Vuoden tokoholsku 2010!

Vuoden tokoholsku 2010!

Itse en ole Holskuliiton lehteä vielä saanut, mutta kuulemma Yksä oli vuoden 2010 tokokoira! Pisteitä taisi olla 28p. Aivan mahtavaa kyllä.

Tokotreenit

Maanantain tokosta en muista muuta kuin että tunnari oli huono. Lähmi kaikkia palikoita ja toi väärän. Lopetettiin kun toi oikean. Keskiviikkona keskityttiin korkeammassa viettitilassa työskentelyyn. Toisin sanoen tavan pallon lisäksi palkkasin pitkästä aikaa paljon myös narupallolla. Etenkin seuruutuksessa enemmän kannustamista ja vähemmän koemaista pönötystä. Sitten aina reilu riekutuspalkkaus. Koira oli selkeästi innokkaampi ja kontakti parempaa. Näitä lisää! Kunhan muistaa pitää sen pallon kaukana oikeasta kädestä, niin ei ole poikitusongelmaa

Liikkeestä istuminen menee vahvoilla avuilla, liikkeestä seisominen ja maahanmeno siististi ilman apuja.

Hyppynoutokin tehtiin sellaisella intensiteetillä, että meni kapula hajalle. Johtui tosin kovasta maasta. Ykä teki täydellisen suorituksen ja kun olin riehumassa sen kanssa palkaksi, kapulasta putosi toinen pää irti. No, olihan se kyllä hyvin palvellutkin, kapula.

Merkille lähetys kiva, etäisyyttä varmaan 10m tällä hetkellä. Hakeutuu melko hyvin seisomaan tötsän taakse kuono minuun päin. Ruutuun juoksee täysillä, ekalla kerralla haahuili kyllä namien syömisen jälkeen omiaan. Tarvitsee melko railakkaan "SEIS"-käskyn, että pysähtyy. Heti pysähtymisen jälkeen paljon kehuja ja käsky "MAAHAN". Kävelin koekolmion, mutten kutsunut koiraa luokse. Vein namipalkan ruutuun ja vapautin. Toka kerta koemaisesti kutsuineen. Kolmas samanlainen kuin eka, ettei oppisi ennakoimaan.

Luoksetulon pysäytykset vähän tökkivät, lopetettiin hyvään suoritukseen.

Roturasisti

Eilen tavattiin Rajasaaressa Ykää pari vuotta vanhempi, leikattu lk holsku-uros Olli. Rochallor sattumoisin sekin. Oli aivan ihanaa nähdä kahden holskun tapaaminen. Tätä ennen Ykä oli kyllä leikkinyt muiden kanssa, mutta myös ärhennellyt urosrhodelle joka piti Ykää narttuna. Heti, kun Ykä näki Ollin, oli ihan toinen ääni kellossa. Ykä oli ihan solmussa ja luikerteli häntä heiluen mielistelemään. Samalla tavalla kuin Akseli-veljenkin kanssa. Niin se vain on, että vain holsku (tai holskun kanssa eläneet muut koirat, tässä tapauksessa kaksi valkkaria) osaa lukea toista holskua. Muiden kanssa tulee herkästi kärhämää, vaikka holskun tarkoitus olisi ollut hyvä.

Ykä sulautui yhden holskun ja kahden valkkarin laumaan täysin ja käyttäytyi hyvin myös muita koiria kohtaan sen jälkeen. Enimmäkseen kuitenkin paini ja rellesti Ollin kanssa. Todella mahtavan näköistä menoa! Ykä ei myöskään ominut yhtäkään keppiä, kun urosvalkkari oli kerran sanonut ettei tartte.

Toivottavasti törmäillään toistekin.