Oma lähti tosiaan juoksujensa myötä pariksi viikoksi kasvattajalle, nyt mennään kolmen koiran voimin. Ti-ke -yönä käytiin oikein kunnon vetotreeneissä, mukaan tuli omien lisäksi manchesterinterrieri Merlin ja husky Laeka. Laekan omistajalla oli Ihan Oikea Kevytreki kaikkine vetokamoineen, mikä teki kaikesta kovin ammattimaista. Ykä oli ennen tätä vetänyt lumella vain kicksparkkia ja aina niin, että kiinnitys menee vain vetovaljaista kelkkaan. Siksi se oli vähän helisemässä, kun se äkkiä iskettiin kevytreen eteen Laekan viereen siten, että koirat olivat seisingillä toisissaan kiinni.
Kaikki meni tosi hyvin, jos minä pidin Ykää hihnassa ja juoksin sen vierellä. Jos päästin irti hihnasta, Ykä lähti samantien ölisemään Laekalle, joka väisti sivuun, jolloin oltiin penkassa. Mutta kun Ykä oli hihnassa, sille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vetää eteenpäin. Ainakin allekirjoittaneella kohoaa kunto, kun pitää juosta peltoa ympäri koirain tahdissa. Onneksi reessä oli jarrut, joilla Jen vähän tasoitti kulkua.
Ekan ~2km kierroksen jälkeen vaihdettiin Nika Ykän tilalle, ja Ykä pääsi vetämään kicksparkkia yksin ja päästämään vähän höyryjä ulos. Nika, joka on ihan ässä n. kaikessa, oli ässä myös huskyna olemisessa. Se veti suoraan ja hirveällä apinanraivolla ja oli muutenkin ihan paras. Vikan pätkän ne menivät umpihangessa, eikä sielläkään ollut ongelmaa.
Illan yllättäjä oli Vea, joka oli siis vapaana ja juoksi vikalla kiepillä eka Nikan ja Laekan kevytreen ohi ja lähti sitten kirittämään meitäkin, kun siis mentiin kicksparkilla Ykän kanssa edellä. Meistä penska ei enää päässyt ohi, mutta pysähdyin kannustamaan ja Vea juoksi suoraan syliin. Kyllä tuli isoillekin vipinää kinttuihin, kun tommonen pieni rääpäle kiiti ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti