Nyt pitää tulla hehkuttamaan, kun Ykä meni kahdestaan lenkkeillessä älyttömän hienosti koirien ohi. Kaksi kertaa ohitettiin jopa yksi todella iso yksilö, josta näki jo kaukaa, että se aikoo tulla kitarisat vilkkuen päälle. Hihnassa se pääsikin siihen puolen metrin päähän räyhäämään, mutta mulla oli Ykä toisella puolella ja rauhallisella kehumisella ja namilla imuuttamalla mentiin ohi. Vähän holsku kiihtyi, mutta purki sen vain namin saamiseen, eikä ohituksen jälkeen ollut moksiskaan mistään. Ihan mahtavaa! Tyhjän koirapuistonkin ohi päästään ilman nameja tai kummankaan osapuolen kuumumista, kun vaadin holskua kävelemään takanani. Koirallisen puiston ohi mennään imutuksella ihan ok.
Pikkutemppuilut ohjelmistossa edelleen: eteentuloa eri kulmissa (lisäksi 90 asteen kääntyilyä ja eteen/taakse/sivulle siirtyilyä "TULE"-käskyllä, eli koiran pitää siirtyä aina eteen istumaan. Tämä on aika uusi asia, mutta nyt Ykällä alkaa joku nappi naksahtaa päälle aivoissa), asioiden kiertämistä, asioiden päälle menemistä, itsensä ympäri pyörimistä molempiin suuntiin, kaukojen oikeaoppisia vaihdoksia lyhyellä matkalla, ruumiintarkastusta (etutassut seinää vasten), asioiden nostamista ja viemistä kahden ihmisen välillä... kaikenlaista pientä, kivaa ja arkista.
Yksi vielä mainitsematon, mutta silti huomionarvoinen asia on myös se, että Ykä matkustaa hienosti pakun takaosaan rakennetussa koirahäkissä. Ihan ensialkuun se arasteli sinne menemistä ja siellä olemista, koska siellä nyt on vain jonkinmoinen meteli auton liikkuessa ja työautossa on muutenkin liikkeessä kolisevaa tavaraa. Nyt häkkiin mennään ihan itse simppelillä kehotuksella, ja siellä ollaan ihan iisisti. Ainoastaan ulospääseminen saattaa aiheuttaa hininää, varsinkin, jos ollaan tutulla "kohta pääset juoksemaan pellolle" -paikalla.
Pikkutemppuilut ohjelmistossa edelleen: eteentuloa eri kulmissa (lisäksi 90 asteen kääntyilyä ja eteen/taakse/sivulle siirtyilyä "TULE"-käskyllä, eli koiran pitää siirtyä aina eteen istumaan. Tämä on aika uusi asia, mutta nyt Ykällä alkaa joku nappi naksahtaa päälle aivoissa), asioiden kiertämistä, asioiden päälle menemistä, itsensä ympäri pyörimistä molempiin suuntiin, kaukojen oikeaoppisia vaihdoksia lyhyellä matkalla, ruumiintarkastusta (etutassut seinää vasten), asioiden nostamista ja viemistä kahden ihmisen välillä... kaikenlaista pientä, kivaa ja arkista.
Yksi vielä mainitsematon, mutta silti huomionarvoinen asia on myös se, että Ykä matkustaa hienosti pakun takaosaan rakennetussa koirahäkissä. Ihan ensialkuun se arasteli sinne menemistä ja siellä olemista, koska siellä nyt on vain jonkinmoinen meteli auton liikkuessa ja työautossa on muutenkin liikkeessä kolisevaa tavaraa. Nyt häkkiin mennään ihan itse simppelillä kehotuksella, ja siellä ollaan ihan iisisti. Ainoastaan ulospääseminen saattaa aiheuttaa hininää, varsinkin, jos ollaan tutulla "kohta pääset juoksemaan pellolle" -paikalla.
Kerrostalo
Hieno häkkitsydeemi! Passaisi minullekin, jos omistaisin auton.
VastaaPoistaTuo on kyllä kovin kätevä, ei tarvitse ohjaamossa pitää kolmea koiraa. Vaikka niinkin ollaan kyllä menty taannoin, ennen häkkikerrostalon asentamista. Kesäkuumilla hankittiin vieläpä häkkituulettimet kierrättämään ilmaa, joten on koirilla lokoisat oltavat.
VastaaPoistaHieno kerrostalo! Meilläkin on autohäkki työnalla. Pelkkä kalteri ei enää riitä, kun en luota tuohon junioriin, joka kotioloissakin upottaa hampaansa häpeilemättä ihan mihin tahansa. Vaikka sitten betoniportaisiin..
VastaaPoistaNo mutta onhan se ihan ymmärrettävää, että jos betoniportaissa on jotain ärsyttävää, niille pitää vähän näyttää hammasta! Siinähän oppivat, hittolainen. Vaan joo, voisi kyllä tulla autosta varsin komeaa jälkeä, jos sitä pääsisi pieni termiitti vähän maistelemaan.:D meillä ei ole koskaan ollut autontuhoamisongelmaa, luojan kiitos.
VastaaPoista