sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Naudan kieli, kieli naudan

Vea 9vko-13vko

Kattokaa tein hienon giffin siitä kuinka saku venyy ja paukkuu joka suuntaan. Tällä hetkellä paino 6,8kg, joten se on ohittanut Nikan (6kg). Eikä penikka ole enää yhtään niin pörröinen kuin viime viikolla, kiitos furminoinnin. Furminaattorin teriin ovat jääneet myös kaikki muut koirat, koska kuinka tyhmiä eläimet voi olla, kun pudottavat pohjavillansa tähän aikaan? Kysynpähän vaan?


On ihanaa nähdä, että Vean päässä alkaa tapahtua jotain - jotenkin sitä aina unohtaa, ettei pennut kotiutuessaan tajua yhtikäs mitään. Nyt saku osaa istua nätisti (ja useimmiten HUUTAMATTA) ruokaa ja kulkulupaa odottaessa, ja tajuaa jos ihminen sille asioista huomauttaa! Jes! Lisäksi se aamukiukun ja -pissatuksen jälkeen osaa mennä nukkumaan. Mutta aamukiukku on kyllä pakollinen. Vähän on myös kakansyöntiongelmaa, mutta onneksi suurin osa tarpeista tulee pihalle.

Oma sai paikan kouluttajattomalta agilitytunnilta, siellä käydään nyt kevään ajan viikottain. Oman mielestä on rankkaa kun pitää joskus tehdä jotain, mutta on se silti aina tosi innoissaan kaikesta. Seuraaville kerroille varmaan vuorotellaan Ykää ja Nikaa ns taukokoirana, että Oma saa välillä hengähtää.

Ykän kanssa ollaan käyty pari kertaa parkkiksella tekemässä jotain pientä, näillä puhein ongelmakohtia ovat luoksetulon pysäytykset sekä liikkeestä seisominen. Tosin liikkeestä seisomisen palatessa liikkuminen saattoi olla vain jokin tämän päivän oikku. Samoin kuin koiran törkeä vinottaisliike kauko-ohjauksessa, kun takapalkka oli liian houkutteleva. Mutta enemmän ollaan tehty nostattavia ja kivoja pätkiä tuossa pihalla, ja Ykällä on ollut ihan sikahauskaa. Ihmekös, kun pääsee välillä yksikseen johonkin, eikä joku Vea roiku korvassa koko aikaa.

Loppuun vielä aimo kasa peltokuvia, koska tämä blogi näkyy koostuvan tätä nykyä pelkästään hyvin peltoisista kuvista:
 
 

 
 
 
 

2 kommenttia: