Kenneltreffejä ja pentukuulumisia

Kukaan ei IKINÄ halua nukkua Ykän kanssa päällekkäin! Tämä oli niin mullistavaa, että oli pakko ottaa kuva. Nuo olivat tuossa vielä todella pitkään ihan tyytyväisinä. Tokassa kuvassa Ykä nukkuu niin lähellä Veaa kuin silloin pystyi, viime yönä yllätettiin se ja pentu nukkumassa nokat vastakkain. Ähääs!

Kyllä ehtii paljon tapahtua yhden lomaviikon aikana. Tässä on kierretty sukulaisilla ja vaikka missä, joten penska on ainakin päässyt tutustumaan moneen eri paikkaan ja moneen eri ihmiseen. Lisäksi se pääsi leikkimään Merlin-manskun kanssa, kun oma lauma ei ole oikein vielä hiffannut että kakaran kanssa voisi painia.

Tänään oltiin Ykän kanssa Orimattilassa kenneltreffeillä! Ykä oli omasta sisarkatraastaan ainoa paikalla, Ruutia lukuunottamatta kaikki olivat joko nuorempaa sukupolvea tai sprinkkuja. Yksä käyttäytyi tosi hienosti ja se pääsikin holskun ottamista harkitsevien lällyteltäväksi ja leikitettäväksi. Koira oli tietty mielissään kun sai olla huomion keskipisteenä. Sillä riitti intoa tokoiluun ja muuhun puolivillaiseen temppuiluun, mitä nyt jossain vaiheessa agilitykeinun pauke muistutti Ykää sodasta. Melko nopeasti polsku kuitenkin pääsi ahdistuksestaan yli. Hyppynouto, metskunouto ja tunnarinouto kuosissa, jee! Samoin 4min piilopaikkamakuu oli hieno, riippumatta siitä että vieressä oli HOLSKUJA jotka haettiin pois kahden minuutin kohdalla. Muuten lähinnä näytettiin kaikelle kansalle kaikkea hienoa akrobatiaa, jota ollaan hauskuutuksen vuoksi opeteltu.

Lopuksi Ykä pääsi pihalle juoksemaan ihanan holskutyttö Ruudin kanssa - on se vaan hauskaa nähdä kun holsku tapaa holskun. Ykä vaan koikkelehti ympäriinsä hymy korvissa ja korvat niskassa. Ruuti ei ollut ihan yhtä innoissaan, mutta se ei menoa haitannut.

 

Vea 10vko, 4,1kg. Jollakulla kasvaa korvat niin nopeasti, etteivät ne enää pysy pystyssä

Koulukuvat ja muuta uudistusta

Uuden perheenjäsenen, joulun ja yleisen nyhräämisen kunniaksi blogissa on uusi päheä ulkoasu! Sen lisäksi kaikista koirista on pienet infosivut We are hairyn tapaan, koska olen surkea kopioija. Blogi sai nimenkin, sillä vaikka täällä edelleen keskitytään eniten holskuun, laumassa on sen verran monta päätä että jokin yleisnimike lienee paikallaan. Ja mikäpä parempi titteli kuin Johnny Cashin vankilarenkutus, mainitaanhan siinä raidat. Ja hollantilaisissahan on raitoja. Tajusitteko? Vankilapuvuissa on raitoja, kuten holskuissa.

Penskan kasvun ihmettelemiseksi aiomme pitää joka maanantai punnitsemis- ja kuvaussessiot, ja tänään räpsäistiin sitten samantien kaikista hurtista koulukuvat. Ja pitihän niistä söpönaamoista tehdä kollaasi, koska katsokaa nyt niitä. On ne vaan ihania.

Lauma kasvaa

Pikku-Vellamo kotiutui pari päivää sitten ja siten lauma kasvoi kuusipäiseksi! Tai kahdeksanpäiseksi, jos käärmeet lasketaan mukaan. Ja miksei laskettaisi. Ykä on ollut vähän vähemmän hurmioissaan sakuriiviöstä, mutta koko ajan se sietää enemmän. Veikkaanpa, että Ykä tulee Vean kanssa hyvin toimeen sitten, kun Vea vähän kasvaa ja siitä on kunnolla juoksu-/painikaveriksi. Kolmen aikuisen ja yhden palelevan penikan kanssa ulkoilu on vähintäänkin mielenkiintoista (kyllä, sitäkin piti kokeilla), mutta onneksi on kaksi ihmistä. Toinen voi aina pitää seuraa räkänokalle, kun toinen väsyttää muita.

Vea on vaikuttanut tähän mennessä hyvinkin yritteliäältä ja äänekkäältä, mutta kiukutteluölinä vähenee koko ajan. Eiköhän siitä vallan hyvä elukka saada kasvatettua! Hyvin samantyyppinen pentu kuin mitä Yksä oli aikoinaan, mutta paljon vähemmän herkkä äänille.

Holsku tuli kainaloon dataamaan, lunta tulee ja joulu on hyvä, näillä mennään.

Päivitystä

Eipä ole muuten huolta ruoka-aggressioista meidän perheessä. Hetkeksi kun selkänsä kääntää niin Nika on hotkaissut omat ruokansa ja syö Oman kupista, ja Oma syö Ykän kanssa samasta kupista ihan sulassa sovussa. Mutta mitä jos kuiteski söisitte vain ne omat sapuskanne...

Nika kävi eilen tekemässä tokokoedebyyttinsä, ja sai tulokseksi ALO2:n! Melkein kaikista yksilöliikkeistä ysiä ja kymppiä.

Ykällä oli selkä jumissa, joten ollaan otettu iisisti. Nyt taas rämmitty lumihangessa ja sen sellaista, mikä nyt on kivempaa kuin yleinen pyllyily. Uusia tunnarikapuloita kävin ostamassa ja parit tunnarit otettu ihan hyvässä hengessä. Muuten lähinnä yksittäisiä liikkeitä; pitää joululomalla ja tammikuussa aktivoitua taas treenaamaan enemmän. Että kehtaa niihin kokeisiin änkeä. Ensi viikolla taloon kotiutuu uusi laumalainen, saa nähdä miten lähtevät pyörät pyörimään taas.

Niin ja tammikuussa nähdään Lunaa ja Naosta, Ykä voi hurmata naiset ja saada turpaan.

Vetokauden avaus

Lunta on vaikka lampaiden syödä ja korkattiin kickspark-/pulkkakausikin taas! Lyhyitä pyrähdyksiä ja lyhyitä matkoja vielä tällä haavaa, mutta kyllä se vaan kivaa on. Ykä veti kicksparkkia huskyvaljailla ja sheltit vuoron perään pulkkaa painoilla. Nika on kyllä ihan kone mitä vetohommiin tulee, Omaa pitää vielä vähän kannustaa. Namin takia Omakin sentään tekee mitä vain.

Jahka meri jäätyy mennään jäälle treenaamaan, sitten on tilaa ja aluetta missä mennä niin lujaa kuin sielu sietää.

On kyllä kivaa kun on kolme koiraa, jotka kaikki tykkäävät rällätä säällä kuin säällä. Ei haittaa sade eikä pakkanen! Korkeassa hangessakin kaikki juoksee menemään minkä jaloista pääsee.

Yötreenit

Viimeyönä treenit parkkihallissa, yhden liikkeen jälkeen aina tauko. Seuruutuksessa hyvä fiilis! Vielä näyttävämpää ois jos koiralla ois koko ajan korvat pystyssä, mutta nytkin tuntuu oikein kivalta. Ainakin häntä on pystyssä ja heiluu.Ykä on hyvin ohjaajaherkkä, eli jos minä kämmään, ei koirakaan tiedä mitä tehdä. Mutta jos teen oikein, koirakin toimii todella hyvin. Erityisesti saksalaisilla täyskäännöistä ohjaajan pitää olla tarkkana.

Kaukot jalkapallopalkalla parin metrin päästä. Korvat taas takana, mutta yhdellä käskyllä kaikki vaihdot suht puhtaasti. Aluksi aika hitaita vaihtoja, mutta nopeutui kyllä. Kerran meinasi vähän karata hakemaan palkkaa omin päin, mutta pysähtyi itse nytkähdyksen jälkeen ja sai tehdä vielä pari vaihtoa ennen vapautusta. Häntä heiluu vaihdon jälkeen!

Tunnareissa Ykä oli ihan ulalla. Kävi moikkaamassa liikkuria ja muovipussia ja seinää ja kun löysi kapulat, meinasi viedä oikean kapulan liikkurille... Noh, kyllä se sitten siitä, ja kolmannella kerralla meni suoraan kapuloille ja toi oman minulle, niin kuin pitääkin.

Lopuksi vähän pelleilyä, pujottelua ja sen sellaista. Ylpeänä sai Ykä kantaa jalkapallon pois treeni"kentältä"..

Kökkölaatuinen kännykkäkameravideo 

(Katso myös Nikan ja Oman videot!)

Minitreenejä ja tavoitteita

Onpa mahtavaa treenailla pitkästä aikaa! On mukamas ollut aina niin kiire, ettei ehdi, mutta kyllä tuntuu hyvältä mahduttaa tokohommat taas päivärytmiin. Pari päivää sitten käytiin puolilämpimässä autohallissa ottamassa seuraamista, jättöliikkeitä (ja niiden nopeuttamista) sekä ruutua. Hankalimmaksi asiaksi osoittautui "pistä siihen" -käskyn noudattaminen, ei itse tokoliikkeet. Kyllähän se koira maihin meni ja siinä pysyi, mutta heti, kun aloin laittaa sille pantaa/muuta, nousi täpinöissään ylös. Sitä sitten aikamme muisteltiin ja hyvinhän se lopuksi meni.

Eilen oltiin tyhmässä tihkusateessa pimeällä ja märällä ulkokentällä. Mutta lyhyet nostatustreenit taas - lyhyitä seuruutuspätkiä siirtyilyineen ja kääntyilyineen, ruutua, kaukoja. Ruudussa kuunteli tosi hyvin käskyjä! Kaukoissa takapalkka yhden-kahden liikkeen välein, vaihdot nopsia ja täsmällisiä. Sää ei vaikuta holskuun kyllä pätkääkään.

Nyt tähdätään siis tammikuun tokokokeisiin. Sieltä se VOI1 tulee, sanokaa minun sanoneen! Sitten EVL tulille ja TK4 taskuun.