maanantai 26. syyskuuta 2011

VOI korkattu!

"Hyi äiti se koski mun palleihin"
"Ei sulla oo palleja"

Kokeet oli ja meni, 178pts eli tuloksitta jäätiin. Saatiin kuitenkin paljon hyvää kokemusta uudesta koeluokasta, ja mikä parasta - tokokärpänen puri taas oikein olan takaa. Tsekkailen jo seuraavia VOI-kokeita, tosin nyt ei tasan lähdetä ihan Kajaaniin asti. Lähdimme klo 2:00 ajamaan, jotta olisimme aamulla perillä koepaikalla. Tietysti matkanteko yötä myöten vaikutti ohjaajan ja koiran suoritukseen (kesän treenitauosta puhumattakaan), mutta kyllä sitä treeniä tarvitaan muutenkin. Kumma kyllä, jännitys laantui taas heti paikallamakuun jälkeen.

Hilipatihippan

Onnistuu myös hidastetusti

Sää oli kylmä ja tihkusateinen, tuomarina Katja Rautiainen. Kilpakumppanina mm. Rochallor Cyber Sonic eli kennelkaveri Sonja, joka nappasi vuoden tokoholskun tittelin VOI-luokasta. AVO:ssa oli Ykän sisko, jolla puolestaan meni ykköstuloksen arvoisesti. Onnea vielä molemmille!

Niin siis siitä tiiviydestä...

Paikallamakuu, 7½. Pysyi, mutta oli levoton ja haisteli nenä pitkällä ilmaa. Takapää liikahteli, mutta ei vetänyt lonkalle. 4min tuntui aivan törkeän pitkältä ajalta...
Seuraaminen, 8½. Ihan ok, paikka oli todella hyvä ja kontaktiakin löytyi. Jätätti käännöksissä ja perusasennot hitaita + vinoja.
Liikkeestä istuminen, 0. Hei anteeksi mitä? Tätä tehtiin ennen kehään menoa ja sen jälkeen, ei mitään ongelmaa. Nyt jäi seisomaan. Olisi vain pitänyt varmistaa ja antaa se tuplakäsky, nyt vaan tohotin menemään kun olin ihan varma, että kyllä se istuu.
Luoksetulo, 5. Jäi hyvin, kutsusta lähti sen verran räjähtävällä vauhdilla että epäilin, totteleeko SEIS-käskyä. No, totteli, mutta hitaasti ja valui pitkälle. Siitä lähti vähän hitaammin kohti, maahan meni paremmin. Seuraavasta kutsusta tuli todella innokkaasti eteen (= törmäsi) ja siitä sivulle hyvinkin lennokkaasti (= pirun sika, melkein osui minua leukaan. Tätä sitten tapahtui joka sivullesiirtymisessä. Mitäs tämä nyt on?)
Ruutu, 8. Jätkät hei, kahdeksan pistettä! Ja minä pelkäsin, että koira ei tajua SEIS-käskyä, kun ruudussa ei olekaan namikantta. Kuten kaksi muuta koiraa, myös Ykä kävi ensin tarkistamassa viereisen roskapöntön. En antanut uutta käskyä, mikä olikin hyvä, koska sitten Yksä näki merkkitötsät ja kirmasi ruutuun tuhatta ja sataa. SEIS + MAAHAN, ja koirahan tekee kuten käsketään, nätisti keskelle ruutua. Vähän kuulemma varasti ennen SEURAA-käskyä, ja juoksi hieman ohi ennen kuin asettui oikealle kohdalle seuraamaan, muuten oikein hyvä! Jess!
Hyppynouto, 7½. Joku ois voinut kertoa mulle, ettei ennen heittoa saa sanoa "istu". Hups. No, Ykä haki hienosti, eikä yhtään epäröinyt estettä. Sivulletulo oli taas aika, no, lennokas.

Ilmaa on

Metallinouto, 7. Vähän arpoi kylmää kapulaa, rennolla ravilla takaisin. Nätti luovutus, mutta voi jeesus tota sivullehyppäystä.
Tunnistusnouto, 6. Voi rähmä, meinasi tulla todella puhdas suoritus, mutta eipä tullut. True story, bro. Hyvin haisteli kaikki kapulat, nosti oman, pudotti, tarkisti muut (haisteli, ei lähminyt!), toi oman.
Kauko-ohjaus, 0. Jätti yhden liikkeen suorittamatta (taisi olla maa-istu), tuli eteenpäin joka liikkeessä. Tarvitsi kaksi käskyä perusasentoon (!!). Ennenkuulumatonta, varsinkin kokeen muut sivulletulot huomioonottaen.
Kokonaisvaikutus, 9. Koira tykkäsi tehdä ja kaikki oli kivaa jee. Näitä pisteitä on aina kiva saada.

Yht. 178pts, AVO0, sijoitus 3./4.


Ruutuharpontaa

Tämä on aina jokseenkin viisaan näköistä touhua

Kokeiden jälkeen ajoimme edelleen Kuusamoon, jossa vietimme pari päivää olla möllötellen. Kyllä lähti holskustakin harjaamalla aika penteleesti irtonaista pohjavillaa.

"No leikkaa nyt sit"

Älykkäät eläimet

2 kommenttia:

  1. Pätevän näköistä porukkaa ! Ja tämä viimeinen kuva on ihana. :---)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos! Kyllä meillä silloin tällöin jotain osataan. Ja Ykä ja Nika on ihan BFF, vaikka ne eivät sitä julkisesti haluaisikaan näyttää.

    Onnea muuten pentusesta!

    VastaaPoista