi rallyssa ei oo väliä kun holsku kuitenkin tekee tunnollisesti kaiken mitä pyydetään. 100/100pts, 2./46 ja ALO1! Hävittiin voittajalle sekunti ajassa.

Vean kanssa saatiin odotella hetki kentän reunalla, mikä teki taas sakulle hirmuhyvää. Nyt se käyttäytyi paljon rennommin kuin aluksi ja kentälle mennessä oli taas hirmupätevä pikkuelikko. Kentällä ei haittaa mikään häiriö! Tuloksena 97/100pts, 5. tai 6. /46 (yritin laskea ite nopeesti) ja ALO1, joten ei pässimmin mennyt sekään! Tosi pirteä suoritus, 1 x 3 virhepistettä lähti parista tosi pienestä haahuilusta.

Ei pöllömmin aloitettu kisaura, etten jopa sanoisi! Ykä taisi olla vielä ensimmäinen lyhkäriholsku, jolla on virallisia RT-tuloksia, joten historiaa on tehty. Loppupalkaksi kaksikko pääsi luvan kanssa ryömimään mutaojaan ja rälläämään pellolle.

Loppuun kuvia kun kävin eilen kolmen koiran kanssa pellolla hillittömän kaatosateen jälkeen. Oma lähti mahansa kanssa eilen kasvattajalle, pikkasen jännää vaikka laskettuun aikaan on vielä pari viikkoa. Ykälle tilasin jokin aika sitten juoksutuskopan, kun sillä on kiihtyessään tapana vähän käyttää hampaita. Sheltteihin se ei koske mutta Veaa on pitänyt välillä kurmuuttaa - erityisesti silloin kipeänä ollessaan reaktiot saattoivat olla nopeampia kuin järki. Mitään pahempia reikiä ei ole ikinä tullut, eikä ainakaan nyt enää tulekaan. Sitä paitsi jos tällä vältyttäisiin myös seuraavilta keppi-kurkusta-läpi -onnettomuuksilta, se on jo plussaa itsessään. Ja onhan mun kiltti mammanmussu nyt aika katu-uskottava ja hulja.

RTK-valiot!

 

 Vea melkein 2v ja Ykä melkein 6v

Tai no ainakin melkein. Käytiin viikonloppuna Riihimäellä korkkaamassa rally-toko -kisat möllien merkeissä, ja ei helevata kun oli päheitä koiria. Vea sai 97/100pts ja Ykä 99/100pts, kaikki vähennykset tuli samalta kyltiltä ja kaikki olivat ohjaajamokia. Kasikyltillä lähdin liikkeelle liian aikaisin enkä odottanut kunnolla, että koira pääsee siirtymään viereeni.

Kisarata ulkomuistista

Rata oli kiva ja tarpeeksi simppeli, että minäkin pysyin kärryillä. Kuva ei sitä ole. Ykä alkuun meinasi miettiä, että hetkinen, nyt ollaan kokeissa, mutta kun kehuin ja innostin sitä, koira nousi laamamaisuudestaan. Rally tekee tosi hyvää holskulle myös totisia tokokokeita ajatellen juuri tästä syystä. Vean kanssa saatiin hengailla hallilla melkein koko ALO-luokan ajan, koska Ykä oli koevuorossa toisena ja Vea viimeisenä, ja se teki vähän jänskäävälle sakulle tosi hyvää. Ennen suorituksen alkua riehuttiin aloituspaikalla pallolla ja Vea teki radan tosi hyvällä työmoodilla. Vähän niin kuin Ykä silloin nuorempana, ennen kuin pilasin sen! :---D ei mutta ihan törkeän hienoja eläimiä molemmat. Näin hyvin kun menisi virallisissa kisoissa, ei olisi huolenhäivää. Pitää vaan muistaa jättää pallo kehän laidalle...

Edellisenä iltana koesääntöjä (ekaa kertaa...) lukiessa huomasin, ettei RT-kokeissa saa olla lainkaan kurkkaria, ei vaikka se olisi kiristämättömällä. Ja lisäksi piti olla "tavallinen hihna". Hetken mietin, että mitähän hittoa mä noille piskeille pistän päälle, mutta mentiin sitten solkipannoilla ja lenkkihihnoilla. Ja sain jopa tuomarilta kehuja siitä, että pidin hihnaa juuri oikein! Jee! En ole ihan turha jätkä.

Lopuksi vielä videomatskua siitä, kun näytän miten Vean "PRÖÖT"-käsky toimii. Tuomarilla oli ainakin hauskaa kun prööttäilin melkein koko radan ajan.

Prööt on ihan hyvä käskysana

Kuuma on ja Oma näyttää päivä päivältä enemmän tankkerilta. Isojen kanssa ollaan käyty pariin otteeseen Sipoossa yöuinnilla, mukavaa kun ei ole muita ja saa vain olla. Ykä tosin pari viikkoa sitten onnistui jotenkin loukkaamaan itsensä kallioilla touhutessaan eikä autolle palatessa liikkunut kovin puhtaasti, joten kutsuttiin hieroja ennakkoon tsekkaamaan koiran kunto. Nopeasti sille vaan iskee ne samat jumit mitä sillä ennenkin oli, mutta mitään vakavampaa ei löytynyt. Jotain siinä nyt vaan on rakenteellisesti vikana kun paikat jumiutuu niin äkäiseen tahtiin - tai sitten se on vain holsku joka ei tasan ikinä jarruta tai mieti vaan painaa vaan menemään...

Olen välillä pitänyt trackeria päällä lenkeillä, semmoisia leppoisia 5km lenkkejä tehdään vaikka hellettä piisaakin. Oma jaksaa hyvin käppäillä, ja sen vauhdilla me yhteislenkkejä mennäänkin. Ensi viikon viikonloppuna se sitten lähteekin kasvattajalle, toivotaan että kaikki menee hyvin.

 

HAKU

Viime viikolla käytiin vähän paikkaamassa allekirjoittaneen treeninsuunnittelumokia (kaksi maalimiestä samalla puolella liian lähellä toisiaan), ja sehän meni oikein pätevästi. Ukot molemmissa etukulmissa 50m:ssä, keskilinjalle tullessa haisteli oikealle joten lähetin ensin vasemmalle. Upposi hyvin ja suoraan, ennen löytöä koukkasi jostain syystä jyrkästi vasemmalle ja eteni radan ulkopuolelle. Huudosta kääntyi, sai hajun maalimiehestä ja toi irtorullan hyvin. Näyttö hyvä ja suora.

Toinen maalimies oikealta tämän jälkeen, taas upposi hyvin ja suoraan - löysi heti, toi hyvin, näytti hyvin. Pätevin elukka!

Kolmas maalimies näkölähtönä kävellen, ajattelin että tehdään vikaksi ukoksi joku kiva ja helppo. Noh... ukko paineli 40m:iin ja vaikka Ykä näki kaiken koko ajan, se ei silti löytänyt T:tä heti. Jotain ihme pyörimistä ja etsimistä ja voi sitä iloa kun sitten löytyi.

Seuraavana päivänä otettiin Vealle vielä toiset treenit, Ykä oli mukana tallomassa aluetta ja oli siitäkin oikein tyytyväinen.

TOKO/RTK

Yhtenä iltana pörräsin Ykän, Nikan ja Vean kanssa kentälle törttöilemään, Ykä sai tehdä vähän VOI-juttuja (tunnarikapulan etsimistä pitkästä heinikosta, seuruutusta, ruutua) ja taiteilla pelastuskoiraesteillä. Tikkaat on ihan superkivat Ykän mielestä! Lähetin sitä myös kauempana oleville pöydille istumaan ja sepäs olikin hauskaa. Tehtiin myös tasamaanouto 2kg kapulalla ekaa kertaa: a) minä en saa heitettyä sitä tiiliskiveä kuin max 6m ja b) Ykä juoksi kapulalle, nosti sen, pudotti kun olikin painavampi kuin oletti, muttei lannistunut vaan nosti uudelleen ja toi hienosti. Vinoestenouto tehtiin myös kilon kapulalla ja madalletulla esteellä ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi.

Vean kanssa opeteltiin hyvää yhteistyövirettä ja vasemmalle kääntymistä, apusanalla "PRÖÖT" koska olen vakavasti otettava koiraharrastaja ja kaikkea. Ja koska rally-tokossa saa antaa tyhmiä käskyjä niin paljon kuin haluaa. Oikein näpsäkkää. Nikan kanssa lähinnä pelleiltiin ja kokeiltiin vähän kaukoja, jotka on Nikan akilleenkantapää.

Eilen lähdettiin taas ralleilemaan, tällä kertaa mukana oli jopa muitakin. Tehtiin kokeenomaista rataa, jonka loppumetreillä oli kauhea källikäännös jota en alkuun meinannut lainkaan muistaa... toivottavasti oikeissa kokeissa ei ole vastaavia tai nollaa pukkaa automaattisesti. Treenasin Ykän, Vean ja tankki-Omankin, joka meinasi syödä multa sormetkin käsistä kun oli niin innoissaan. Ykän kanssa hyvä meno koska tajusin olla menemättä suoraan autosta suorittamaan, Vean kanssa vasemmalle kääntymiset oli tosi hyvin hanskassa mutta pitää treenata seuruutuksesta eteentuloa ja erityisesti ohjaajan takaakiertoa. Omalla oli vaan sikakivaa ja se oli hieno. Sunnuntaina mölliralleihin, sitä ennen ehditään vielä ainakin hakuilla!

Loppuun vielä Mari Kuusaron ottama kuva mahdottoman söpöstä hakusakemannista

KUUMA

Kyllä on kuuma! Treenejä suunnitellaan/skippaillaan koirien jaksamisen mukaan, välillä käydään uimassa ja välillä ihan vaan lepäillään. Oma tuli kuin tulikin kantavaksi, se todettiin alkuviikosta ultrassa ja voi että on kyllä jännää. Elokuun puolessavälissä se lähtee kasvattajalle, joten sen osalta treenitaukoa tulee nyt tämä kolmisen kuukautta. Rally-toko -kisat jäävät välistä, mutta ehtiihän niitä! Meille ei tule pentua mutta kyllä tässä silti jännitetään urakalla. Ykä sai hierojalta vihreää valoa treeni- ja koekentille palaamiseen, jee! Nyt vaan jatkuvaa ylläpitohuoltoa, ettei ikinä enää palata siihen pisteeseen missä oltiin pari kuukautta sitten.

RALLY-TOKO

Tällaista rataa tehtiin rally-tokotreeneissä, tämä ennen ultrausta joten treenasin kaikki neljä koiraa. Ykän kanssa pitää muistaa ensin saada siltä vähän löysiä pois, eli ei suoraan autosta kentälle vaan vähän pallon etsintää tmv juoksutusta. Sitten ei holskulla höyryä niin paljoa. Toka kierros olikin jo ihan eri meiningillä ja fiiliksellä. Vean kanssa pitää muistaa herätellä sitä ennen radalle menoa - palloleikkiä ja muutamia simppeleitä käskyjä, niin johan saku on messissä. Nika ja Oma meni molemmat tosi pätevästi nakkipalkalla, Oma vähän hyppi seuruutuksessa mutta ihan sama tässä vaiheessa.

Lupasin jonkun aivopierun saaneena hankkia kaikille neljälle RTK1-tunnukset, joten pakkohan se on treenata! Tosin T hankkii sitten RTK2:t, minä kolmoset ja T neloset. Vealle ja Ykälle on ekat RT-kokeet varattuna elokuulle, jos käy hyvin niin joudun käymään vain 12:ssa ALO-kisoissa! :D ja Omahan nyt tosiaan mammalomailee, niin pitää puskea noita muita pullia uunista ulos T:tä varten. Eli eiköhän meitä tässä syksyllä kisoissa näe!

 Seuruutusta, takaakiertoa, pujottelua

HAKU

Viime treeneissä tein Ykälle vähän liian haastavan treenin, mutta näistä oppii ja ensi kerralla helpompaa. Tallottu alue oli 50m syvä molempiin suuntiin mutta vain 20-30m pitkä, ja tein virheen laittamalla maalimiehen sekä oikeaan etukulmaan (50m) että alueen oikean takareunan keskivaiheille (20m). Ajattelin ahneuksissani, että otan ensin ekan maalimiehen etukulmasta irtorullalla, sitten lähetän vasemmalle tyhjään ja risteilytän oikealle toiselle maalimiehelle. Mutta kah, Ykäpä ei irronnutkaan kunnolla etukulmaan kun oli haistanut lähempänä olevan maalimiehen. Kerran sain korjattua ja lähetettyä uudelleen, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin haki kakkosmaalimiehen ensin. Ei sinällään haittaa minua, näyttö oli hyvä ja koira periaatteessa teki oikein vaikkei edennytkään kovin pitkälle sinne minne näytin ensimmäisenä.

Keskilinjalle alkupisteen kohdalle palatessa yritin lähettää Ykää oikeaan etukulmaan ukkoa hakemaan, mutta ei oikein irronnut kun oli sitä mieltä että oli jo tsekannut alueen. Lähetin sen sitten vasemmalle tyhjään, sinne upposi hyvin, ja sieltä kutsuin takaisin ja heitin suoraan oikealle. Sitten löytyi sekin ukko ilman muita apuja.

Ensi kerralla ei kahta maalimiestä samalle puolelle (ainakaan noin lähekkäin)! Mutta kuten sanottu, Ykän kohdalla ei haittaa, tärkeintä että sillä oli kivaa ja minä opin suunnittelemaan reenejä paremmin
 

Hakua!

HAKU

Viimeisimmät hakutreenit skipattiin Ykän kanssa koska seuraavana päivänä oli hieroja, mutta nyt uskaltauduttiin ottamaan helppoja pistoja. Edelliset treenit olikin olleet blogin mukaan viime vuoden lokakuussa. Nyt pidetään BOT-loimea päällä ja seuraillaan, mitä selkä asiasta tykkäsi - holsku itse kun oli aivan hillittömän onnellinen. Toivon kovasti, että Ykän kanssa voi välillä tehdä jotain tällaista pientä. Raitasika nukkuu nyt äärettömän tyytyväisen näköisenä pienellä kerällä keskellä sänkyä. Muutkin koirat ovat hyvin hiljaista sakkia nyt - Vea oli myös treenaamassa ja sheltit olivat tallomassa aluetta.

Joka tapauksessa! Ääntä lähti kuin Kiljusten perheestä kun otin holskun autosta, koira tiesi samantien mitä oltiin tultu tekemään vaikka maasto oli täysin uusi. En kamalasti puuttunut haukkumiseen enkä leveässä pannassa vetämiseen ennen valjaiden päälle laittoa, sen jälkeen sai kyllä vetää aloituspaikan suuntaan mutta ei huutaa. Eka maalimies puolihaamuna vasemmassa etukulmassa, 50m syvällä. Upposi lähetyksestä kuin veitsi voihin, ei mitään ääntelyä, haki irtorullan maalimieheltä, ja lähti viemään sitä samalla puolella kauempana piilossa olevalle T:lle, josta oli ilmeisesti saanut hajun... karjaisusta kääntyi ennen kuin ehti löytää T:n ja toi rullan minulle. Näyttöliinan laitoin pannan sijaan valjaisiin enkä roikkunut kiinni liinassa.

Toinen maalimies oikeassa etukulmassa, 50m syvällä, kuopan pohjalla. Erittäin suora pisto. Olin varoittanut maalimiestä että Ykä saattaa jäädä pussailemaan, mutta eikä mitä - se oli kuulemma yhdellä loikalla hypännyt monttuun, ottanut salamannopeasti irtorullan ja toisella loikalla oli jo matkalla takaisin keskilinjalle. Näytöllä onnistuin taas rynäisemään, mutta onneksi en pitänyt liinasta kiinni niin ei haitannut koiran suoritusta.

Vika maalimies, T, alueen keskivaiheilla vasemmalla, 50m:ssä. Suora pisto, mutta oli kuulemma kiertänyt häntä heiluen pari kertaa sitä kuusta, jonka alla T oli piilossa, ennen kuin oli ottanut hajun ja hakenut rullan kuin hai. Rullaa palauttaessa alkoi vähän kuumuus ja rasitus haitata, pudotti rullan kerran mutta toi pyydettäessä. Näyttöliinaa kiinnittäessä takajalat tärisivät melkoisesti, mutta ei haitannut näytölle juoksemista. Autolle sai kävellä vapaana pallo suussa, ravasi hyvin - normaalisti heittää aika herkästi peitsaamiseksi. Tarkkaillaan! Mutta ei vain voi käsittää miten iloinen voi koira olla kun pääsee TÖIHIN.

--

Vähän aikaa sitten käytiin Vean ja Oman kanssa mätsärissä, minä handlasin Veaa ja kaveri omaa. Vealle SIN ei sij. ja Omalle PUN ei sij. Hienosti pikkusaku käyttäytyi koirapaljoudessa, ja käyttäytymistähän me tultiinkin reenaamaan! Olihan sillä kuitenkin vielä reikä kyljessä ja sen ympäriltä ajeltu iso läntti karvaa, joten ei sinänsä ihme ettei oltu kovin nätteinä :D

Hoplaa

Sopu sijaa antaa

Laumalla menee oikein hyvin. Ykällä kävi hieroja viikon välein viisi kertaa, nyt on kahden viikon paussi. Ero on suhteellisen huima. Ensimmäisellä kerralla, kuten todettua, selkä oli aivan täysin jumissa eikä liikkunut mihinkään suuntaan, jaloista nyt puhumattakaan. Pikkuhiljaa jumeja ja herneitä on saatu auki, ja viimeisimmällä kerralla saatiin ensimmäistä kertaa molemmat takajalatkin täysin veltoksi lihaksi. Ja se, jos jokin, on paljon. Selkä on nyt paljon elastisempi kuin aiemmin. Aiemmin vapaana juoksutuksen jälkeen esiintyneet takajalkojen supertärinät ovat melkein kokonaan jääneet pois; tänään metsässä jalat taas vähän tärräsivät mutta tärinä loppui nopsaan. Ykä on muutenkin ollut huippuiloinen ja ystävällinen, eli valoa näkyy tunnelin päässä!

Vea onnistui rei'ittämään kylkensä tuossa viikko takaperin, juoksi ilmeisesti pellolla oksaa päin. Kolmella tikillä selvittiin eikä reikä onneksi koiraa juuri kiinnosta.

Jonkin verran ollaan reenailtu kaikenlaista, Ykä ja erityisesti kasvattajalta astutusreissulta kotiin palannut Oma on todella liekeissä mistä tahansa treenaamiseen liittyvästäkään. Olen alustavasti ilmoittanut Oman elokuun rally-toko -kisoihin, mutta jos merle on kantavana niin pitää kysyä saanko vaihtaa koiraa.

Ylläolevan kaltaista rataa tehtiin sunnuntaina, voi olla että unohdin jonkin yksittäisen esteen kartasta mutta ihan sama. Minä ohjasin Nikaa ja kaveri ohjasi Omaa oman koiran ollessa hoidossa. Oma ohjaantui aika hyvin vieraallakin, mutta se ei tullutkaan yllätyksenä - Oma seuraa ketä tahansa jolla on nakkia. Nika-mummu veti radan myös ykkösellä läpi. Loppuminuuteilla otin Ykänkin pyllyilemään jotain, eli tehtiin rata ilman A-estettä ja puomia. Vitsi että oli kivaa kaikilla! Treenien jälkeen otettiin vielä lyhkäisesti rally-toko -juttuja.

Oman luonnetesti- ja tokotulokset näkyy nyt KoiraNetissä - mahtavaa, että kaikilla meidän koirilla on jotain tuloksia ihan virallisestikin!