Yötreenit

Viimeyönä treenit parkkihallissa, yhden liikkeen jälkeen aina tauko. Seuruutuksessa hyvä fiilis! Vielä näyttävämpää ois jos koiralla ois koko ajan korvat pystyssä, mutta nytkin tuntuu oikein kivalta. Ainakin häntä on pystyssä ja heiluu.Ykä on hyvin ohjaajaherkkä, eli jos minä kämmään, ei koirakaan tiedä mitä tehdä. Mutta jos teen oikein, koirakin toimii todella hyvin. Erityisesti saksalaisilla täyskäännöistä ohjaajan pitää olla tarkkana.

Kaukot jalkapallopalkalla parin metrin päästä. Korvat taas takana, mutta yhdellä käskyllä kaikki vaihdot suht puhtaasti. Aluksi aika hitaita vaihtoja, mutta nopeutui kyllä. Kerran meinasi vähän karata hakemaan palkkaa omin päin, mutta pysähtyi itse nytkähdyksen jälkeen ja sai tehdä vielä pari vaihtoa ennen vapautusta. Häntä heiluu vaihdon jälkeen!

Tunnareissa Ykä oli ihan ulalla. Kävi moikkaamassa liikkuria ja muovipussia ja seinää ja kun löysi kapulat, meinasi viedä oikean kapulan liikkurille... Noh, kyllä se sitten siitä, ja kolmannella kerralla meni suoraan kapuloille ja toi oman minulle, niin kuin pitääkin.

Lopuksi vähän pelleilyä, pujottelua ja sen sellaista. Ylpeänä sai Ykä kantaa jalkapallon pois treeni"kentältä"..

Kökkölaatuinen kännykkäkameravideo 

(Katso myös Nikan ja Oman videot!)

Minitreenejä ja tavoitteita

Onpa mahtavaa treenailla pitkästä aikaa! On mukamas ollut aina niin kiire, ettei ehdi, mutta kyllä tuntuu hyvältä mahduttaa tokohommat taas päivärytmiin. Pari päivää sitten käytiin puolilämpimässä autohallissa ottamassa seuraamista, jättöliikkeitä (ja niiden nopeuttamista) sekä ruutua. Hankalimmaksi asiaksi osoittautui "pistä siihen" -käskyn noudattaminen, ei itse tokoliikkeet. Kyllähän se koira maihin meni ja siinä pysyi, mutta heti, kun aloin laittaa sille pantaa/muuta, nousi täpinöissään ylös. Sitä sitten aikamme muisteltiin ja hyvinhän se lopuksi meni.

Eilen oltiin tyhmässä tihkusateessa pimeällä ja märällä ulkokentällä. Mutta lyhyet nostatustreenit taas - lyhyitä seuruutuspätkiä siirtyilyineen ja kääntyilyineen, ruutua, kaukoja. Ruudussa kuunteli tosi hyvin käskyjä! Kaukoissa takapalkka yhden-kahden liikkeen välein, vaihdot nopsia ja täsmällisiä. Sää ei vaikuta holskuun kyllä pätkääkään.

Nyt tähdätään siis tammikuun tokokokeisiin. Sieltä se VOI1 tulee, sanokaa minun sanoneen! Sitten EVL tulille ja TK4 taskuun.

Tavoitteellista treenausta - taas!

Treenikärpänen puri taas piiiiitkän tauon jälkeen. Katselen tässä sivusilmällä VOI-kokeita ja koetan tunkea johonkin loppuvuodesta, tai ihan viimeistään tammikuussa. Ongelmaksi on tosin muodostunut se, että "kyllähän koira nyt osaa kun on ennenkin osannut" ei menekään ihan niin kuin olisi kuvitellut. Tai siis, kyllä kaikki tokoliikkeet ovat suurinpiirtein koiran lihasmuistissa, mutta kun ei niitä ole aikoihin hinkattu, niin ei ne mitään nättejä ole. Ei auta kuin treenailla!

Pari yötä sitten otettiin siis autohallissa herättelytreenit, joista kyllä näkyi, että treenattavaa piisaa. 4min piilopaikkamakuu Nikan vieressä aluksi, kuulemma 10s jälkeen heitti lonkalle. Pää pyöri taas ympäriinsä, mutta koira oli hiljaa ja pysyi paikallaan, ja hyvä niin. Seuruutus sentään on ihan suht mallillaan, pk-tyyliin pää vahvasti ohjaajan eteen kääntyneenä. Niin kauan kuin pylly pysyy suorassa, palkkaan tästä mielelläni. Tätähän me viime kevät ja kesä väännettiin ihan hiki hatussa hakukisoja varten. Liikkeestä maahanmeno hidas ja löysä, tästä saatiin sitten liikettä paloiteltuna nopeampia versioita. Apuohjaajasta on tässä suhteessa paljon hyötyä. Liikkeestä seisomisessa otti askeleen perään - no askel on ihan ok, mutta saisi silti pysähtyä nopeammin. Tasamaanouto puukapulalla + metallikapulalla, puista vähän pyöritti suulla mutta eipä paljoa. Metskunoudon palautus kepeää ravia. Molempien kapuloiden palautusasento liian kaukana ohjaajasta, piti vähän avittaa lähemmäs.

Ruutu olikin se murheenkryyni; Ykän lempiliike jossa saa pyllyillä. Ruutuun koira riensi tuulispäänä, seisahtui vasta tokasta karjaisusta, ja kun olisin mennyt palkkaamaan seisomisesta, lähti haahuilemaan. Pysähtyi sentään käskystä. Tätä korjailtiin vähän kunnes saatiin onnistunut.

Tunnari vaikuttaa olevan ihan hyvässä kunnossa, huh.

Luoksetulossa ei ole sitä räjähtävää nopeutta, mitä holskun luoksetulossa pitäisi olla. Tämä myös erityisen treenauksen alle - miten saada luoksetulosta oikeasti mahtavan nopea. Silloin pysäytyksetkin olisivat näyttävämpiä, nyt aika löysiä ja valuvia. Ja maahanmenoon tarvitsi kaksi käskyä, sekin vielä.

MUTTA NYT, kuten todettua, lähtee omatoiminen talvitreenikausi jälleen käyntiin!

Aikuinen

Ykä on kasvatellut lihaksia ja rotevoitunut miehen mittoihin! Painaa nyt noin 27,5kg ja näyttää hyvältä. Nelivuotiaaksi asti se näyttikin vähän pikkupojalta, holskut näkyy aikuistuvan hitaasti.