torstai 12. helmikuuta 2015

VOI-hommia

 
Vea ja Ykä edustavat

Saatiin kickbike ja sitä mennään testaamaan heti kun jäät sulavat teiltä! Ykä oli superonnessaan kun näki tutun ihmisen pitkästä aikaa. Pieni hölmöläinen. Ainakin Vean kanssa pitäisi kohottaa kuntoa, kun pitäisi kai johonkin kestävyyskokeeseen mennä. Kaikkea sitä ihminen lupailee. Nikan haava on jo ummessa ja se päässee pikkuhiljaa taas rientoihin mukaan. Ainakin ilmoitin sen ja Oman maaliskuun lopussa oleviin rally-kisoihin, joissa pitäisi korkata ALO-luokka. Toivottavasti stratosfäärisen hyvin pistein. Ja Omalle on suunnitteilla toivottavasti vikat toko-ALO -kisat. Isot menevät ensi kuussa yrittämään vikaa rally-tokon AVOHYViä, ja kun ne sen saavat, saa VOI-kisat hetken odotella sitä että saan työnnettyä ensin shelttipullat ulos ALO-uunista. Tästä vuodesta tulee kyllä hullu kisavuosi!

Kamala konstaapeli-Vea ei päästä irti.

Käytiin ex temporena ohjatuissa tokotreeneissä hallilla maanantaina. Ajattelin että tekisi ihan hyvää koeperseilyn jälkeen, ja Ykähän oli oikein mallikasta poikaa. Kyseisessä hallissa se tosin usein on, koska sitä jänskättää muilta radoilta kuuluvat aksaäänet (mm. keinun kolahdukset). Paitsi kokeissa, mutta kokeissa se nyt muutenkin on älytön sika.
Alkuun jotain yleistä lämppäilyä ja hihhulointia, jonka jälkeen 3min palkaton ja kehuton seuruutus ympäri kenttää eri nopeuksilla. Alkuun Yppölä oli vähän lahna, mutta kun koki seuranneensa tarpeeksi, alkoi skarppaamalla vaatia palkkaa. Sitten tekikin tosi hyvää työtä ja ääntä lähti hyvin minimaalisesti.

Piilopaikkamakuussa ei ongelmia, maahanmenot ja sivulle nousemiset yksitellen. Kun lähdin siitä seuruuttamaan, alkoi volyymi nousta, mutta sai palkkaa vasta kun suu pysyi supussa.

Jäävien erottelut on hyvin hanskassa, vaikkei olla tehty niitä aikoihin. Näissä ei tainnut tulla yhden yhtä virhettä. Seisomisessa vähän lähti jänskätyksensä takia perään kun kävelin sen ohi taakse, mutta tehtiin uusiksi ja onnistui.


Noutojen (metsku ja hyppynouto) palautuksissa aluksi vähän arvontaa, mutta pienellä käsiavulla tuli selän takaa kiertäen näpsäkästi sivulle.

Luoksetulon pysäytyksiä käsimerkeillä ja lentävällä pallolla. Maahanmenossa on vielä ääniapu, jota pitäisi hiljalleen alkaa poistaa. Ihan jepa!

Kaukoissa jotain säätöä, mutta kai sitä näin hyvissä treeneissä pitää edes jonkin mennä vähän pieleen.

Ruutu ilman valmisteluja ensin lyhyeltä matkalta (5m), sitten pidempää (15m). Ekalla ruutuun, ekalla pysähdys oikeaan paikkaan ja ekalla maahan! Palkkana patukkaleikkiä ruudun keskellä, ja sekös oli holskusta nastaa kun ei tätä nykyä pääse kovin usein leikkimään herkästi kipeytyvän selkänsä takia. Pidempää onnistui myös tosi hienosti, mutta alkoi vähän nytkähdellä kun otin kävelykaavion mukaan enkä kutsunutkaan seuraamaan. Kävelin kolmion pari kertaa ja kun näytti siltä että pysyy hyvin makuulla, kutsuin seuraamaan, ja hyvin tuli. Kolmas kerta kaukaa pelkällä lähetyksellä ja maahanmenolla, jonka jälkeen ihan hullun murinan säestämää patukkaleikkiä. Ykä 
Helmikuun potretti, Ykällä räkää päässä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti