Vieheilyä ja aksailua

Nika, Oma ja Vea saivat ihkaoman blogin! Täällä kun muutenkin keskitytään enemmän Ykään, niin T oli kiva ja aloitti tytyjen blogin toisaalle.

Sunnuntaina otettiin oikein reippaasti kiinni talven treenitaukoilua: heti aamusta könyttiin ylös käsiviehetreeneihin ja kivaa oli joka iikalla. Ykä olisi tarvinnut nastarenkaat, että olisi saanut jarrutettua kunnolla, hauskaa hommaa. Vieheilyn jälkeen Vea pääsi leikkimään naapurin Silmu-mittelin kanssa, oli suht mahtavan näköistä kun puolet pienempi karvapallo pärjäsi hienosti pikkusakun kanssa. Ja että pikkusaku leikkii niin hienosti pikkumittelin kanssa. Tästä kuvia myöhemmin.

Illan edellä Ykä ja Oma pääsivät omatoimiaksailemaan. Ykä vuoti odottaessaan omaa vuoroaan, mutta kentälle mentäessä vaadin hiljaisuutta ja sitä myös sain vaikka koira täpinöissään olikin. Kentällä holsku sai juoksennella hetken miten lystäsi, sen jälkeen satunnaisesti ohjailin esteille ja palkkailin pallolla. Juoksentelun jälkeen Ykä odotteli seinän vieressä jo siivommin seuraavaa kiekkaa, jolla jo vaadinkin jotain. Vaikka täytyy sanoa, etten todellakaan voisi mennä kisoihin, kun unohdan minulle kerrotun radan kahden esteen jälkeen... Onneksi ollaan vaan pitämässä hauskaa eikä oo ihan niin justiinsa. Tärkeintä että Yksällä on kivaa ja ettei se ota hallin metelistä itteensä. Tällä kertaa Ykä meni keinuakin hienosti, riippumatta siitä että se rämisi! Jee!

Ykä ja Vea tulee koko ajan paremmin toimeen; se on oikein mukavaa. Välillä vapaana ollessaan Ykä erehtyy lähestulkoon leikkimäänkin, mutta tärkeää on se että se jaksaa aika pitkään perässä roikkuvaa Veaa ennen kuin alkaa komennella sitä. Ja komennella toki saa, kun aihetta on (Vea juoksee torpedona kylkeen ym kivaa). Välillä ja varsinkin kepeistä Ykä saattaa kuumua liikaa, siitä vuorostaan minä kiellän tiukasti ja homma jatkuu mukavasti.