"Äiti, mulla on heinä päässä."
Kiljukaulan pentele on oppinut huutamaan oikein tosissaan, jos se raukkaparka joutuu puuhun kiinni muiden treenaamisen ajaksi. Siis kamalaa, joku muu tekee jotain ja holsku ei! Eihän sitä kestä. Mökilläkin se kyllä huusi, kun sitä pidettiin pannasta kiinni, mutta että puuhunkin sidottuna pitää. Hyvä, että intoa piisaa, mutta volyymit kyllä nyt alas ja sassiin. Ei tasan aleta opettamaan haukkumista, jos koira alkaa turhautuneena tarjota sitä.
Porolahden kentällä oli metrinen este, joten se hypättiin kerran yhteen suuntaan vauhdista. Muuten tehtiin lähinnä seuruutuksia ja siirtyilyjä namipalkalla. Höyryä oli sen verran, että oli parempi jättää pallo taskuun. Minä kun en halua pienimpiäkään hininöitä mukaan tokohommiin, ettäs koira tiedät. Hiljaisuus + innokas tekeminen -yhdistelmästä palkkaa.
Männäpäivinä tehtiin kokonainen laatikollinen yrjölänpuuroa, jotta saadaan Ykälle vähän hiilareita napaan. Pelkkä energiaruoka kun ei tuota viripäätä lihota.
Porolahden kentällä oli metrinen este, joten se hypättiin kerran yhteen suuntaan vauhdista. Muuten tehtiin lähinnä seuruutuksia ja siirtyilyjä namipalkalla. Höyryä oli sen verran, että oli parempi jättää pallo taskuun. Minä kun en halua pienimpiäkään hininöitä mukaan tokohommiin, ettäs koira tiedät. Hiljaisuus + innokas tekeminen -yhdistelmästä palkkaa.
Männäpäivinä tehtiin kokonainen laatikollinen yrjölänpuuroa, jotta saadaan Ykälle vähän hiilareita napaan. Pelkkä energiaruoka kun ei tuota viripäätä lihota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti