Keskiviikkona oli vika tokokerta ennen talvilomaa. Kovilla pakkasilla ei pahemmin ulkona treenailla. Tai työrodut treenaa, mutta muut eivät oikein. Uudelleen ryhmiin taas jahka lauhenee, sitä ennen satunnaisesti missä nyt vain treenejä on. Saatiin joululahjaksi edellisessä merkinnässä näkyvä päheä Hurtan heijastinpanta.
Tänään piti lähteä vetämään kelkkaa, mutta iski päälle sellaiset pakkaset että eipä menty. Siispä ex tempore uudelle hallille pikatreeneihin. Jätkä oli ihan kierroksilla (iih viih viih), olihan paikalla Annika eli yksi Yrjänän lempi-ihmisistä. Työmoodi löytyi kun koira tajusi, että mulla on nakkia ja pallo. Ihan älyttömän kivat treenit, myös liikkeestä maahanmeno meni hienosti! 2min piilopaikkamakuu, AVO-hyppy, tasamaanouto ja hyppynouto oikein mainioita.
Hyppynoutoja hierottiin sitten vielä enemmän, kun kerran oli mahdollisuus korottaa estettä. Ensin ~65cm. Meinasi juosta ohi, mutta älähdin. Palasi sivulle, otettiin uudestaan. Kannustuksesta hyppäsi kapula suussa takaisinkin. Otettiin kerta ilman kannustuksia, ja meni niin hyvin, että uskalsin korottaa ~80cm:iin. Ja jätkähän haki kilon kapulan ihan tuosta noin vaan. Sitten juostiin pallon kanssa ympäri hallia ja hihkuttiin.
Lopuksi huomasin, että seinustalla oli laatikollinen tunnareita. Minulla myös sattumoisin oma mukana. Kippasin puolet laatikosta lattialle ja heitin oman sekaan. Ensin Yksä oli ihan kujalla ja toi mitä sattuu. Sitten puutuin väärien nosteluun älähdyksellä. Johan löytyi. Seuraavalla kerralla oli jo erittäin pätevää nenätyöskentelyä. Sitten kaadoin loputkin vääristä tunnareista lattialle, eli niitä oli varmaan kuutisenkymmentä. Nyt oikein näki, että koira oli tajunnut jutun juonen ja haisteli kaikki rauhallisesti läpi ennen kuin nosti ja toi oman. Siihen oli hyvä lopettaa.
Tänään tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun hain Yrjänän kotiin. Herranjestas. Myös sadas toko-tag!
Tänään piti lähteä vetämään kelkkaa, mutta iski päälle sellaiset pakkaset että eipä menty. Siispä ex tempore uudelle hallille pikatreeneihin. Jätkä oli ihan kierroksilla (iih viih viih), olihan paikalla Annika eli yksi Yrjänän lempi-ihmisistä. Työmoodi löytyi kun koira tajusi, että mulla on nakkia ja pallo. Ihan älyttömän kivat treenit, myös liikkeestä maahanmeno meni hienosti! 2min piilopaikkamakuu, AVO-hyppy, tasamaanouto ja hyppynouto oikein mainioita.
Hyppynoutoja hierottiin sitten vielä enemmän, kun kerran oli mahdollisuus korottaa estettä. Ensin ~65cm. Meinasi juosta ohi, mutta älähdin. Palasi sivulle, otettiin uudestaan. Kannustuksesta hyppäsi kapula suussa takaisinkin. Otettiin kerta ilman kannustuksia, ja meni niin hyvin, että uskalsin korottaa ~80cm:iin. Ja jätkähän haki kilon kapulan ihan tuosta noin vaan. Sitten juostiin pallon kanssa ympäri hallia ja hihkuttiin.
Lopuksi huomasin, että seinustalla oli laatikollinen tunnareita. Minulla myös sattumoisin oma mukana. Kippasin puolet laatikosta lattialle ja heitin oman sekaan. Ensin Yksä oli ihan kujalla ja toi mitä sattuu. Sitten puutuin väärien nosteluun älähdyksellä. Johan löytyi. Seuraavalla kerralla oli jo erittäin pätevää nenätyöskentelyä. Sitten kaadoin loputkin vääristä tunnareista lattialle, eli niitä oli varmaan kuutisenkymmentä. Nyt oikein näki, että koira oli tajunnut jutun juonen ja haisteli kaikki rauhallisesti läpi ennen kuin nosti ja toi oman. Siihen oli hyvä lopettaa.
Tänään tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun hain Yrjänän kotiin. Herranjestas. Myös sadas toko-tag!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti