Ihan heti ensialkuun pitää mainita, että Ykä ja Vea painivat tänään vapaana ulkona ♥ tähän mennessä ollaan todistettu kaksi (2) kunnollista leikkitapausta, jossa Ykä on ollut hihnassa ja Vea vapaana. Kaiketi tilanne on ollut siten helpompi Vealle, että se on päässyt välillä kauemmas ölisevästä holskusta. Nyt päästin aamupissalla kaksikon hetkeksi irti, ja niillähän oli yhteinen sävel samantien. Vea mönki maassa ja otti juoksuspurtteja, Ykä ölisi "uururuururURURRURUURURURurururuuru", piti suuta auki ja kieri hangessa. Sisällä pitää vielä olla vähän suu mutrulla, mutta onneksi ulkona leikki välillä sujuu. Ykän mielestä sisällä ei riehuta.
(Sitten kävi insidenssi ja Ykä bongasi naapurin tutun Silmu-koiran, jolle piti tietysti käydä huutamassa. Karjaisin Ykän takaisin sellaisilla desibeleillä että piha raikui, ja tulihan se, mutta Vea meni kaverinsa luo leikkimään. Jahka sain aikuiset ruotuun, mentiin kaikki yhdessä Silmun luo ettei sille tulisi traumoja tyhmistä holskuista. Siinä on kyllä niin rohkea pikkukoira että oksat pois, haistelivat Ykän kanssa toisiaan puolin ja toisin sitten ja tilanne rauhoittui nopeasti. Vähän Ykä kiihtyi aina kun Vea ja Silmu painivat (ja Vea kun Ykä ja Silmu haistelivat toisiaan), mutta ruotuuntui kyllä. Ärsyttää että Ykä pääsi karkaamaan, mutta onneksi kyseessä oli tuttu koira jonka omistaja jäi paikalle ja rapsutti suukottelevaa ja jodlaavaa Ykääkin. Höhlä koira.)
--
Keskiviikkona tottisteltiin ja ollaanhan me ihan ruosteessa. Oli kylmä ja Ykän mielestä joku maassa maaten odottaminen oli tosi tyhmää. Tunnin puolenvälin jälkeen holsku taisi muistaa ettei sillä ole palleja jotka voisi jäätyä, ja sen jälkeen se pysyi tosi hienosti. Tunnin aiheena oli meillä aluksi luoksetulon pysäytykset ja ruutu. Varsinkin ensinmainittu on meillä varsinainen murheenkryyni, jonka treenaamatta jättäminen kyllä näkyi. Törkeää valumista ja täyttä korvattomuutta. Noh, tätä hinkattiin pallopalkalla ja todettiin, että pysäytykset toimii jos saan koiran tarpeeksi korkeaan vireeseen. Ylläri. Seuraavana päivänä tyhjässä koirapuistossa otin pysäytyksiä omaan treenaamattomuuteeni suivaantuneena, toimi.
Ruutuun Ykä juoksi tuhatta ja sataa, muttei kai oikein hahmottanut mitä oli tekemässä ja koetti aina tarjota ensin oikean etukulman merkille menemistä. Hinkkaukseen.
Kaukkareiden seisomisessa Ykä haluais peruutella.
Tasamaanouto ok, vinoestenouto madalletulla esteellä ok. Hyppynouto koiran korkuisella aksa-aidalla aiheutti paluuhypyssä vähän ihmetystä, kun yleensä aksa-aidoille ohjataan. Tätä otettiin virettä nostamalla ja kannustamalla ja toimihan se sitten hyvin.
Henkilöryhmä oli ekalla kiekalla ihan plörinää; moikkaili ihmisiä ja sen sellaista. Saattoi olla että Ykä muisti että henkilöryhmä = ampuminen tai sit se ei vaan tiennyt mitä teki. Pääsin palkkaamaan kuitenkin ja seuraavat kaks kiekkaa meni oikein hyvässä täpinässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti