perjantai 16. maaliskuuta 2012

Ei yötreenin voittanutta

Jopas syttyi koiralla palo silmiin, kun laitoin treeniliivin päälle ensimmäistä kertaa valehtelematta kuukausiin. Pakkasin tokokimpsut ja -kampsut laukkuun ja suuntasin yötreenaamaan alakerran parkkihalliin. Päivemmällä oltiin kävelty reipas 8km lenkki osin vapaana rälläten, mutta eihän se nyt näy holskussa (tai sheltissä sen puoleen) missään. Ensin Oma kiinni odottelemaan ja Ykä "ODOTA"-käskyllä istuksimaan sillä välin, kun laitoin ruudun kuntoon. Ruutuun namikansi perinteen mukaisesti. Valmistelujen jälkeen hain Ykän, ja tehtiin 4min piilopaikkamakuu siten, että ruutu oli koirasta ~15m etuviistoon. Pysyi hienosti, suorana. Pitkiä paikkamakuita pitää tehdä nyt enemmän, koska ne ovat jääneet hyvin vähäiselle huomiolle. Aktiivisia pikkutokoiluja on helppo tehdä vaikka lenkin yhteydessä, mutta kuka sitä nyt huvikseen jaksaa montaa minuuttia kykkiä jossain puskassa? Nii.
Palkkauksen jälkeen hain kilon noutokapulan ja viskasin sen ihan tahallani ruudun viereen. Eikä mitään ongelmaa, nopealla laukalla kapulalle ja vähän hitaammalla takaisin. Jes! Hyppyestettä en jaksanut askarrella mistään, joten tehtiin ihan tasamaana. Seuraavaksi se ihana ruutu, joka meni tosi hienosti. Loppuseuruutuksessa piti vähän seuruuttaa pidempään, kun poikitti niin pahasti, mutta pääsin lopulta palkkaamaankin.

Sitten tunnarit. Tein kaksi neljän kapulan riviä ~1,5m päähän toisistaan. Toisessa oli pelkkiä vieraita ja toisessa yksi oma. Lähetys 15m päästä. Haisteli hienosti, tarkisti väärän rivin mutta palasi lääppimättä oikean luokse. Nosti oman, mutta näytti vähän epäröivältä joten kannustin ja toi. Tokalla kerralla kannustin vasta kun oli jo tuomassa omaa. Tämän jälkeen vaikeutin hommaa ja laitoin kaikki kahdeksan kapulaa rinkiin. Tämä oli jo haastava; Ykä nosti väärän, pudotti itse, haisteli lisää ja toi oikean. Kehuin vähän, mutten palkannut muuten. Tokalla kerralla kehuin heti kun nosti oman ja koira sitten kiikutti sen minulle.

Tässä välissä Ykälle hengähdystauko ja seuruutuksen, perusasennon ja liikkeestä seisomisen alkeita Omalle.

Lopuksi Ykälle kaukoja, jotka olivat himppusen epäpuhtaita ja edistäviä. Onneksi otin kameran kuvaamaan, en minä näköjään silmällä näe milloin koira seisoo viivalla ja milloin ei... lisää videoita seuraa myöhemmin, kun kuvaaja saapuu kuvaamaan.



Liikkeestä seisominen ja maahanmeno nopeita ja täpäköitä - jäi jopa häntä heiluen seisomaan! Minun polskuni, jonka mielestä seisomaan jääminen oli joskus ihan kamala asia.

VOI-kokeisiin viimeistään ensi kuun loppuun mennessä, sanokaa minun sanoneen!

2 kommenttia:

  1. Kehut välitetty. Vielä on vähän hiomista, mutta mikäs tässä treenatessa. :---) kivaa taas pitkästä aikaa vääntää tokojuttuja!

    (en voi ollenkaan katsoa tuota videota äänillä, kun Ykä nostaa aina kehun kuullessaan korvat pystyyn sikeästä unestakin...)

    VastaaPoista