Sinnan luona vierailullaViikonloppuna käväistiin Joensuun liepeillä Arton ja Tiian luona. Ykä on menossa sinne hoitoon kesäksi, joten piti tsekata huudit ja katsoa, ettei Ykä syö kissaa. Jätkä jaksoi hienosti pitkät automatkan molempiin suuntiin, mutta eipä sillä nyt ole niissä ennenkään ongelmaa ollut. Ihan ensialkuun kävimme juoksuttamassa koiria jäällä, ja meno oli kyllä hyvin holskumaisen riehakasta. Sisällä Ykä ei syönyt kissaa, ja riehuminen jatkui.
Haku - uusi tuttavuus
Sunnuntaina päästiin vierailemaan Popekon varikkotreeneihin. Ykä oli juossut ja paininut koko viikonlopun, joten ajattelin ettei se varmaan kamalasti jaksa. Väärin. Liivit niskaan ja baanalle. Ykä veti koko matkan autolta aloituspaikan luo; annoin surutta vetää, koska se viritti koiraa oikeaan vireeseen. Vieraiden ihmisten, ison miehenkään, kanssa ei mitään ongelmaa, heti vaan kaikkien syliin. Kolme maalimiestä, kaikilla palkkana nakkia sekä patukka. Ei otettu mitään ilmaisuja vielä, vaan palkka tulisi maalimiehiltä heti, kun koira ne löytäisi. Saa nähdä tuleeko Ykästä rulla- vai haukkukoira, kuulemma on potentiaalia myös jälkimmäiseen.
Ensimmäinen maalimies niin, että Ykä näki lähdön ja maalimies kävi näyttäytymässä vielä piilosta. Jätkä vinkui ja haukkui, että mihis sä ne palkat nyt viet hei. Lähetyksestä Ykä pinkoi suoraan avohallissa olevasta piilosta ohi, mutta veti sitten jarrut pohjaan hajun saatuaan ja löysi ukon heti. Nakkipalkka ja riekutus patukalla, tosi hyvin leikki vieraan kanssa ja tarjosi patukkaa takaisin! Toinen maalimies oli seuraavassa avohallissa, Ykä vain juoksi suoraan sen luokse. Sama homma, nakki ja patukka. Vika oli vähän vaikeampi, piti pariin otteeseen lähettää eri suuntiin. Voi sitä onnea, kun löytyi.
Kaiken kaikkiaan todella hyvä fiilis jäi hakuhommista, koira tykkäsi ja palkkaantui hyvin. Tajusi erittäin hyvin, että täällähän on jotain tyyppejä piilossa ja kun ne löytää, se on tosi kivaa. Ykä pääsee Arton ja Tiian ohjastamana samaan porukkaan hakuilemaan kesällä, ja se se vasta mahtavaa onkin!
Haku - uusi tuttavuus
Sunnuntaina päästiin vierailemaan Popekon varikkotreeneihin. Ykä oli juossut ja paininut koko viikonlopun, joten ajattelin ettei se varmaan kamalasti jaksa. Väärin. Liivit niskaan ja baanalle. Ykä veti koko matkan autolta aloituspaikan luo; annoin surutta vetää, koska se viritti koiraa oikeaan vireeseen. Vieraiden ihmisten, ison miehenkään, kanssa ei mitään ongelmaa, heti vaan kaikkien syliin. Kolme maalimiestä, kaikilla palkkana nakkia sekä patukka. Ei otettu mitään ilmaisuja vielä, vaan palkka tulisi maalimiehiltä heti, kun koira ne löytäisi. Saa nähdä tuleeko Ykästä rulla- vai haukkukoira, kuulemma on potentiaalia myös jälkimmäiseen.
Ensimmäinen maalimies niin, että Ykä näki lähdön ja maalimies kävi näyttäytymässä vielä piilosta. Jätkä vinkui ja haukkui, että mihis sä ne palkat nyt viet hei. Lähetyksestä Ykä pinkoi suoraan avohallissa olevasta piilosta ohi, mutta veti sitten jarrut pohjaan hajun saatuaan ja löysi ukon heti. Nakkipalkka ja riekutus patukalla, tosi hyvin leikki vieraan kanssa ja tarjosi patukkaa takaisin! Toinen maalimies oli seuraavassa avohallissa, Ykä vain juoksi suoraan sen luokse. Sama homma, nakki ja patukka. Vika oli vähän vaikeampi, piti pariin otteeseen lähettää eri suuntiin. Voi sitä onnea, kun löytyi.
Kaiken kaikkiaan todella hyvä fiilis jäi hakuhommista, koira tykkäsi ja palkkaantui hyvin. Tajusi erittäin hyvin, että täällähän on jotain tyyppejä piilossa ja kun ne löytää, se on tosi kivaa. Ykä pääsee Arton ja Tiian ohjastamana samaan porukkaan hakuilemaan kesällä, ja se se vasta mahtavaa onkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti