Hakuhommia on tehty urakalla; männäviikonloppunakin treenit sekä la että su. Pitää saada treenikerrat käytettyä ennen lumien tuloa. Ykällä on aika vähän motivaatiota maalimiehiin, alkuun saattoi vain juosta ohi että sielläpä olet, ei kiinnosta. Nyt ollaan rakennettu motivaatiota rullaan - aluksi maalimiehen piti käskeä viemään rulla, nyt ottaa jo ihan hyvin itsekin. Pallo ei ole yhtään hyvä palkka metsässä, joten otettiin nakit takaisin peliin. Toimii.
Yleensä ollaan nostatettu viettejä ylös ja annettu koiran nähdä, kun maalimies juoksee mettään. Viikonloppuna otettiin mukaan haamuilut, eli maalimiehet hyppäävät puolivälistä ölisten näkyviin ja pinkovat sitten piiloon. Hyvin jätkä sinkoaa etsimään ja käyttää nenäänsä.
Näytöillä haetaan vauhtia, joten turha siinä on edes yrittää pysyä holskun perässä umpimaastossa... on mulla 15m näyttöliina, mutta eihän se riitä mihinkään tuollaisen salaman perässä. Ongelmaksi on muodostunut Yksän viestikoulutus. Se on oppinut juoksemaan omia jälkiään pitkin, joten näytöt eivät suinkaan aina ole kovinkaan suoria. Eilen se jopa lähti johonkin ihan kuuseen ennen kuin kääntyi ja vei maalimiehen luo. Siihen paneudutaan seuraavaksi - nyt olen vain todella tyytyväinen siihen, että rullailu toimii ja intoa piisaa.
Mitähän me tokossa tehtiin viime viikolla, ei voi muistaa. Sen muistan sentään, että ohjaajan pitää olla jännittyneempi. Eihän koira voi tehdä sähäkäksi jos ohjaaja on veltto lahna.
Ykä on kyllä niin kiva tokokoira, jotenkin niin hirveän töpäkkä ja innokas.
Yleensä ollaan nostatettu viettejä ylös ja annettu koiran nähdä, kun maalimies juoksee mettään. Viikonloppuna otettiin mukaan haamuilut, eli maalimiehet hyppäävät puolivälistä ölisten näkyviin ja pinkovat sitten piiloon. Hyvin jätkä sinkoaa etsimään ja käyttää nenäänsä.
Näytöillä haetaan vauhtia, joten turha siinä on edes yrittää pysyä holskun perässä umpimaastossa... on mulla 15m näyttöliina, mutta eihän se riitä mihinkään tuollaisen salaman perässä. Ongelmaksi on muodostunut Yksän viestikoulutus. Se on oppinut juoksemaan omia jälkiään pitkin, joten näytöt eivät suinkaan aina ole kovinkaan suoria. Eilen se jopa lähti johonkin ihan kuuseen ennen kuin kääntyi ja vei maalimiehen luo. Siihen paneudutaan seuraavaksi - nyt olen vain todella tyytyväinen siihen, että rullailu toimii ja intoa piisaa.
Mitähän me tokossa tehtiin viime viikolla, ei voi muistaa. Sen muistan sentään, että ohjaajan pitää olla jännittyneempi. Eihän koira voi tehdä sähäkäksi jos ohjaaja on veltto lahna.
Ykä on kyllä niin kiva tokokoira, jotenkin niin hirveän töpäkkä ja innokas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti