Koiran elämää
Vappu rällättiin mökillä Nika-sheltin kanssa. Koirat vapaana koko ajan, ja aina joku heittämässä palloa. Ykä odottelee jo kiltisti käskyn alla, kun Nikalle heitetään palloa. Uitiin ja rämmittiin pitkin peltoja. Lähtipä Yrjänä itsensä kokoisen rusakonkin perään, annoin mennä kun ei se olisi karjumalla kuitenkaan pysähtynyt. Palasi hetken kuluttua kieli pitkällä, ja kehuin kovasti palaamisesta. Mitään ihmeempiä ei tehty, peruuttamisia, asioiden kiertelyä ja itsen ympäri pyörimistä hauskuutukseksi. Kuvia myöhemmin.
Tokavika toko
Piilopaikkamakuu 3min ja piilopaikkaistuminen 2min heti alkuun, jeejee. Seuruutusta sen jälkeen, ihmeellistä poikitusta aina välillä. Jos suoraan juoksusta otti pysähdyksen, Ykä yritti lähteä saksalaiseen täyskäännökseen. Hitaat pätkät aika kivoja. Tasamaanoutojen paluu ravaten, kammottavan löysän näköistä. Näihin lisää vauhtia sillä, että lähden itse juoksemaan karkuun, ja että palkkapallo lentää minun taakseni. Hyppynouto jo kivempi. Kaukot (istu-maa, maa-istu) ok, näitä tehtiin myös peruuttelujen yhteydessä. Ekassa ruudussa lähti haistelemaan jotain, vaikka karjuin "SEISO"... otettiin uudelleen, nopea ja hieno! Seisahtui, käskin maahan, meni ekasta käskystä. Koekaavio ja "SEURAA"-käskyllä koira seuraamaan suoraan ruudusta. Hieno!
Merkille lähetys ok - pitää vaan muistaa, ettei koiraa ikinä kutsuta takaisin väärän asennon jälkeen. Koiran pitää itse selvittää oikea asento, tai se pitää auttaa siihen. AVO-hypyssä kokeili taas ekalla kerralla seisomaanjäämistä. Astuin taaksepäin ja käskin uudelleen, palkka heti istumisesta. Tokalla kerralla istui ekasta käskystä. Palkka heti.
Vikaksi kokeiltiin tunnaria. Hirveällä innolla lähti, haisteli tarkasti. Sitten erkaantui jonnekin puskaan, ja tässä vaiheessa sabotoin koiraa kieltämällä. Olisi vain pitänyt antaa tarkastaa. Kieltämisen jälkeen nappasi ekan näkemänsä, alkoi tuoda sitä, pudotti, lähti takaisin ja lähmi kaikkia ennen kuin toi oikean. Tästä suurjuhlat. Oma kämmi, ei voi mitään.
Muistelen niitä aikoja, kun en voinut käsittää, miten muiden koirat tottelivat niin hyvin ja pysyivät lähellä, vaikka eivät olleetkaan hihnassa. Saatikaan että joku piilopaikkamakuu onnistuisi mitenkään päin. Nyt oma koira on sillä tasolla, ja että on hyvä mieli. Paljon on vielä edessä, mutta paljon on kyllä tähänkin mennessä saavutettu.
Vappu rällättiin mökillä Nika-sheltin kanssa. Koirat vapaana koko ajan, ja aina joku heittämässä palloa. Ykä odottelee jo kiltisti käskyn alla, kun Nikalle heitetään palloa. Uitiin ja rämmittiin pitkin peltoja. Lähtipä Yrjänä itsensä kokoisen rusakonkin perään, annoin mennä kun ei se olisi karjumalla kuitenkaan pysähtynyt. Palasi hetken kuluttua kieli pitkällä, ja kehuin kovasti palaamisesta. Mitään ihmeempiä ei tehty, peruuttamisia, asioiden kiertelyä ja itsen ympäri pyörimistä hauskuutukseksi. Kuvia myöhemmin.
Tokavika toko
Piilopaikkamakuu 3min ja piilopaikkaistuminen 2min heti alkuun, jeejee. Seuruutusta sen jälkeen, ihmeellistä poikitusta aina välillä. Jos suoraan juoksusta otti pysähdyksen, Ykä yritti lähteä saksalaiseen täyskäännökseen. Hitaat pätkät aika kivoja. Tasamaanoutojen paluu ravaten, kammottavan löysän näköistä. Näihin lisää vauhtia sillä, että lähden itse juoksemaan karkuun, ja että palkkapallo lentää minun taakseni. Hyppynouto jo kivempi. Kaukot (istu-maa, maa-istu) ok, näitä tehtiin myös peruuttelujen yhteydessä. Ekassa ruudussa lähti haistelemaan jotain, vaikka karjuin "SEISO"... otettiin uudelleen, nopea ja hieno! Seisahtui, käskin maahan, meni ekasta käskystä. Koekaavio ja "SEURAA"-käskyllä koira seuraamaan suoraan ruudusta. Hieno!
Merkille lähetys ok - pitää vaan muistaa, ettei koiraa ikinä kutsuta takaisin väärän asennon jälkeen. Koiran pitää itse selvittää oikea asento, tai se pitää auttaa siihen. AVO-hypyssä kokeili taas ekalla kerralla seisomaanjäämistä. Astuin taaksepäin ja käskin uudelleen, palkka heti istumisesta. Tokalla kerralla istui ekasta käskystä. Palkka heti.
Vikaksi kokeiltiin tunnaria. Hirveällä innolla lähti, haisteli tarkasti. Sitten erkaantui jonnekin puskaan, ja tässä vaiheessa sabotoin koiraa kieltämällä. Olisi vain pitänyt antaa tarkastaa. Kieltämisen jälkeen nappasi ekan näkemänsä, alkoi tuoda sitä, pudotti, lähti takaisin ja lähmi kaikkia ennen kuin toi oikean. Tästä suurjuhlat. Oma kämmi, ei voi mitään.
Muistelen niitä aikoja, kun en voinut käsittää, miten muiden koirat tottelivat niin hyvin ja pysyivät lähellä, vaikka eivät olleetkaan hihnassa. Saatikaan että joku piilopaikkamakuu onnistuisi mitenkään päin. Nyt oma koira on sillä tasolla, ja että on hyvä mieli. Paljon on vielä edessä, mutta paljon on kyllä tähänkin mennessä saavutettu.
Meillä ollaan vielä sillä tasolla, että ihmetellään muiden osaavia koiria :D
VastaaPoistaKyllä se siitä lähtee, ei meilläkään vuosi sitten ollut tämä taso lähelläkään.:D
VastaaPoista