Ykä on alkanut taas olla tosi rasittavan äänekäs kun se on innoissaan -
sitten ne vielä Vean kanssa innostavat toisiaan ja sehän se hauskaa on.
Agikentän laidallakin piti oikein kunnolla ilmoittaa Ykälle että nyt
muuten toi kiljuminen loppuu IHAN OIKEASTI. Ravistettava ennen käyttöä jne, ei tuohon
mikään "no oo nyt hiljaa" tepsi. Ilmoituksen jälkeen oli oikein fiinisti
ja teki temppuja iloisesti häntä heiluen. Pitäisi vaan aina olla
johdonmukaisen tosissaan joka kerta, ettei pääsisi eskaloitumaan.
Alkuhöyryjä purettiin seuruutuksella, pallon perässä juoksemisella sekä pyörimällä yleisesti pitkin esteitä ilman mitään suunnitelmaa. Tauon jälkeen tehtiin jotain suht järkevääkin, ja lopuksi Ihan Oikeaa Agilityrataa josta on videomatskuakin. Jotain häröilyä oli koiran osalta putkien kanssa, niihin lisää treeniä.
T:n rakentama treenirata, jossa meni pää pyörälle
Mulla on kyllä agilityratojen suhteen sellaiset linnunaivot, että meitä tuskin kisakentillä tulla näkemään. Ymmärrän radat joissa seuraava este on suoraan edellisen esteen edessä tai maksimissaan siinä etuviistossa, mutta siitä poikkeavat menevät ihan yli hilseen. Videolta näkyy kuinka poukkoilen radalla mihin sattuu ja olen pihalla kuin lumiukko. Lopuksi T tuleekin ohjaksiin ja näyttää mistä kana pissii.
Agilityopeteltavaa ohjaajalle:
- opettele nyt herran tähden tajuamaan miten ne radat menevät...
- älä anna koiran mennä esteitä ilman käskyä > opettele antamaan käskyt aikaisemmin = ks. ylempi kohta
- puomien kontaktit
Videollakin näkyvän radan ratakartta
Mutta voi Oma, se on niin ihanan innoissaan ja tosi taitava ja nopea! Se on kyllä ylittänyt kaikki (olemattomat) odotukset ja osoittanut olevansa ehta agikoira. Ens viikolla se pääsee myös T:n kanssa rallytokon alkeiskurssille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti