Äitienpäivä-Ykä! Olisin ottanut Omastakin samanlaisen kuvan, se kun se äiti oikeasti jopa on, mutta Oma hyppäsi just johonkin mutalammikkoon joten jäi ottamatta.
Toissapäivänä ja eilen oli rally-treenit kavereiden kesken oikein kunnon häiriöillä Sahiksella, kun Roihuvuoren kirsikankukkapuita oli kerääntynyt väkeä sankoin joukoin katsomaan. Äitienpäivänä jengiä oli vielä lauantaitakin enemmän, ja monilla oli koiria mukana. Oli aika kokeenomainen meno kun oli paljon pällistelijöitä, jes! Jotkut tulivat kyselemään että mitäs nämä tämmöiset lappuset täällä maassa on ja osa seisoskeli keskellä rataa. Ja sekös meille passaa.
Öpauttiarallaa lauantain treenirata
Lauantaina treenasin kaikki neljä koiraa; Nikan ja Oman kanssa ylläolevaa ALO-rataa, Ykän kanssa samaa mutta irti ja osan liikkeistä vaihdoin lennossa AVO-jutuiksi ja Vean kanssa VOI-käyttäytymisruutua ja ALO-rataa oikealla puolella seuraten. Olin aamulla käynyt koko lössin kanssa 1,5h metsälenkin, mikä osoittautuikin erityisesti Ykän kanssa hyväksi liikkeeksi. Sille sopii paremmin kuin hyvin se, että se saa ensin purkaa löysiä päältä ja sitten sen vie kentälle hommiin. Ehkä pitää koepäivänäkin käyttää ainakin holskua kunnon lenkillä, jos sitten olisi vähemmän perseilyenergiaa?
Nikalla oli vähän edistysongelmaa seuruutuksessa, Oma sähläsi jotain eteentuloissa. Ykästä lähti jonkin verran hininää muttei mitenkään hulluna. Eikä sille tullut mieleenkään mennä moikkaamaan yleisöä, jes. Vea sai häiriökaveriksi toisen sakun, jolle piti vähän puhista mutta ei mitään ihmeempää. Tosi hyvät treenit kaiken kaikkiaan, mahtava lauma.
Kirsikankukkien alla kelepaa just ja just treenailla
Sunnuntaina vetäisin taas kaikkien kanssa tunnin metsälenkin alle ja iltapäivällä lähdin Ykän, Oman ja Nikan kanssa baanalle. Vea jäi leikkimään silkkeniystävänsä kanssa.
Öpauttiarallaa sunnuntain treenirata
Treenien suhteen sama setti: Nikalla ja Omalla ylläolevaa rataa, Ykän kanssa radan lähestymistä ja rataa AVO-höystein. Jotain pientä hinkkaamista mutta eipä ihmeempää. Ja tosiaan kentän laidalla oli useampia koiriakin häiriönä omien treenikavereiden lisäksi. Ehkä näiden kolmen kanssa kehtaa mennä helatorstaina kisaamaan, huiput ääliöt.
Tänään hieroja kävi hieromassa Ykää ja Veaa auki. Ykässä oli pari isompaa kohtaa joiden arvasinkin olevan ongelma - rintarangan loppupäässä ja lannerangan tuntumassa vasemmalla. Molempia kohtia saatiinkin aika hyvin auki, ja koira käyttää vasempaa takajalkaa paljon paremmin kävellessä kuin ennen hieromista. Ongelmanahan oli myös se että kevyenkin rasituksen jälkeen vasen takajalka alkaa herkästä tärrätä. Ihan yhtä paha tilanne ei ollut kuin ekalla hierontakerralla silloin joskus, mutta tässä taas nähdään että taukoa ei saa pitää. Seuraava käynti on viikon päästä että saadaan nuo ongelmakohdat oikeasti liuotettua, sitten taas 3vko välein. Hirveän tyytyväisen oloinen Ykä oli hieronnan jälkeen, joten selvästi helpotti.
Vealla oli jotain pieniä herneitä siellä täällä, oikeassa takareidessä joku vähän isompi jumi mutta sekin aukeni kerrasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti