Kuvaajana Laura Niska
Tänään käytiin hakemassa pari VOI-nollaa lisää. Vielä yhdet kisat niin päästään siirtymään koekirjan tokalle aukeamalle! Ekoista kisoista viisi nollaa, tokista kaksi. Noh. Alkuepätoivon jälkeen tuli vain todettua, että tässä näkyy koiran tämänhetkinen taso, ei voi minkään. Pakko alkaa opettaa joitain liikkeitä kokonaan uusiksi ja rakentaa koiralle uudenlaista mielentilaa, että sen hermorakenne kestää kokeen aiheuttaman kuormituksen. Paljon on jo ajatuksia mielessä, ensi viikolla mennään joku yö halliin testailemaan. Mutta paikkamakuut meni tosi hyvin, varsinkin tokissa kisoissa Ykä makoili tosi hyvällä mielellä. Ja hei löysi ruudun molemmilla kerroilla - ekalla etutassut jäi etureunan yli ja tokalla tarvitsi tokan maahanmenokäskyn (ja lähti seuruutukseen kun käännyin sen edestä oikealle). Mutta löysi ruudun! Ykä! Ruudun! Kaksi kertaa!
Höhöö
Alustavasti:
- luoksetulo ja noudot uusilla käskysanoilla niin, että koira ei tule ollenkaan eteen istumaan vaan kiertää perusasentoon ohjaajan takaa. Tällä väistetään monta holskuisaa sudenkuoppaa, kuten a) törmääminen, b) varpaiden päällä seisominen ja c) nenille hyppiminen perusasentoon siirryttäessä.
- luoksetulon pysäytykset uusilla käskysanoilla ja kokonaan eri tekniikalla ihan alusta
- kaukoihin koiralle selvä käsitys siitä, että etutassut eivät saa liikkua -> kosketusalusta + uudet käskysanat
- kiljumisesta jäähy, samantien
Välillä sitä miettii että miksi edes yrittää, mutta tässähän sitä nimenomaan oppii kun pitää miettiä, miksi jokin ei toimi. Eikä enää oikeestaan edes harmita. Voihan myös olla, että Ykä on yhdistänyt sitä vaivanneen kipeän selän kokeisiin eikä siksi kykene toimimaan kentällä ihan täydellä kapasiteetilla. Nyt pitää vaan luoda uusia mielleyhtymiä. Lisäksi pitäis tehdä ALO-hommia Oman kanssa, ja jos kesällä iskee joku aivohalvaus, vien sen BH:hon. Koska Oma BH:ssa ois vaan niin naurettavaa että se ois hienoa.
