lauantai 10. joulukuuta 2011

Elämä jatkuu


Kiitos kaikille edelliseen merkintään kommentoineille. Myran kuolemasta tuntuu olevan jo todella pitkä aika, vaikka eihän siitä ole. Ei tapahtunutta oikein käsitä. Yliajajaa ei ole saatu kiinni, jatkoi siis vain matkaa ja silminnäkijä meni koiran avuksi ja soitti poliisit. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, ettei omatunto taida kolkuttaa.

Nika tarkistaa aina lenkiltä palattua paikat, olihan se elänyt Myran kanssa koko ikänsä. Joskus saattaa erehdyksessä tapahtua sellaistakin, että Nika menee oma-aloitteisesti, puruluun kanssa Ykän viereen. Tämä siis koiralta, joka aina sanoo Ykälle kaapin paikan ja tietää hyvin, että Ykä kyllä syö jos luut jätetään johonkin vartioimatta.

Todistusaineistoa

Toko jäi talvitauolle, joten ollaan lähinnä lenkkeilty. Tänään käytiin pyöräilemässä, kun oli niin märkä sää ettei maa ollut liukas. Itsenäisyyspäivänä hakuiltiin Ojangossa, ja aluetta tallaillessa jouduttiin mm. pelastamaan pari ääliöbullia kaivosta. Tietysti toinen hyppäsi heti perään kun huomasi, että toinenkin meni... no, onneksi ei ollut syvä kaivo. Bultsit piti sitten käydä viemässä kotiin, etteivät jäädy autoon. Päästiin sitä lopulta treenaamaankin, eka maalimies alueen eturajalla, ehkä 25m päässä. Ykä juoksi aika paljon turhia rinkejä, taisi tulla tyhjin suin takaisinkin kerran. Nenä ihan tukossa. Tokalla lähetyksellä löytyi, nyt ei sylkenyt heti rullaa käsiin namien toivossa, vaan päästiin rehaamaankin! Jess. Kunhan ohjaaja vaan muistaa, että pitää ensin kehua hirveästi rullasta, ei vain työntää nakkia naamaan.

Toka lähetys oli siten, että maalimies oli piilossa keskiviivan vasemmalla puolella ja minun piti lähettää koira tyhjään oikealle. Nyt alkoi nenäkin pelittää, kun Ykä ei edes edennyt kuin pari metriä ennen kuin alkoi ilmavainulla painaa takaisinpäin. Siirryttiin seuraavalle lähetyspisteelle, ja nyt löytyi maalimies jo hyvin.

Kolmas 50m päässä. Ykä lähti nenä maassa jäljestämään, kiersi aina jostain syystä oikealle vaikka piti mennä vasemmalle. Palasi, joten maalimies antoi ääniavun. Ja koirahan yritti varastaa äänen suuntaan, joten piti karjaista takaisin. Seuraavasta lähetyksestä polsku pinkoi takaisin rulla suussa. Näyttö loistava, jes!

Lopuksi pari hetsauslähtöä, eli Ykälle kierrokset kattoon ja kouluttaja melko lähelle piiloon. Ykä otti irtorullat maastakin! Ei jälkeäkään siitä aikaisemmasta ongelmasta, että koira jäisi maalimiehelle vonkumaan nameja. Ihan mahtavaa.

Tauon jälkeen esineruutu, 50m x 50m. Ruudussa kolme esinettä (hanska, kukkaro ja hihnakerä), joista hanska oli oma. Lähti hyvin, mutta loikki paljon tyhjiä rinkejä eestaas. Taisi tulla takaisin, jolloin siirryttiin vähän oikealle ja otettiin uusi lähetys. Taas paljon juoksemista - kyllä se sentään etsimiseltä näytti eikä vain rälläämiseltä. Sitten löytyi vieras esine, eli kukkaro, ja toi hienosti. Tähän lopetettiin, hyvään mieleen.

Ykän uudet releet ja vehkeet, BOT-mantteli ja pallonheitin

Nikallekin piti tehdä mantteli ettei kateus iske. Suoraan Stockmannilta.

Tällaisiakin meillä tätä nykyä on, eli Konotei ja Pingo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti