lauantai 1. marraskuuta 2014

Ykä 6v ja muita tarinoita


Tämmöinen ällö pieni raitaystävä on tullut kaveripiiriin! Hyi ällötys. Keiko leikkisi Vea-leikkitädin kanssa 24/7 jos antaisi. Lili-shelttiäkin ollaan nähty pari kertaa - kerran se tuli käymään meillä tutustumaan Veaan, joka olisi mielellään paininut ja leikkinyt mutta minitrikkiä vähän jänskätti. Mutta kyllä se siitä kun Lili saa vähän kurottua kokoeroa umpeen. Toisella kerralla törmäsin Liliin kun oltiin Ykän kanssa lenkillä, Ypelö onneksi osaa käyttäytyä mallikkaasti remmilenkillä vieraidenkin koirien kanssa. Pentu kyllä kiinnosti vähän ja sille heiluteltiin häntääkin!

 
Ykä oli joskus ihan pieni

Ykä täytti viime viikolla 6v! Sen kuonossa on paljon harmaata ja se on rotevoitunut miehen mittoihin - eli ei näytä enää mistään kohtaa siltä rimpulalta joka se oli mukelona ja vuotiaanakin. Kukapa olisi uskonut. Käytiin synttäreiden kunniaksi myös fyssarilla (käsittely + laser + vesijuoksumatto). Nyt ei rintarangassa juuri reaktiota, mutta vasemmassa olassa ja oikeassa reidessä jumeja. Reagoi myös vähän laseriin, mutta onneksi vesijuoksumatolla paikat alkoivat oieta. Fyssarinkin mielestä Ykä on nyt paaaljon parempi kuin puoli vuotta sitten, jes.

AD-koe jäi suorittamatta, mutta terveydentilan vuoksi en halunnut enää riskeerata. Ihan samoin kun olen jo luovuttanut HK1-tittelin kanssa. Sen sijaan läimäistiin syksyllä RTK1-titteli nimen eteen, ja vaikka Ykällä nyt onkin vain alaluokkien koulareita, ihan sama. Ensimmäinen pk-koirani ja vielä vähän maanantaikappale, rakas se on silti kuin mikä ja opettanut minulle paljon. Ja toivottavasti opettaa tulevaisuudessakin. Se ei aina ole päästänyt minua siitä mistä aita on matalin, mutta ainakin voin luottaa siihen ettei se persehdi isoissakaan koiratapahtumissa eikä se ikimaailmassa tuhoa mitään yksin ollessaan. Paitsi mattoja pitää rullailla, koska niistä saa hyviä myttyjä. Mutta ei niitäkään syödä.

Ykä 6v

Vea täytti myös 2v ja siitä on kehkeytynyt äärimmäisen hieno sikaniskainen tyllerö. Eihän siitä nyt voi kuin tykätä. Sen päässä myös alkaa olla havaittavissa järjen hippusia! Hullua että meillä on ollut neljä koiraa kohtsillään kaksi vuotta. Kerrostalossa!



Koska en vain osaa antaa periksi ja näillä ei oikeasti ole enää niin paljoa väliä että jaksaisin stressata, ilmosin Ykän kahteen (saman päivän, saman paikan) toko-VOI -kokeeseen. Olen aika luottavaisin mielin ettei sieltä ykköstä tule vaikka treenattaisiin joka päivä, mutta haetaan nyt vaikka kisakokemusta tulevaisuuden varalle!

Raitaystävä


Joskus me kaikki mietitään mikä Omalla on hätänä

4 kommenttia:

  1. Olen ajatellut hankkia hollanninpaimenkoiraa ja minua kiinnostaisi minkä luonteinen se suurin piirtein on? Ja kumpi olisi parempi pitkä- vai lyhytkarvainen? Siis ihan perus treenailuun ja ehkä kisailuun tulisi (toko, rallytoko ja ehkä agility)

    VastaaPoista
  2. Heippa!

    Blogia lukemalla saanee jonkinlaisen kuvan siitä millainen Ykä on, mutta holskuja on todella monenlaisia eikä minulla ole pitkiksistä lainkaan kokemusta. :) Ykä on lyhyesti sanottuna ihmisrakas, aina minkä tahansa lajin treenaamiseen valmis sähikäinen, mutta vanhemmiten sille on tullut terveysongelmia joista koituu taas omat haasteensa.

    Suosittelen suuresti liittymään facebookin Hollanninpaimenkoirat-ryhmään ja kysymään samaa siellä - sieltä saat paljon kattavamman vastauksen ja kokemuksia useammasta koirasta!

    VastaaPoista
  3. Erittäin myöhästyneet synttärionnittelut Ykälle!

    VastaaPoista