Tokokisat

Otettiin näköjään treenin kannalta nämä kisat. Oman mokan takia tuli hylky, koska palkkasin koiran juuri ennen kuin tuomari sai sanottua kokonaisvaikutuksen. Hohhoijaa, mutta opinpahan kerrasta.

Muuten jätkä toimi ihan kivasti, vaikka kuumuus olikin melkoinen.

Paikallamakuu

Saksalainen täyskäännös hihnassa

Seuruutus vapaana

Luoksetulon jättö, naamasta varmaan näkee että KUUMA oli.

Luoksepäästävyys, 10.
Paikalla makaaminen, 0. Ensin nousi kolme muuta seisomaan ja hiipimään. Minuutin jälkeen Yrjänäkin katsoi että hetkonen, nousi, ja seisottuaan puoli minuuttia lähti hiipimään kohti. Nollille meni.
Seuraaminen kytkettynä, 10.
Seuraaminen taluttimetta, 10.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, 9½. Loppuasento hiiiidaaaass. Itse maahan putoaminen nopea.
Luoksetulo, 8. Löntystelylaukkaa, törmäsi aavistuksen.
Seisominen seuraamisen yhteydessä, 9. Loppuasentoon meneminen todella hidas.
Estehyppy, 8½. Tepasteli vähän esteen takana, loppuasento hidas ja vino.

Parin viikon päästä sitten kokeilemaan uudestaan josko ohjaaja ei tällä kertaa torpedoisi pisteiden saamista.

Vikat treenit ennen koetta

Tänään treenit Pyhtään kentällä Oulunkylässä. Yrjänä huusi taas ennen aloitusta. Rauhoittui aika äkkiä ja sitten pidinkin paljon irti.

Päivä oli älyttömän kuuma ja aurinkoinen, joten Ykä oli vähän lahna. Kieli roikkui maassa asti, eli aika paljon vain hengailtiin liikkeiden välissä. Lyhyitä seuraamispätkiä, näytti kuulemma kivalta. Koiran herättelyksi saksalaisia täyskäännöksiä juosten. Ekassa oli ihan hukassa, toka meni hienosti. Vasemmalle ja oikealle käännökset ok, osaa liikuttaa takapäätään hyvin.
Liikkeestä maahan aika hidas valuminen, tokalla kerralla sanoin käskyn painokkaammin ja palkkasin lentävällä pallolla heti kun kyynärät osuivat maahan.
Luoksetulossa tuli hitaalla laukalla. Eipähän törmännyt.
Paikallamakuu reunimmaisena, vähän päälle minuutti. Tarkoituksena saada onnistunut, vaikkei olisikaan ihan täyspitkä. Pää pyöri melkoisesti, mutta pysyi.
Hyppy ALO-malliin ok.

Sitten kun nappasin treenien jälkeen kepin maasta niin johan lähti koiralla ihan toinen vaihde päälle. Roikkui kepissä kuin terrieri, murisi ja repi oikein olan takaa. Ihan älytön ero äskeiseen. Siitä pari sivullemenoa ja olipa nopeita. Lopuksi testattiin mitä Ykä tykkää vieraan kanssa leikkimisestä. Taisteli ihan yhtälailla vieraankin kanssa, ja vei vielä keppiä takaisinkin kun oli voittanut sen. Hieno äijä!

Hollanninpaimennin on aina niin viisaan näköinen.

Heurekan parkkis, osa III

Viime viikolla jotain omia treenejä ja sunnuntaina Heurekan parkkiksella Annikan ja Kirsin kanssa. Eksyin vahingossa toisen treeniporukan luo, mutta niistä koirista Yksä ei ollut moksiskaan. Vaan annas olla kun näkyi toisella parkkiksella holskuja ja tuttuja ihmisiä. Aivan kamalaa riehumista kun siis minä haluan tuonne ja etkö sinä nyt herranjumala näe että tuolla on tuttuja ja HOLSKUJA. Aikamme siinä pyöriskeltiin ja lopulta päästiin syömään pullaa kentän laidalle. Siitä sitten seuraamisia ensin hihnassa ja vapaana sitten jätkä alkoi olla hanskassa. Loppuajan olikin kivasti kuulolla. Vähän piti mölistä välissä mutta palautui äkkiä.

Hyppynouto narupallolla vähän sähläystä lähinnä omien mokien takia, mutta lopetettiin onnistuneeseen.

Paikallamakuun seisomisongelmaan löytyi ratkaisu. Jos nousee seisomaan, vapautan sen vain "plaah"-tyyliin, otan pannasta kiinni ja sitten seisotaan taka-alalla tylsästi puoli minuuttia. Sitten liike uudestaan. Mitä nyt alkuviikosta kokeilin niin toimi oikein mallikkaasti. Täytyy vielä ottaa muutaman kerran ennen lauantain kokeita että vahvistuu. Samoin päänpyörittelyongelmaan ratkaisuksi ruokakippo/tmv oman selän taakse. Tätä kokeiltiin seuraavana päivänä pellonlaidalla Ihanalla Kepillä, eikä pyörinyt pää yhtään.

Kiertämisiä otettiin ihan omaksi ja koiran hauskuutukseksi, aluksi puita ja autoja ja lopuksi Annikaa. Annikan kiertäminen olikin vähän haastavampaa kun olisi ollut niin kiva jäädä sinne vähän pusuttelemaan ja olemaan ihana. Onnistuipa kuitenkin.

Torstaina vielä oikein superkivat motivaatiotreenit, perjantaina ei tehdä mitään ja sitten lauantaina ekoihin virallisiin. Ihan mielenkiintoista nähdä miten koira toimii palkatta ja paineen alla, viime mölleissäkin vilauttelin narupalloa liikkeiden väleissä vaikken kyllä leikittänytkään.

Ai niin, ja karkasihan tuo kelvoton elukka hiekkatiellä vapaana ollessaan yhden kultaisennoutajan luo, eikä mitään kuullut. Kävin poimimassa elukan pois ja kyllä sapetti. Eihän se sinne tappelemaan mennyt, ei edes uhittelemaan, mutta vois nyt kuitenkin joskus upota kalloon että karkailu nyt ei vain käy päinsä.

Heurekan parkkis, osa II

Eilen taas treenit Heurekan parkkiksella. Oli todella kuuma ja olimme aiemmin päivällä käyneet pitkän lenkin, joten jätkä oli aika iisisti. Annikakin tuli toisella autolla niin eipä jätkä edes huomannut saapumista. Seuraamisia aika paljon, ihan ok. Laitoin kakkosvaihteen silmään kun haahuili, eli juoksuseuraamista ja nopeita saksalaisia täyskäännöksiä, ja johan alkoi pysyä mukana. Liikeestä maahanmenossa meinasi jäädä istumaan, näin varjosta ja karjaisin kääntymättä että MAAHAN. Toisella kerralla otin apujen kanssa, vähän löysä mutta meni. Liikkeestä seiso ok. Ruutua otettiin muistutuksena, eli lähinnä lähetystä eri puolilta ja seisomaan pysäyttelyä. Luoksetuloja HIDASTA-käskyllä muutama, tiivisti kivasti eikä törmännyt. Paikkamakuu reunassa, 2min, välimatka n. 15m. Pysyi kyllä mutta pää pyöri koko ajan ja näkyi vähän korjailevan asentoaan. Pysyi myös vaikka kauempaa rivistä lähdettiin staffin kanssa takaviistoon leikkimään.

Loppuaika vain hengailtiin, kierreltiin muita ja syötiin pullaa, kun jätkä oli niin kiva ja söpösteli vaan häntää heilutellen.

Heurekan parkkis

Tokotreenit Heurekan parkkiksella lauantaina. Yrskä oli vähän levoton kun saavuttiin paikalle, ja hommahan kulminoitui kun se näki Annikan ihanan kiesin. Sitten kiljuttiin ja huudettiin minkä kurkusta lähti. Aivan hirveän näköistä touhua. Mentiin sivummalle vähän opettelemaan käytöstapoja, ja kun korvat alkoivat olla jokseenkin paikallaan lähestyttiin autoa ja muita koirakoita. Pienestäkin hinahduksesta tai haukahduksesta käännös toiseen suuntaan. Nopeasti tajusi että huutaminen ei auta mihinkään ja päästiin treenailemaan muiden sekaan. Kohta pidinkin Yrjänää vapaana ja se totteli oikein kivasti. Mitä nyt pari kertaa karkasi ihanien holskunarttujen (ja ihanan auton) luokse joskus puolivälissä eikä kuullut yhtään mitään. Toisella näistä kerroista meinasi juosta pyörän eteen. Kiva koira.

Aluksi lähinnä seuraamisia, vähän oli löysän oloista aluksi, mutta parani loppua kohden. Vapaana selvästi paremmin kuin kytkettynä. Liikkeestä maahanmeno ok, seisominen myös. Luoksetuloja, jestas meillä on paha törmäysongelma. Vauhti hyvä eikä lähtenyt pörräämään muiden luokse, mutta jarrutus sopisi myös. Nyt viimeistään ehdoton linja sille, että törmäämisistä ei tipu palkkaa.

Ei meillä törmätä luoksetulossa, ei toki.

Hyppyjä tehtiin monenmoisia, aluksi ALO-hyppy, joka ekalla kerralla meni huonosti ja tokalla hyvin. AVO-hyppyä kokeiltiin ekaa kertaa, Ykä irtosi hyvin ja otti paljon etäisyyttä esteeseen toisella puolella. Takaisin tullessa käytin kaksoiskäskyä (hyppy + sivu), mutta tulipahan erittäin hienosti. Korkeammalla esteellä (kuvassa) hyppynoutoa narupallolla ilman loppuluovutuksia. Edessä oli hirveästi kaikkea kivaa, mutta toi pallon hienosti joka kerta eikä häiriintynyt.

Kun suurimmat höyryt oli saatu ulos otettiin paikkamakuu. Neljä koiraa, holskut keskellä. Välimatkaa karkeasti arvioituna 15m, aikaa 2min. Välillä olin myös selin. Yrjänä pysyi todella hyvin vaikka kauempana menikin tuttuja ja vieressä oli ihana holskunarttu. Oli rennosti hyvässä asennossa ja katseli suurimman osan ajasta minua. Oikein hieno!

Ilmoittauduin toiseenkin ALO-kokeeseen. Se ken leikkiin ryhtyy leikin kestäköön jne.

Tänään vieraan tekemä jälki pellolla, ei keppejä, vanhentui n. 30min. Tuulista. En, tyhmä kun olen, laittanut niin merkille jäljen aloituspistettä, joten tottahan koira sitten lähti jäljelle keskeltä ja jäljesti alkuun. Sitten mentiin ihan miten sattuu johonkin suuntaan, kunnes Ykä näytti löytävän jäljen ja lähti uskomattomalla varmuudella etenemään. Kattelin siinä itsekseni että ei se jälki kyllä mielestäni täältä mennyt. Lopulta saavuttiin päätepisteeseen kaartaen ja tajusin, että Yrjänähän oli jäljestänyt poistuloreittiä pitkin ja siten päätynyt loppupalkalle. No, jäljestipä silti, joten sai palkan.

Sitten tein vielä lyhyen suoran joka vedettiin heti. Arvatenkin jätkä veti jäljestä n. puoli metriä oikealla, koska tuuli siirsi hajua. Mutta nyt mentiin sentään oikeaan suuntaan.

Hyvä kuitenkin, ettei vieraan tekemä jälki ole mikään ongelma.

Paluu treenaamisen ihmeelliseen maailmaan

Tokoilua lähikentän parkkiksella pari päivää sitten, kentällä rutosti jalkapalloilijoita ja muita juoksijoita. Ruutua, noutoa, luoksetuloa + pysäytyksiä ja paikallamakuuta. Ruudussa lähetys läheltä, pysäytys, kehuminen, namipalkkaus ja vapautus. Näitä tehtiin aika paljon, kun jätkä oli alkuun ihan pihalla että mitä nää tötsät taas olikaan. Paikka alkoi löytyä, joten seuraavaksi lisättiin vauhtia. Lopuksi yksi kokonainen kaavio niin, että jätin lihapullaa tötsien keskelle. Yritti kirmailla ohi kun pyysin ruudusta seuraamaan, mutta ärjäisin ja korjasi.
Tasamaanouto, kilon kapula, koko kaavio. Näkyi vähän tönäisevän kapulaa etujaloillaan, muuten kiva.
Luoksetulossa läpijuoksu (törmäsi, pentele), sitten pysäytyksiä. Niitä ei olla treenattu paljoakaan. Eli luoksetulokäsky, seis + käsimerkki ja samantien pallonheitto koiran taakse. Aika kivan näköisiä.
Paikkamakuussa on näköjään oppinut seisomaan nousemisen. Ok, on se parempi kuin se että se lähtisi pörräilemään ympäri kenttää, mutta ei kiva silti. Siispä vain tiheitä palkkailuja niin ettei ehdi nousta ja jos nousee, liike alusta.

Eipä muuten enää ota häiriötä jalkapalloista. Samoin lähellä meni muutamakin koirakko ohi, eikä niistä myöskään piitattu. Eli pitkälle on tultu.

Eilen seuraamista, liikkeestä maahan/seiso ja pitkänmatkan luoksetuloja. Seuraamisessa poikitti, joten otettiin niin pitkä kaavio että meni oikein. Ei laskenut viretilaa yhtään vaikka venyi ja venyi. Tämän jälkeen lyhyempiä motivaationnostatuspätkiä.
Liikkeestä maahanmeno. Jätkä jäi istumaan ja näytti siltä että näin tämä menee, kyllä minä tiedän. En palkannut, toisella kerralla hidastin ja painotin käskyä. Johan putosi. Tokalla normaalilla kerralla jäi taas istumaan, tosin liukui maahan kun käännyin, ovela. Eipä saanut palkkaa siitä. Jälleen uusi avustuskerta. Kolmannella avustuksettomalla kerralla meni oikein, siitä superriehunta.

Lopuksi pitkänmatkan luoksetuloja, koska juokseminen on kivaa. Matkaa n. 100m. Kiitolaukkasi suoraan ohi. Karjaisin, otin eteentulon ja siitä sivulle, jätin siihen ja sama toiseen suuntaan. Tällä kertaa huusin HIDASTA kun näytti siltä että aikoo sitten tulla täysillä päin jos ei kerta saa ohi mennä, ja jätkähän teki nappisuorituksen. Oikein mainio.

Tänään jälki, 250 askelta, kaikennäköisiä kääntymisiä, ojanylityksiä, metsää, peltoa, polkua. Keppejä 4, namia niillä + jyrkissä mutkissa. Sai vanhentua jonkun verran kun käytiin juoksemassa viereisellä pellolla, kelloa ei ollut mukana. Jätkä lähti hyvin janalta oikeaan suuntaan. Ihme haahuilua aina välillä, tarkisti hajun monesti aika kaukaakin mutta oikea suunta kyllä löytyi kyllä aina. Metsässä oli vähän vaikeampaa. Loppu menikin hyvin. Kepeistä nousi 2, nekin avuilla. Täytyy varmaan siirtyä purkkeihin, Yrjänä ei yhtään tajua että miksi täältä nyt pitäisi jotain keppejä nostella, eikö me oltu töissä vai häh.

Helkkarin hienoja kuvia

Tänään päästiin oikein vallan kuvaajan kanssa pellolle kipittelemään. Jätkällä riitti virtaa kuin pienessä pitäjässä. Oli onnellinen ja mutainen eläin kuvaussessioiden jälkeen.