sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Paimen ja vinku

Viime sunnuntaina käytiin taas koko lauman kanssa pellolla. Tuli siinä myös uusi henkilökohtainen tavoite sille, mitä pitää tapahtua ennen kuin toinen holsku saapuu taloon. Olkoonkin, että voi olla, että tänne tulee jokin vääränrotuinen karvakuono puolisolle harrastuskoiraksi vielä ennen sitä... joka tapauksessa, ensinnäkin minun pitää hankkia auto (luultavasti jokin pieni ja räkäinen nuhapumppu, mutta auto mikä auto) ja toisekseen Ykän pitää osata olla vinkumatta. Se on näin vanhemmiten oppinut ikävän tavan vuotaa, eikä siihen oikein auta mikään käsky. Siispä rutkasti kärsivällisyyttä peliin joka kerta, kun mennään juoksuttamaan hurttia.

Väsytyksen jälkeen maalaismarkkinoille, jossa oli ihmistä ja koiraa vaikka kuinka paljon. Lauma meni siellä tosi hienosti kuin kalaparvi vedessä.

Viime maanantaina oli neljäs paimennuskerta, ja alkoi holskullakin loksataa palaset kohdalleen. Jos saan pidettyä sen tarpeeksi kaukana lampaista, kierrot sujuvat hyvin eikä koiralla keitä yli (= huuda ja pyöri). Malttia, malttia. Lisäksi oltiin ekan kerran sisätiloissa, joten Ykähän veti nurin kun läti ensimmäistä kertaa ryntäilemään. Se varmasti opetti sitä vähän katsomaan mitä tekee - samoin koira tottelee hyvin pieniä ohjausliikkeitä, mitä teen paimennussauvalla. Onhan se kivempaa pysähtyä kuin saada kepistä päähän. Kuljeteltiin lampaita todella onnistuneesti tolppien ympäri, minä takaperin kävellen, lampaat välissä ja Ykä lampaiden takana. Välillä Ykä sai hakea paimennettavat minun luokseni ja vaihdettiin suuntaa. Hitto että tulikin hyvä mieli, kun näki (oman) paimenkoiran työssään. On se vaan ihan tolkuttoman taitava eläin. Huomenna viimeinen kerta, sitten luultavasti pidetään talvi taukoa ja katsotaan keväällä uudestaan. Kivaa hommaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti